Osinkotuotot TOP 20 (osa 1)

Yllä olevassa taulukossa Osuuspankin TOP 20 lista ensi vuoden osingonjakoa ajatellen, mukana OP:n suositukset, tavoitehinnat ja potentiaali (tavoitehinta suhteessa nykykurssiin). Hiljalleen mennään kohti vuoden vaihdetta ja osinkokevätkin sieltä taas väistämättä tulee ennemmin kuin huomaammekaan :) Pidän taulukoista ja ennusteista - ja päädyin rustaamaan vielä toisen suht tyhjänpäiväisen blogitekstin osinkoihin liittyen. Aikaisempi teksti 'Osingot - tämä vuosi ja tulevaisuus' käsitteli vain omia omistuksiani ja näkökulma oli pidemmälle tulevaisuuteen.

Tässä heittelen omia ajatuksiani listan firmoista ja pohdin, olisiko listassa omaan salkkuun sopivia firmoja sekä millä hinnalla mahdollisesti olisin valmis ostamaan. Useampaa listan osaketta toki jo omistankin: Nordea, Tokmanni, Telia, Aktia, Sampo ja L&T. Aloitetaan "parhaasta" ja edetään kohti Elisaa.

Nordea

Omistan Nordeaa sekä suoraan että Sammon kautta. Omistusosuus koko salkusta on melkoisen suuri. En pidä Nordeaa maailman tai Pohjoismaiden parhaana pankkina, mutta hyvänä kylläkin. Nordean osinkotuotto on jo varsin houkuttelevalla tasolla. Miksi Nordea sitten vaikuttaa halvimmalta pankilta, mitä Pohjoismaista löytyy? Ostohinnalle juuri Nordea tarjoaa parasta osinkotuottoa suurista, ellei jopa kaikista, Pohjoismaiden pankeista.

Mitä erityisiä riskejä Nordeaan sitten liittyy, ei kai kurssi turhaan ole suht alhaalla? Vai ovatko markkinat taas väärässä ja minä kuten lukuisat muutkin piensijoittajat osingonkiilto silmissään oikeassa? No, ainakin nämä jutut kannattaa huomioida:

• Uusi IT järjestelmä. Projekti on vaiheessa, ja sen toteutuminen aikataulussa ja pysyminen budjetissa ei ole varmaa. Tähän voi upota vielä merkittäviä määriä enemmän rahaa ja aikaa kuin pitäisi. Toivoakseni pankki kuitenkin lopulta on vahvempi kunhan homma on paketissa. Muutaman vuoden kuluttua uudistuksen pitäisi kulujen sijaan kuitenkin alkaa tuottamaan - mutta lyhyen aikavälin riskiä siis on mukana aika paljon.
• Pääkonttorin muutto Suomeen. Myös tämän pitäisi tuoda ajan kanssa säästöjä, mutta kokoluokka on arvailujen varassa. Lisäksi lyhyellä aikavälillä tästäkin koituu vain kuluja.
• Irtisanomiset. Ja aivan kuten edellä: Lyhyellä aikavälillä kuluja, pitkällä aikavälillä säästöjä.
• Perusmurheet ja finassisektorin riskit: Ruotsin asuntokupla, laajemman finanssikriisin pelko, lisääntyvä kilpailu ja sääntely (PSD2 ja Mifid2).

Kurssi siis mataa, koska lähitulevaisuuden positiivisia ajureita ei yksinkertaisesti ole - on vain riskejä ja kaikkea, mikä aiheuttaa kuluja. Tulokseen tulee uutta potkua isommalla kädellä vasta, kun IT-systeemit on valmiit ja ne tuovat säästöjä ja/tai korot nousevat.

Itse kuitenkin sijoitan pitkällä tähtäimellä, joten minua ei haittaa, vaikka Nordean tulos hieman heittelisi seuraavien sanotaan vaikka 1-4 vuoden aikana, ei haittaa vaikka osinko ei koko ajan kasvaisi, ei haittaa vaikka osinko jopa hieman laskisi. Puhumattakaan kurssin käyttäytymisestä - halvalla ostan vain enemmän, jos kurssi laskee, ellei jotain hälyyttäviä uutisia ilmaannu.

En osaa olla huolissani myöskään asuntokuplasta. Kopypasteen tähän oman lyhyen tiivistelmäni Sharevillestä, 15.11.2017:

Ruotsin asuntokuplaa pohditaan OP:n raportissa tänään. OP näkee kuplan ainekset mutta pitää kuplan puhkeamista (toistaiseksi) epätodennäköisenä. Raportissa kuitenkin pohditaan miten Ruotsin asuntomarkkinan romahdus mm. Nordeaan vaikuttaisi.  OP laskee mitä vaikutuksia asuntomarkkinan 30% romahduksella olisi, vertailukohtana käytetään Tanskaa, jossa asuntojen hinnat laskivat tuon verran finanssikriisin yhteydessä.   Nordean koko luottokannasta n. 35% (=110 MEUR) on Ruotsissa. Uusia ongelmaluottoja arvioidaan mahdollisesti syntyvän noin 3,3 miljardilla eurolla (jos menee kuten Tanskassa meni) ja luottotappioita noin 1,6 MEUR. Jos nämä jakaantuisivat esim. kahdelle vuodelle, olisi 800 miljoonan lovi noin 17% vuoden 2018 liikevoittoennusteesta.  OP toteaa, että edes 30% romahdus ei olisi katastrofi Nordealle, joskin liikevoitto kokisi näkyvän kolauksen ja varmasti se kurssissakin näkyisi.

Asuntokuplapohdintoja on aikaisemmin tullut luettua mm. Phoebus-blogista, minkä jutut myös tukevat ajatusta, että hankaluudestaan huolimatta Ruotsin asuntokupla ja sen puhkeaminen ovat ohimenevä iso ongelma, mutta ei mikään täydellinen katastrofi. Tämän asian suhteen olen valmis ottamaan riskin.

Itse aloitin Nordean lisäilyt jo hetki sitten yli 10e kurssilla, sen jälkeen yhden lisäostonkin olen tehnyt. Jatkan ostoja jos kurssi oleellisesti laskee - toisaalta saatan herkästi hieman keventääkin jos kurssi nousee.

eQ ja Capman

Niputan nämä samaan, koska en tunne yhtiöitä hyvin, minulle ne ovat vain sijoitus- ja omaisuudenhoitoyhtiöitä. Periaatteessa pidän molempia yhtiöitä hyvin houkuttelevina, mutta koska mahdollisesti lähennellään noususyklin huippua osakemrkkinoilla, koen, että juuri tuollaisissa firmoissa on suurimmat riskit. Alamäen alkaessa ihmiset vetävät rahojaan rahastoista ja palkkiotuotot muutenkin vähentyvät hallinnoitavan omaisuuden arvon sulaessa.

No, aika suppeä näkökulma hyvien yritysten riskeistä, mutta joka tapauksessa oma riskimittarini näyttää (ehkä syyttä) näiden kohdalla punaista. Tietenkin olen silti valmis ostoksille jos hinta on sopiva :)  eQ:n kohdalla ostohintani voisi olla siinä 7-7,5€ tietämillä, jolloin aletaan olla 7% osinkolukemissa. Osinko todennäköisesti junnaa lähivuodet paikallaan ja riskiä piisaa. Samalla logiikalla CapMania voisin harkita n. 1,45-1,50e hinnoilla.

Citycon

Cityconilla tuntuu nyt olevan nostetta piensijoittajien keskuudessa, ainakin mitä blogien ja Sharevillen perusteella voi päätellä. Laskenut kurssi ja houkuttelevan tuntuinen osinko tietenkin syynä.

Itselle tällaista kiinteistöpuljua on vaikea hahmottaa, millaiset riskit ovat ja mitkä ovat riskien totetutumisen todennäköisyys ja vakavuus? Muutoinkin yhtiö on itselle melko vieras. Citycon vaikuttaa suht houkuttelevasti hinnoitellulta, mutta kuinka varmalla pohjalla nykyinen osinkotaso esimerkiksi on, en tiedä. Osinko vuodelta 2016 laski aikaisemmasta ja tuleville vuosille ei osingonkasvua juuri ennusteta.

Voisin ajatella ostavan osaketta noin hinnalla 1,95e jolloin hätyyteltäisiin viiden vuoden pohjia ja osinko olisi n. 6,7% OP:n ennusteella.

Tokmanni

Tokmannin ostot olen aloittanut hinnalla 6,67e. Erä oli minimaalinen ja kulujen jälkeen hinnaksi muotiutui 6,73e mikä tarkoittaa OP:n ennusteella noin 6,1% osinkoa. Osingon kasvun arvioidaan myös olevan tulevina vuosina melko voimakasta.

Tokmannissa nojaudun lähinnä OP:n analyysiin ja otan riskin, että käänne tuloksenteossa toteutuu positiivisempaan suuntaan jo pikapuoliin. Osake on ottanut iskua myös tänä vuonna tapahtuneista pääomistajan myynneistä ja juuri nyt meneillään olevasta kiistasta Keskon kanssa uuden toimitusjohtajan valintaan liittyen. Seligsonin käänneyhtiöihin sijoittava Phoenix on myös hiljan ostanut Tokmannia, mikä on itselle merkittävä positiivinen signaali siitä, ettei tässä nyt täysin hakoteillä olla :)

Olen valmis jatkamaan maltillisia ostoja, mikäli kurssi edelleen vajoaa ilman merkittäviä oleellisia negatiivia uutisia.

Telia

Teliaa omistan melko pienellä painolla, keskihinta 3,51e. Luotan Telian perusbisnekseen ja tuloksentekoon, seikkailut kaukomailla kun saadaan lopulliseen päätökseen alkaa uusi Telia olla kunnossa. Osinkoon ei lähiaikoina ole isompaa nostetta tiedossa ja korkojen nousu voi tehdä hallaa firmalle esim. massiivisten velkojen vuoksi lainanhoitokulujen nousemisen myötä ja erityisesti kurssille rahavirtojen ohjautuessa tällaisten vakaiden osinkokoneiden sijasta taas enemmän myös korkoihin.

Ennustettu 2sek osinko tarkoittaa nykykurssein euroissa 0,20 euroa, toisin kuin taulukossa seisoo. Mikäli markkinat yleisesti laskevat, Telia kohtaa pieniäkin ylimääräisiä haasteita, seuraava osari on edes hieman odotettua heikompi tai korot alkavat selkeämmin nousta, saattaa Teliaa hyvinkin saada vielä paljon nykyistä halvemmella.

Jatkan ostamista n. 3e-3,5e kurssilla.

Aktia

Pidän aktiaa laadukkaana pankkina. Vaikka kasvu on vaisua, on tuloksenteko vakaalla pohjalla. Tulos alkaa parantua vasta, kun tehostustoiminnat tuottavat tulosta mm. uuden IT-järjestelmän myötä. Oleellista kuitenkin on, että kallis ja aikataulussaan venynyt IT-hanke on saatu päätökseen.

Omistan osaketta ja lisäostoja mietin lähes päivittäin :) Ruotsin pankkien lasketellessa rahani ovat nyt kuitenkin menneet niihin ja Aktian lisäostot on jäänyt tekemättä, eikä kurssikaan ole toiveistani huolimatta laskenut alle 9 euron.

Sampo

Sampo on suurin omistukseni ja lisäostoja harkitsen noin 40-42e hintaan. Sammosta olen kirjoitellut aikaisemmin tuolla.

Ramirent

Konevuokrauskonserni Ramirent on ollut pidempään itsellä sellaisessa puolipassiivisessa seurannassa, ostoja olen aika ajoin harkinnut, mutta tällä hetkellä ei ole aktiivisia suunnitelmia tämän firman suhteen. Ehkä voisin harkita ostoja jos kurssi tippuu 6-6,5e tuntumaan.

Ruotsin asuntokupla aiheuttaa harmia kurssille nyt ja mahdollisesti myöhemmin tulokselle. Noin kolmannes liikevaihdosta tulee Ruotsista.

Tieto

Tieto on myös ollut jonkinasteisessa seurannassa pitkään. Tai oikeastaan viime aikoina en ole ollut kiinnostunut firmasta mutta taannoin harkitsin ostoja. Phoebuksen kautta myös on tullut firmasta luettua.

Toisaalta firmaan täytyisi kyllä perehtyä taas tarkemmin, jos kurssi laskee reilusti alle 25 euron ja alkaisi näin olla erittäin houkuttelevan hintainen.

Viimeisin Tietoa koskeva juttu Seligsonin raportista vuodelta 2015 löytyy tuolta.

Yleistä pohdintaa

Tässä nyt lyhyesti jotain listan 10 ensimmäisestä yrityksestä. Käyn loput läpi joskus myöhemmin. Huolimatta listan nimestä, TOP20, en löydä listalta kyllä kuin 19 nimeä, en vaikka kuinka monta kertaa laskisin. Eli yhdeksän firmaa jää ensi kertaan.

Osingot ja osinkosijoittaminen tuntuvat olevan nyt muodissa ja mikäs siinä, onhan ne kivoja ja etenkin helposti ymmärrettäviä, toisin kuin kaikki hankalammat jutut, joihin itse en ole vaivautunut perehtymään. Osuuspankin ennusteisiin ja analyyseihin, kuten kaikkien muidenkin, tulee suhtautua suurella varauksella. Optimististen osinkoennusteiden tai suositusten ei pidä antaa sokaista tai määritellä ostopäätöksiä.

Itseäni muistuttaisin siitä, että sijoitettavaa rahaa ei ole loputtomasti, ja vaikka jatkossakin haluan käyttää hyväksi mielestäni hyvät ostopaikat, täytyy muistaa myös malttaa ja odottaa. Markkinoiden yleisesti laskiessa sitä näkee äkkiä vastustamattomia ostopaikkoja siellä sun täällä. Ostosuunnitelmien täytyy olla sellaisia, että tarvittaessa ne kestävät suurimmankin markkinaromahduksen siten, että myös pohjilta pystyy jotakin ostamaan.

Vaikka aika herkästi ostan pienen siivun jotain osaketta kurssin laskettua riittävän houkuttelevalle tasolle, pidän suurimman osan firmoista suht pienellä painolla salkussani. Laskevaan kurssiin tulee sijoittaa erittäin suurella varovaisuudella. Edellä läpikäydyistä firmoista olen valmis tekemään merkittäviä lisäostoja laskevaan kurssiin lähinnä Sampoon, Aktiaan ja Teliaan, hienoisella varauksella myös Nordeaan. Muiden kohdalla etenen oleellisesti varovaisemmin.

Osinkotuotot TOP 20 (osa 2) julkaistu 3.1.2018!


Disclaimer: Saattaa sisältää virheitä. Kirjoittaja ei ymmärrä edes sijoittamisen alkeita. Ei sisällä ostosuosituksia. Jos et sijoita et voi hävitä rahojasi markkinoille.

Osingot - tämä vuosi ja tulevaisuus

Tämän vuoden osingot alkavat olla osaltani paketissa. Päivitettyä osinkotaulukkoa voi tutkailla omalla sivullaan tuolla. Hiljattain tein sivulle myös taulukon, mihin olen koonnut osakkeiden osinkoennusteet tulevalle kolmelle vuodelle. Ennusteiden ja kevyen "yhtiöanalyysin" perusteella voin jakaa omat osakkeeni kolmeen osinko-kategoriaan.

1. Vahvat osingonkasvattajat

Tähän kategoriaan laitan kaikki firmat, joiden osinkojen vuosittainen kasvu näyttää suht todennököiseltä. Näitä ovat:

- AT&T
- Verizon
- Sampo
- Nordea
- Nokia
- Pihlajalinna

2. Heikot osingonkasvattajat

Näiden firmojen osingon uskon olevan kasvussa, mutta kasvu on niukkaa tai sitä joudutaan odottelemaan muutama vuosi. Nämä yritykset eivät missään nimessä yrityksinä ole heikkoja, vain osingon kasvun tulevaisuuden näkymät ovat hieman heikommat kuin edellisessä ryhmässä.

- Lassila & Tikanoja
- Nokian Tyres
- Svenska Handelsbanken
- Swedbank

3. Paikoillaan junnaavat

Näiden firmojen osingon uskon pysyvän tulevina vuosilla koko lailla ennallaan. Hetkellisesti osinko voi hieman myös laskea, mutta pidemmän päälle maksavat hyvää ja vakaata osinkoa - vain nousu puuttuu.

- Aktia
- Gjensidige Forsikring (voi yllättää positiivisesti)
- H&M
- Telia
- Fortum

Pohdintaa

Yllä on nyt lueteltu kaikki osinkoa maksavat omistukseni (Salkun sisältö -välilehti ei ole ajantasalla). Oikeastaan kaikki Pihlajalinnaa lukuunottamatta maksavat jo nyt hyvää tai loistavaa osinkoa suhteessa ostohintaansa.

Pahimmat riskit osingomaksun tulevaisuuteen omistuksistani liittyvät mielestäni H&M:ään sekä AT&T:hen siltä osin, että pysyykö osinko kasvussa. H&M voi joutua leikkaamaan osinkoaan, mikäli kannattavuutta ei hiljalleen aleta saamaan paremmalle tolalle. Toistaiseksi kuitenkin suhtaudun luottavaisin mielin yritykseen. AT&T on minulle vieraampi yritys, enkä osaa sen riskejä edes hirmuisen hyvin arvioida. Joka tapauksessa massiiviset velat, toimialan raju kilpailu ja suuri yritysosto (Time Warner) voivat huonossa skenaariossa pysäyttää osingon kasvattamisen.

H&M:n kohdalla puhutaan samalla koko yrityksen tulevaisuudesta. AT&T:n kohdalla näen tilanteen enemmänkin niin, että itse firma ja sen tulevaisuus eivät ole vaakalaudalla, mutta mahdollinen osingon alentaminen ja osinkoaristokraatin aseman menettäminen voivat olla kova pala osalle sijoittajista ja näin luovat suuremman uhkan kurssin käyttäytymiselle kuin mihin periaattteessa olisi aihetta - omaa maailmaani ei sinänsä juuri hetkauta se, jos osinko jonain vuonna hyvän syyn vuoksi laskee (kuten tässä iso yritysostos, jolla luodaan arvoa ja tuloksentekokykyä tulevaisuutta ajatellen).

Gjensidigen pukkoilevan osinkopolitiikan ohella vielä muita yllättäjiä voivat olla oikeastaan kaikki muutkin finanssisektorin yhtiöt, jotka ovat reilussa ylipainossa salkussani. Erilaiset kriisit voivat herkästi heikentää tulosta ja osinkoa hetkellisesti (akuuteimpana tapetilla Ruotsin asuntokupla), toisaalta esim. korkojen nousu taas voi muuttaa tilannetta myös positiivisempaan suuntaan.

Nordean osalta avainasemassa on lisäksi IT-hankkeen loppuun saattaminen - viivästyykö hanke, nousevatko kustannukset ennakoitua suuremmiksi, saadaanko sen avulla aikaiseksi säästöjä tulevien vuosien aikana? Hanke on niin mittava, että melkein voidaan todeta osingon kehityksen olevan täysin sen armoilla.

Fortumin osinko on myös melkoinen mysteeri ja pidemmän päälle paljon riippuu siitä, miten Uniper-kauppa lopulta toteutuu, saako Fortum sen kokonaan haltuunsa ja kuinka Uniper integroidaan Fortumiin.

Eniten analyytikoiden ennustukset osingon suhteen taitavat ollakin leväällään juuri Fortumin kohdalla, hyvänä kakkosena tulee Nokia. Osuuspankki tuntuu olevan nihkeimmästä päästä Fortumin ennusteissa (OP 0.45e, Inderes 1,10e, konsensus liki 1e, itse heitin taulukkoon "oman ennusteeni" välimaastosta 0,85e).

Nokian kohdalla OP taas on ollut ylioptimistinen, ensi kevään ennustetta rustattiin huolella alaspäin osarin jälkeen, seraavien kolmen vuoden OP:n ennusteet nyt 0,19e, 0,25e, 0,28. Konsensus paljon maltillisempi 0,19e, 0,20e, 0,21 ja esim. Indereskin merkittävästi maltillisempi ennusteissaan 0,19e, 0,22e, 0,24.

Sinänsä aika turhaa touhua pohtia tulevien osinkojen kymmenyksiä, mutta mukavaa ajankulua tämäkin :) Ja ylipäänsä huomion kiinnittäminen tulevaan menneiden ja nykyhetken ylitse on oikeastikin tärkeää, firman tilanteen, näkymien ja riskien hahmottamiseksi.

Itse kerään salkkuuni lähinnä hyvää osinkoa maksavia vahvoja yrityksiä. Tuottotavoitteeni sijoituksille on pitkälti osingon verran, eli vähemmän kuin suurimmalle osalle sijoittajista. Siksi löydän toisinaan ostokohteita sellaisista firmoista, mitä monet hyljeksivät liian pienen tuotto-odotuksen ja/tai heikkojen osingonkasvunäkymien vuoksi. Esimerkkinä tällaisesta firmasta vaikkapa Aktia. Vaikka 20 vuoden kuluttua myisin osakkeeni samalla hinnalla kuin olen ne ostanut, mutta jos olen saanut joka vuosi osinkoa noin 5-6%, olen tyytyväinen. Aktiassa näen sijoituksen, missä tuotto-odotus on hyvä riskiinsä nähden.

Miksi sitten tyydyn 5-6% vuosituottoon jos pörssi keskimäärin tuottaa enemmän? Syynä tähän on massiivinen velkavipu ja yritän näin vähentää salkun riskiä JA osinko-osakkeiden avulla myös varmistan sijoitusteni ajallista hajautusta osinkojen uudelleensijoittamisen kautta. Lisäksi kasvatan koko ajan rahastojen osuutta salkussani, jotka ajan myötä merkitsevät salkkuni kokonaistuoton kannalta suoria osakesijoituksia enemmän.

Syyskuu - Fortum, PYN Elite, riskienhallinta yms.

Salkun tuotto ja osingot

En ole laskenut salkkuni tarkkaa tuottoa syyskuulle. Liian työlästä kun rahaliikennettä on ollut niin paljon. Nordnet antaa pääsalkulle tuotoksi 3,90% (yli 80% kaikista sijoituksistani), myös muut sijoitukset syyskuussa tuottaneet hyvin ja pääsen selvästi parempaan kuin vertailurahastoni tuotto EUNL alle 3% tuotollaan. Aika näyttää jaksanko laskea tarkan tuoton salkulleni jatkossa vaiko en.

Osinkoja syyskuussa tuli Fordilta ja VTI:stä. Salkkuni osinkoihin voi tutustua tarkemmin omalla 'Osingot' välilehdellään.

Ostot ja myynnit

Kuukausittaiset rahasto-ostokset tein taas suunnitelman mukaisesti (Nordnet, Seligson, Handelsbanken). Suunnitelma siis löytyy tuolta. Muutoin olin pitkälti myyntilaidalta. Myin salkusta kokonaan pois Huhtamäen, Ponssen, Fordin ja VTI:n. Ainoa suora osakesijoitus oli AT&T ja tein myös lisämerkinnän Vietnamiin sijoittavaan PYN Eliteen.

Kehittyvät markkinat

Kehittyvät markkinat ovat pahasti alipainossa salkussani. Osin siksi päätös tehdä lisäsijoitus PYN Eliteen oli lopulta aika helppo, vaikka minimisumma lisäsijoitukselle onkin 2000e ja rahasto on lähellä ATH-tasojaan. Näkymät Vietnamin hyvälle kehitykselle ovat olemassa ja uskoa PYN Eliteen löytyy. Nyt PYN Elite on varsin sopivalla painolla salkussani.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, tein kk-säästösuunnitelmaani myös muutoksia lähinnä kehittyviä maita siihen lisäten (Seligsonin kautta Venäjä ja Brasilia + hieman muuta Latinalaista Amerikkaa). Näiden päälle kun säästöohjelmassa edelleen pysyy kehittyvien ETF (IS3N) alkaa kehittyvät markkinat olla aika hyvin paketissa salkkuani kokonaisuudessa ajatellen - enemmän näkemyksellistä aktiivista otetta tarkoin valikoiduilla rahastoilla ja päälle hieman laajan hajautuksen ETF:ää. Toki PYN Eliteä lukuunottamatta nuo muut kehittyvien markkinoiden sijoitukset ovat vielä hyvin vaatimattomia suuruudeltaan

Nousijat ja laskijat

Laskijoita ei tähän superkuukauteen oikein mahtunut. Hyviä nousijoita sitäkin enemmän, yli 5% tuottivat mm. Fortum +11,12%  ja H&M +5,12%.

Fortum & Uniper

Suhtaudun kauppaan myönteisesti, vaikkakin analyytikoiden mielipiteet aiheesta kovasti vaihtelevat. Joka tapauksessa on hyvä, että kassalle löytyi käyttöä. Ilmeisesti maksettava hinta Uniperistä on ihan ok tai ainakaan se ei ollut  järkyttävän ylihintainen. Oleellista jatkon kannalta on se, saako Fortum kuinka pian Uniperin kokonaan haltuunsa ja miten synergioita sitten saadaan irti. Myös Uniperin vähemmän kiinnostavien, ikäänkuin pakosta kauppaan mukaan kuuluvien, osien kohtalo on tärkeässä roolissa.

Mikäli Fortum ja Uniper kiinnostaa, paras löytämäni aiheeseen liittyvä analyysi lienee tämä: Riku Merikoski: Miksi ostaa Uniper? Myös Phoebus-blogissa asiaa Fortumista.

Yksi sijoittajaa kiinnostava seikka lähitulevaisuudessa tietenkin on Fortumin osinko, miten sen käy tämän oston myötä? Nordea pitää osingon pysymistä 1,1 eurossa todennäköisenä, Inderes pohtii sen alentuvan vain hiukan, Handelsbanken uskoo osingon laskevan 0,7 euroon ja pohjat heittää OP 0,50 euron osinkoennusteellaan.

Riskienhallinta

Kuten aikaisemmin blogissani kirjoittelin, olen ottanut pankista sijoituslainaa. Hieman olen suunnitelmaani muuttanut entistä varovaisemmaksi velan käytön suhteen. Osakkeiden noustua syyskuussa hyvin olen aloittanut myymään sijoituksia, jotka jostain syystä eivät mielestäni ole täydellisiä tai oikealla painolla minun salkussa - ja tähän kastiin menevät nämä kaikki syyskuun myynnit. Ajatuksena siis velan vähentäminen ja jatkan myyntejä vielä lokakuussa ja kenties myöhemminkin. Velkaa tulee salkkuun silti jäämään runsaasti, vähintään Nordnetin kultaluotto tulee edelleen olemaan tapissa.

Olen päättänyt myös muuttaa kuukausisäästöohjelmaani siten, että tiettyihin rahastoihin en laita lisää rahaa, elleivät kurssit hieman ota takapakkia. Kuitenkin suurin osa säästöohjelmasta pysyy ennallaan tapahtui kursseille mitä tahansa. Lisäksi aion edelleen kasvattaa Pharoksen lyhyemmän aikavälin vararahastoani, missä puolet sijoituksista on käytännössä käteistä. Loput liikenevät varani odottelevat sitten Bank Norwegianin tilillä pääsyään osakemarkkinoille (sijoituslaina pankista, joka tuottaa tilillä alle prosentin enemmän korkotuloa kuin mitä velan korkoihin tällä hetkellä menee).

Indeksirahastorintamalla tapahtuu

Päivitin syyskuussa Indeksirahastovertailun Handelsbankenin puolitettua USA ja Eurooppa indeksirahastojen kulut ja uudelleen nyt lokakuun alussa kun havahduin Osuuspankinkin alentaneen hintojaan merkittävästi (hallinnointipalkkiot nyt HB 0,20% vs OP 0,39%). Mielenkiinnolla odotan, milloin muut vastaaavat kiristyneeseen kilpailuun, mm. Nordea on jäänyt nyt täysin altavastaajaksi tuotteidensa hinnoittelussa.

Päivitetty indeksirahastovertailu löytyy siis omalta välilehdeltään tuolta.

Affiliate-markkinointi

Sharevillessä jo taannoin kerroin, että lopetan kaiken mainonnan ja markkinoinnin blogissani. Aikaisemmin käytin hetken aikaa TradeTracker -palvelua, eli blogissa oli mainoksia ja affiliate-linkkejä. Tienasin touhulla yli 20e :)

TradeTracker tilin sulkeminen olikin sitte hankalampi juttu ja vaati usemman sähköpostin ja lisäksi yhteydenottoja Facebookin kautta. Nyt tili on poistettu. Vanhoja affiliate-linkkejä en ole lähtenyt haeskelemaan, eli epäkelpoja linkkejä nyt voi blogista jokusia löytyä. Mutta rahaa siis en enää tule keneltäkään saamaan tämän blogi kautta.

Jatkan siis käyttämieni palveluntarjoajien hehkuttamista ihan aidon vilpittömästi ilman haaveita blogin mukanaan tuomista rahavirroista... Useimmiten taidan kehua näitä: Seligson, Nordnet, Handelsbanken ja If :)

Kyttäyspaikat ja suunnitelmat

Vaikka nyt agendalla onkin ollut velan vähentäminen, en ole perusideaa sijoittamisessani muuttanut miksikään. Jos jokin osake laskee oikeasti houkutteleviin hintoihin, olen valmiimpi kuin koskaan ryhtymään ostoksille. Mutta arvostustasot ovat niin korkealla, että lähes kaikkien osakkeiden kohdalla puhutaan vähintään yli 10% pudotuksesta (useimpien kohdalla moinen ei alkuunkaa riitä), ennen kuin lähestytään ostohintoja. Tällöinkin ostoksille lähden vain kevyellä panostuksella. Poikkeuksena ehkä Aktia, jonka kurssikehitys ei paljon muusta markkinasta tunnu piittaavan eli kehitys polkee paikallaan meni markkinat sitten ylös tai alas. Mieli tekisi ostaa hieman lisää jos tipahtaisi alle 9 euron.

H&M:n painoa olen valmis keventämään heti,  kun kurssi on riittävän hyvä. Kiire ei kuitenkaan ole ja pitäydyn toistaiseksi suunnitelmassani myös mahdollisten lisäostojen suhteen.

Sampo Oyj - Parasta vahinkovakuuttamista ja vähän muutakin

Sampo on suurin omistukseni ja todennäköisesti tulen ostamaan edelleen lisää, jos kurssi ajautuu houkuttelevalle tasolle. Sampo on yksi Suomen pörssin helmistä ja yritystä sekä sen johtoa usein hehkutetaan sijoitusblogeissa ja keskusteluissa lähes estoitta.

Itse en ole järin kiinnostunut persoonista joihin Sampo henkilöityy vaan toivon firman olevan sillä tasolla, että toiminta jatkuu vakaana vaikka pomot joskus vaihtuvat. Spekulaatiot konsernijohtaja Kari Stadighin pestin pituudesta ovatkin jo käynnistyneet.

Minua Sammossa kiehtoo sen holding-tyyppinen toiminta, missä tulovirrat tulevat moninaisten, isojen ja pienempien, omistusten kautta. Sammon konservatiivinen asenne riskin ottamiseen on myös minulle tärkeää. Lisämielenkiintoa yritykseen tuo optiot yritysjärjestelyihin tulevaisuudessa.

Kuten olen todennut, en ole mikään analyysien tekijä. Sammostakin on kirjoitettu niin paljon hyvää tekstiä, että keskityn vain lyhyesti perusasioihin ja itselle tärkeimpiin näkökulmiin, hitusen mielenkiintoisiin pienomistuksiin ja omiin suunnitelmiin. Ehkä oleellisin pointti koko jutun kirjoittamiselle oli oma halu perehtyä paremmin oman salkun kannalta tärkeimpään yritykseen.

Sampo Oyj - mistä se koostuu?

Eli rakennehan Sammossa menee näin

• Emoyhtiö Sampo Oyj (Suomi)
• Tytäryhtiöt (kokonaan Sammon omistuksessa)
• If, Vahinkovakuutusyhtiö (Ruotsi, toimintaa Pohjoismaissa ja Baltiassa)
• Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (Suomi)
• Osakkuusyhtiöt
• Nordea (Ruotsi, pian todennäköisesti siirtyy Suomeen, Sammon omistus yli 20%)
• Topdanmark (Vakuutusyhtiö, Tanska, Sammon omistus yli 40%)

Mistä tulos sitten syntyy?

Sampo jaottelee tuloksensa seuraavanlaisesti (vuosi 2016, miljoonaa euroa)

• Vahinkovakuutus, If 818 + Topdanmark 65 = 883
• Nordea 773
• Henkivakuutus (eli Mandatum) 210
• Omistusyhteisö (poislukien Nordea, eli loput pienemmät omistukset) 6

= Tulos yhteensä 1871 miljoonaa euroa (ennen veroja), mistä on jäänyt sitten tulokseksi 2,95e/osake.

Osinko

Suomalaiset rakastavat osinkojaan, vaikka veroja meneekin julmetusti. Jotenkin tuota osakkeiden oston ideaa ei ole täällä sisäistetty kuten rapakon takana tai lähempänä Tanskassa, ja niinpä Sampo on saanut Topdanmarkin muuttamaan politiikkaansa osinkoja suosivaksi. Toki tämä tukee Sammon kasvavan osingon virtaa, ja ilmeisesti koska olen suomalainen, on sisäänrakennettu sijoittajan mieleni tästä ihan mielissään, vaikka Topdanmarkin vanha tyyli ostaa osakkeita olisikin järjellä ajatellen vähintään yhtä fiksua puuhaa.

Sampo siis korostaa osinkopolitiikassaan jatkuvuutta ja alati kasvavia osinkoja. Nousua on pitkään ollutkin ja tulee todennököisesti myös olemaan, tosin kasvu voi olla tiukassa parempia aikoja odotellessa eikä se osinko loputtomiin ilman kasvua nouse. Joskus kyllä törmää myös näkemyksiin, missä oletetaan aina kasvavien osinkojen olevan mahdollista vain siksi, että yrityksen johto niitä niin kovasti arvostaa ja asiasta kauniisti juttelee.

Osinko vuodelta 2016 oli 2,3e. Alla tulevien vuosien osinkoennusteet (OP):
2017: 2,4e
2018: 2,5e
2019: 2,65e

Osingonjakosuhde oli vuodelta 2016 jo melkein 80% eli aikas korkea, ensi vuonna se onkin jo liki 90%. Sammolla toki on rahkeita pitää osinko nuosujohteisena muutamia vuosia ilman merkittävää tulosparannustakin - mutta ei siis ikuisesti.

Näkymät

Joka tapauksessa If on loistokunnossa, ainoastaan sijoitustuotot ovat korkoympäristön vuoksi paineessa. Myös Topdanmark takoo hyvää tulosta ja alkaa siis nyt jakamaan osinkoa omien osakkeiden ostojen sijaan. Mandatum on kokonaisuudessa melko pieni palanen ja on oleellisesti riippuvaisempi sijoitustuotoista kuin vahinkovakuutuspuoli. Nordeallakin menee ihan ok, mutta järeää nostetta sieltä suunnalta ei ole tiedossa ennen kuin IT-uudistukset alkavat kulujen sijaan kantaa hedelmää lähivuosina.

Oleellisinta on, että Sammon johto on toistuvasti viestinyt, miten Sampo on varautunut korkojen nousuun ja tulee siitä laajalla rintamalla hyötymään. Tämä johtuu ennenkaikkea sijoitussalkkujen lyhyestä duraatiosta, parantuvista korkotuotoista ja Nordean paranevasta korkokatteesta. Katso myös kysymykseni Inderesin Q&A:ssa Sampo, finanssisektori ja korot.

Konsensusennusteet lyhyesti

• Tavoitehinnat välillä 37-57e
• Konsensus: Pidä, tavoitehinta 45,6e (4-traders.com/)
• Myös Sammon sivuilta linkki ennusteisiin (Vara Research)

Aika huvittavaltahan tuo Handelsbankenin tavoitehinta 57e tuntuu, olisi mielenkiintoista päästä lukemaan pankin tekemä tarkempi analyysi yhtiöstä. 37e taas tuntuu ihan mahdolliselta, mutta mielestäni vaatii taakseen kyllä jonkinlaisen markkinoiden korjausliikkeen, edes pienen poliittisen kriisin tai merkittävästi lisääntyneen epävarmuuden finanssisektorilla. Mielestäni konsensusennusteen kanssa on aika helppoa olla samaa mieltä, etenkin viime aikaisen positiivisen uutisvirran siivittämänä pieni nousu nykyisestä (43,48e) olisi varsin mahdollista.

Omat ajatukset

Itse olen mieltynyt Sammossa nimen omaan monimuotoisuuteen, jonka tärkeimpänä tukijalkana on vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulot, jotka vuonna 2016 olivat 4292 miljoonaa euroa korvauksien ollessa 2670 miljoonaa euroa. Vahinkovakuutuksen vakuutustekninen tulos oli 658 miljoonaa euroa (eli Ifin ja Topdanmarkin tulos, joka kertyi vakuutusmaksuista korvausten ja kulujen jälkeen, sijoitustuotot ei tässä mukana). 

Pörssikurssit seilaavat ylös ja alas suhdanteiden mukana, pankit elävät omia kriisejään tämän tästä mutta harva Pohjoismaalainen irtisanoo herkästi vakuutuksiaan, vaikka taloudessa olisi hieman alavireisempää. Vakuutusmaksuista kerätyt eurot tekevät kuitenkin noin kolmanneksen koko Sammon tuloksesta, ja tämä on se vähiten suhdanneherkkä tukijalka koko paketissa.

Usein myös näkee pohdittavan, kumpaa osaketta ostaisi, Sampoa vai ehkä hieman houkuttelevammin hinnoiteltua ja parempaa osinkoa maksavaa Nordeaa. Minusta vertailua on turha tehdä, koska Sampo on NIIN paljon enemmän kuin pelkkä Nordean suuromistaja. Kaavahan siis meni niin, että omistamalla yhden Sammon osakkeen omistat välillisesti Sammon kautta noin 1,5 Nordean osaketta.

Nyt eletään epäsuotuisan korkoympäristön vuoksi erittäin hankalia aikoja Sammon tuloksenteon kannalta, mutta silti tulos on vakuuttavaa ja osinko juoksee. Tulevaisuudelta on lupa odottaa paljon parempaa jahka korot nousevat. Isoimpana riskinä näen lähinnä jonkinlaisen finanssikriisin joka lamauttaisi Nordean tuloksenteon ja tekisi hallaa myös vakuutuspuolella - mutta kokonaisuutena Sampo on vahva ja todennäköisesti selviää kriiseistä hienosti. Heikoimpana lenkkinä näen Nordean, jonka riskejä itse en osaa arvioida mutta viisaampia peesaten pankki ei ilmeisesti ole aivan siellä vahvimpien pankkien tasolla kriisin tullen, vaikka mainio pankki onkin  (vrt. esim. Handelsbanken). Mutta kuten jo todettu, tavallinen tallaaja makselee vakuutuksensa oli kriisiä tai ei. Jonkinlainen kriisi voisi myös avata ovia isommille yritysjärjestelyille, kun heikommat pelurit alkavat kaatumaan niin vahvemmat parantelevat asemiaan.

Pienet listatut pörssiomistukset

Sammon luonnollisesti vähemmälle huomiolle jäävät pienet pörssiomistukset ovat mielenkiintoista kahlattavaa. Toki ne ovat yksittäisinä omistuksina varsin vähäpätöisiä, mutta joissain yrityksissä omistusosuus koko firmasta on melko suuri ja toisaalta joissain yrityksissä on aika paljonkin rahaa kiinni. Tulokseenhan näillä ei suurta vaikutusta ole.

Kuitenkin nämä moninaiset pienemmät omistukset (pörssilistattujen ytritysten lisäksi toki myös muu sijoitusvarallisuus) antavat myös mahdollisuuden lisätä likviditeettiä merkittävässäkin määrin milloin tahansa - etenkin nyt, kun pörssikurssit ovat korkealla. Suorat osakesijoitukset ovat arvoltaan yhteensä 2136m€. Esim. tänä vuonna Sampo on myynyt Aktiaa äkkiä laskien noin 25 miljoonan euron edestä ja Comptelista saatiin yli 60 miljoonaa euroa. Muita pienempiin osmituksiin liittyviä uutisointeja ei äkkiseltään tule mieleeni.

Listan viisi ensimmäistä omistusta ovat euromääräisesti suurimmat omistukset, loput viisi on vain muuten mielenkiintoisia nimiä tai missä omistusosuus on suurehko.

Osake, maa, omistusosuus osakkeista %, arvo miljoonaa euroa (tilinpäätös 2016).

1. Nobia, Ruotsi, 10,10%, 157m€
Firman toiseksi suurin omistaja. Keittiöiden myyntiä paikallisten brändien alla. Suomessa ainakin Petra-keittiöt kuuluvat tähän konserniin.

2. Veidekke ASA, Norja, 6,9%, 125m€
Rakentaminen.

3. Volvo, Ruotsi, 0,46, 109m€

4. Amer Sports, Suomi, 3,21%, 96m€

5. H&M, Ruotsi, 0,21%, 94m€

6. Comptel Oyj, Suomi, 18,79%, 49m€
(Tämän siis Nokia osti tänä vuonna ja Mandatum sai yli 60 miljoonaa euroa)

7. Lassila & Tikanoja, Suomi, 5,96%, 44m€

8. Gunnebo AB, Ruotsi, 11,67%, 36m€
Firman kolmanneksi suurin omistaja. Turvallisuusala.

9. Asiakastieto, Suomi, 10,1%, 29m€

10. Capman, Suomi, 7,49%, 13m€
Toiseksi suurin omistaja.

Rahastopuolelta mainittakoon piensijoittajienkin suosiossa oleva iShares Core S&P 500 ETF, missä näkyy olevan varoja yli 250 m€, taitaa olla Sammon suurin ETF-omistus.

Oma suunnitelma

Sampo on suurin omistukseni, edellisessä salkun sisällön päivityksessä paino oli yli 12% koko salkun painosta. Jos lasken Nordean osuuden (suora Nordea-omistus + Sammon kautta omistus) tulee Nordean painoksi koko salkusta noin 8%. Olisin valmis lisäämään Sammon vakuutuspuolen osuutta edelleen merkittävästi mutta Nordean kohdalla ollaan jo lähellä maksimipainoa. Tavallaan Nordea-riski kuitenkin laimenee kun vaikutukset tulevat välillisesti Sammon kautta ja mahdollista kehnoa menestystä voidaan hetkellisesti vaikkapa paikata muilla toimilla esim. osinkoa ajatellen. Vertailun vuoksi Handelsbankenin osuus salkustani on vain hieman yli 5%, vaikka arvostan pankkia huomattavasti Nordeaa enemmän. Toisaalta finanssisektori on joka tapauksessa salkussani niin isosti ylipainossa, että kun pankit ajautuvat ongelmiin on salkkuni ongelmissa, oli sitä Nordeaa sitten hieman enemmän tahi vähemmän!

Hienoisen liiallisesta Nordea-riskin kasvusta huolimatta harkitsen vakavasti edelleen Sammon lisäostoja. Tällä hetkellä ostojen keskikurssi on 36,25 euroa eli keskihintaa en kuvittele lähitulevaisuudessa alentavani. Todennäköisesti käsi alkaa hakeutumaan osta-painikkeen suuntaan siinä 40-42e hinnoissa ja taas uudelleen kurssin laskiessa (mikäli dramaattisia yrityksen tuloksentekoon vaikuttavia uutisia ei ilmaannu). Toki jos en Sampoa omistaisi ja käyttelisin vieläpä omaa rahaa velkarahan sijaan saattaisin näilläkin hinnoilla muutaman osakkeen ostaa.

Oma talous ajautuu väistämättä hienoiseen paineeseen korkojen nousun myötä joskus tulevaisuudessa massiivisen kokonaisvelkataakan vuoksi - mikäpä siis olisi minulle parempi sijoituskohde kuin korkojen noususta toivottavasti erityisen paljon hyötyvä Sampo? Melkein jo näiden kirjoittelujen päätteeksi tekisi mieli laitella ostotoimeksiantoa sisään, maksoi mitä maksoi :)

Linkkejä ja lisätietoja 

• Vuosikertomukseen liittyvät dokumentit
• Talousmentor, Sampo sijoituskohteena (tuolta löytyy myös hyvä yritysesittely)
• Inderes, Sampo
• PhoebusBlogi Vko 15/14: Handelsbanken/Venäjä (myös Nordeasta mainintoja)
• PhoebusBlogi Vko 19/17: NR/pankit (myös Nordeasta mainintoja)
• Jukka Oksaharju, Pari sanaa Sammon osinkokehityksestä, Helmikuu 2017
• Jukka Oksaharju, OMXH:n laatuyhtiöt osa 1 – Sampo, toukokuu 2017

Disclaimer: Saattaa sisältää virheitä. Kirjoittaja ei ymmärrä edes sijoittamisen alkeita. Ei sisällä ostosuosituksia. Jos et sijoita et voi hävitä rahojasi markkinoille.

Kivijalkapankin sijoituslaina vs Nordnet superluotto

Olen ottanut sijoituslainan pankista. Summasta olen sijoittanut nyt viidenneksen osakkeisiin ja 4/5 osaa lepäilee Bank Norwegianin tililläni (korko 1,75%) odottelemassa varsinaista käyttöönottoa.

Tällä hetkellä sijoitusvelan kokonaismäärä sijoitusten arvosta (missä mukana riskitön BN-talletus) on yli 60%. Äkkiseltään voisi vaikuttaa siltä, että riskiä on nyt kyllä liikaa pelissä. Mutta tavoitteena tässä touhussa kuitenkin on riskin minimointi.

Lähtötilanne ennen pankin sijoituslainaa

• Nordnet superluotto, korko 0,99%. Kultataso koko ajan tapissa.
• Velan määrä suhteessa koko salkun arvoon n. 30%
• Riskit:
• Äkkinäinen koron nousu (ilmoitus 1kk ennen nousua)
• Arvopapereiden lainoitusasteiden muutokset (muutokset voimaan välittömästi)
• Kurssien laskusta johtuva lainoitusarvojen alentuminen
• Riskien toteutuminen voi johtaa siihen, että
1. Lainan korko nousee äkillisesti kultatasolta putoamisen myötä ja / tai minimissään kuukauden viiveellä Nordnetin nostaessa korkoja.
2. Velan määrä nousee yli salkun lainoitusarvon (pakkomyyntien uhka), mikä tosin vaatisi salkussani aika rajuja markkinaliikkeitä JA lisäksi merkittäviä lainoitusasteiden alentamisia. Hätäisesti laskeskelin, että 50% kurssipudotus höystettynä 20% lainoitusarvojen laskulla alkaisi hätyyttelemään pakkomyyntirajaa.
• Huomioitava myös muu taloudellinen tilanne ja käytettävissä olevat mahdollisuudet. Käytännössä en missään tilanteessa esim. joutuisi pakkomyynteihin, vaan käyttäisin muita säästöjä / realisoisin muuta omaisuutta / ottaisin muualta velkaa. 

Sijoituslaina pankista

• Laina aika 20 vuotta
• Korko 1%, todellinen vuosikorko 1.20% (sisältää nostokulut ja kk-kulut)
• Korkosidonnaisuus 12kk euribor eli korko on tiedossa aina vuodeksi kerrallaan ja nousee täysin markkinakoron mukaan. 
• Vakuutena muu omaisuus, eli osakkeiden lainoitusarvoilla ja kurssilaskuilla ei ole lainan kanssa mitään tekemistä.
• Itselleni mieluisampi vaihtoehto kuin 3-5 vuoden bullet-laina, joka sekin olisi ollut mahdollinen.
• Korkovähennys tietenkin samaan tapaan kuin superluotossa.
• Kuten käytännössä aina pankkilainojen kanssa, lainaa voi halutessaan lyhentää nopeamminkin ja sen voi maksaa kokonaan pois milloin tahansa.

Riskienhallinta - miten käytän lainan?

Oleellisin pointti risienhallinan näkökulmasta on se, että voin pankkilainalla maksaa tarvittaessa kokonaan pois ehdoiltaan riskisemmän Nordnetin lainani. Tästä syystä päädyin korvamerkitsemään lainasta osan tätä tarkoitusta varten (puolet koko lainasta, vaikka todennäköisesti hieman vähempikin tulee riittämään).

Varsinaisesti käytettäväksi jäävää osuutta on tarkoitus sijoitella markkinoille hyvin harkitusti pidemmän ajan kuluessa - silloin kun saan laadukkaita osakkeita mielestäni riittävän halvalla. Velalla sijoittaessani jätän arpapaperit suosilla väliin. Toistaiseksi saan joka tapauksessa Bank Norwegianin tililtä enemmän tuottoa kuin mitä korkomenot ovat, eli kiirettä rahojen käyttämiselle ei varsinaisesti ole.

Olen pankkilainalla nyt pystynyt eliminoimaan kaikki velan riskit, mitkä liittyvät kurssien muutoksiin ja lainoitusarvoihin, sekä saanut tehtyä merkittävästi ennustettavammaksi korkojen liikkeet. Joka tapauksessa merkittäväksi riskiksi kokonaistaloutta ajatellen jää korkojen nousu, etenkin yhdistettynä asuntojen hintojen laskuun (erityisesti pientä sijoitusasuntoani ajatellen) ja pörssin romahtamiseen. Onneksi moinen kombinaatio ei todennäköisesti ihan nurkan takana ole vaanimassa.

Pahimmassakin skenaariossa riittänee se, että lopetan lisäsijoitusten tekemisen ja käytän osinkotulotkin lainojen lyhentämiseen. Tämäkin skenaario on jo aika epätodennäköinen ja mitä enemmän vuosia ennen pahimman tapahtumista ehtii kulua, sitä enemmän velatkin ovat jo ehtineet pienentyä.

Nordnet superluotosta olen aikaisemmin kirjoittanut blogiini jutun Nordnet Superluotto - riski ja mahdollisuus.


Lisäys julkaisemisen jälkeen (18.9.2017)
- Liikaa ei voi korostaa sitä, että velka-asioissa merkittävä rooli on kokonaistalouden velan määrällä suhteessa varallisuuteen sekä maksukyvyllä (eli mm. kuinka hyvät tulot on). Tämä pieni mutta niin oleellinen pohdinta pitkälti unohtui tekstistä.
- Eli ylipäätään jokaisen tilanne on erilainen ja oman talouden kokonaisuuden ymmärtäminen kaikkine riskeineen on olennaista.
- Itsellä (meidän kokonaistalous) kokonaisvelan määrä suhteessa bruttovarallisuuteen huitelee 50% tuntumassa. Käytännössä sijoituslainan mahdollistaa noin puoliksi maksettu omistusasunto. Ja velkavipu on nyt tapissa maksukykyä ajatellen :)

Linkkejä hyviin velka-aiheisiin juttuihin:
- Rikas Erakko: Kannattaako lainarahalla sijoittaa?
- Kai Nyman, Piksu.net, Ammattilaisen sijoitusvelka voi olla jopa 15% salkun arvosta

Sijoitussuunnitelman muutokset - Seligson Phoenix, Tropico LatAm, Russian Prosperity ym.

Sijoitussuunnitelman huolellinen laadinta ja siinä pysyminen on yksi tärkeimpiä seikkoja jokaiselle pitkäjänteiselle sijoittajalle. Oma sijoitussuunnitelmani löytyy tuolta. Tässä tekstissä puhun sijoitussuunnitelmani kuukausisäästämisestä, eli säännöllisestä ja pitkäjänteisestä sijoittamisesta rahastoihin ja etf:iin.

Kaikkein surkeimmaksi tilanne äityy silloin, kun rahastoja jatkuvasti myydään sijoituskohteiden vaihtuessa. On luonnollista, että sijoitusuran alkutaipaleella tilanne vielä elää ja muutoksia tehdään tiedon karttuessa ja parhaiden sijoituskohteiden löytyessä vasta hiljalleen. Tilanteen vakiinnuttua kaikki muutokset tulee tehdä perustellusti ja vasta tarkan harkinnan jälkeen. Painotusten säätäminen on syytä aina hoitaa uusien sijoitusten painotuksia kohdentamalla, pääsääntöisesti ei koskaan myymällä.

Sijoitusmaailma on kuitenkin täynnä houkutuksia ja myös oikeasti parempia tuotteita voi ilmaantua tarjolle. Oma sijoitussuunnitelmani muotoutui nykyisenlaiseksi vasta oltuani useita vuosia markkinoilla. Alkuun suunnitelman kustannustehokas hyvän hajautuksen ydin koostui Seligsonin indeksirahastoista ja sen jälkeen Handelsbankenin Global Index Criteria -rahastosta (koko maailman hajautus, kehittyvät ja kehittyneet, isot ja pienet firmat, hieman kuin Vanguardin VT mutta kulut 0,70%) ja päälle oli sitten vaihteleva määrä kaikkea sälää ja lukematon määrä kaikenlaisia kokeiluja. Rahallisesti suorat osakesijoitukset ovat olleet koko ajan paljon merkittävämmässä roolissa, kovin suuria veroja ei tullut makseltavaksi kun rahastot lopulta päädyin myymään uusien suunnitelmien tieltä.

Edellä mainituista indeksirahastoista päädyin lopulta luopua, koska juoksevat kulut olivat merkittävästi kalliimmat kuin etf-rintamalla ja en myöskään ollut tyytyväinen Seligsonin kestävän kehityksen indeksivalintoihin, jotka jättivät pois rahastoista Sampon ja Applen kaltaisia firmoja. Tuotteena taas Global Index Criteria on kyllä edelleen loistava (vaikka jonkinlainen kestävän kehityksen rahasto sekin on), mutta päädyin lopulta siihen, että 0,70% kulut ovat liikaa. Nykyisessä suunnitelmassa pääsen kokonaisuudessaan halvemmalla, vaikka mukana on myös useita kalliita aktiivisa rahastoja.

Itse päädyin nyt tekemään moniakin muutoksia suunnitelmaani. Suunnitelman idea ja ydin ei kuitenkaan juuri muuttunut, kyse on lähinnä hienosäädöstä. Uskonko, että uusi suunnitelma on parempi kuin vanha? En tiedä. Tuottaako se paremmin? Ehkä, ehkä ei. Onko sijoittaminen taas pykälän verran mielenkiintoisempaa ja tuo enemmän nautintoa? Ehdottomasti!

Muutokset perusteluineen

Seligson Pharos (poistuva rahasto)

- Edullinen ja hyvä yhdistelmärahasto. Erityisen hyvä karttamaan riskiä, mikä korkopuolella on näkynyt hienoisena alisuoriutumisena verrokkeihinsa nähden. Tämä ei kuitenkaan ole minua haitannut, päin vastoin, pidän tästä nimen omaan hyvän riskienhallinnan ja alhaisten kulujen (suhteessa verrokkeihin) vuoksi.
- Rahasto on ollut mukana ainoana lyhyen / keskipitkän sijoitusajan rahastona. Sijoituksia rahastossa on nyt sopivasti, jotta se ajaa asiansa pienenä vararahastona. Mahdollisesti teen tähän vielä lisäyksiä myöhemmin, mutta erikseen kertasijoituksilla.


Seligson Phoenix

- Rahastoyhtiö Seligsonin perustajan, Ahlströmin sukuun kuuluvan Peter Seligsonin hallinnoima rahasto.
- Pyrkii hyödyntämään yritysten erikoistilanteita ympäri maailmaa.
- Ei merkintä- eikä lunastupalkkioita.
- Juoksevat kulut 1,12% (vuonna 2016)
- Tuottosidonnainen palkkio on, vuonna 2016 ja tänä vuonna se ollut kuitenkin 0%.
- Perustettu vuonna 2000, siitä alkaen tuotto / vuosi 6,68%, vertailuindeksin tuotto / vuosi 2,67%. Vaikka historia ei ole tae tulevasta, antaa lähes 20 vuoden ajanjaksolla indeksin voittaminen kuitenkin uskoa rahastoon.
- Lyhyesti: Mielenkiintoinen rahasto, kulut aktiiviseksi rahastoksi melko sopuisat. Historia on vakuuttava.


Kehittyät markkinat - Latinalainen Amerikka ja Venäjä

Kokonaisuudessaan sijoitukseni kehittyville markkinoille ovat säälittävän pienet. Kk-sijoituksissa osuus on kuitenkin ollut suht sopiva, mutta nostamisen varaakin vielä oli. Kehittyvillä markkinoilla hyvä aktiivinen salkunhoito voi paremmalla todennäköisyydellä antaa enemmän lisähyötyä kuin kehittyneillä markkinoilla. Niinpä päädyin ottamaan mukaan kaksi uutta kehittyville markkinoille sijoittavaa aktiivista rahastoa - hyvin pienellä painolla.

Seligson Russian Prosperity
- Venäjä ja lähialueet
- Merkintäpalkkio 2,5% (pienet sijoitukset)
- Lunastuspalkkio 0% (jos sijoitusaika vähintään puoli vuotta)
- Juoksevat kulut 1,65% (vuonna 2016)
- Tuottosidonnainen palkkio on, vuonna 2016 ollut 0,92%, vuoden alusta 2,81%.
- Perustettu vuonna 2000, siitä alkaen tuotto / vuosi 13,83%, vertailuindeksin tuotto / vuosi 8,31%. Vaikka historia ei ole tae tulevasta, antaa lähes 20 vuoden ajanjaksolla indeksin voittaminen kuitenkin uskoa rahastoon.
- Lyhyesti: Rahastolla erittäin vakuuttava historia. Juoksevat kulut keskiverto Venäjärahastoa oleellisesti halvemmat. Merkintäsumma kirpaisee pahasti. Tuottosidonnainen palkkio voi olla isokin, mutta maksetaan vain indeksin voittamisesta.

Seligson Tropico LatAm
- Latinalainen Amerikka, etenkin Brasilia
- Merkintäpalkkio 1% (pienet sijoitukset)
- Lubastuspalkkio 0% (jos sijoitusaika vähintään puoli vuotta)
- Juoksevat kulut 1,50% (arvio)
- Tuottosidonnainen palkkio on, tänä vuonna ollut 0.31%
- Perustettu 2016, lyhyen olemassaolonsa aikana jäänyt vertailuindeksilleen.
- Lyhyesti: Mielenkiintoinen rahasto, kulut samaa tasoa verrokkiensa kanssa.


Handelsbanken USA ja Eurooppa indeksi

- Halvimmat saatavilla olevat tavalliset indeksirahastot, kulut 0,20% (kirjoitin jotain näistä jo aiemmin täällä)
- Eurooppa-rahasto on halpa jopa verrattuna etf-tarjontaan. Esimerkiksi Nordnetin kuukausisäästölistalla lähinnä vastaava on EUNK, jonka kulut 0,33% (pelkälle euro-alueelle toki löytyy halvempi DXET, 0,09% kulut, mutta euro-alue on Euroopasta vain 50%, suurimpina ulkopuolelle tuossa jäävät Iso-Britannia ja Sveitsi).
- USAn osalta halvempi toki olisi SXR8 joka itsellänikin siis suuremmalla painolla.
- Hajautusta Nordnetin ulkopuolelle, suoraan oman pankin kautta.


Seligson & Co ja Handelsbanken

Kuten huomata saattaa, sekä suunnitelmasta poistuva että kaikki uudet aktiiviset rahastot ovat Seligsonin rahastoja. Myös Seligsonin Phoebus on säästölistallani. Olen aloittanut sijoitusuraani Seligsonin tuotteilla, ja vaikka indeksituotteensa eivät minua enää kiinnostakaan, olen mielelläni mukana aktiivisissa rahastoissa. Jo pelkästään sen vuoksi, että Seligsonin neljännesvuosikatsaukset ovat NIIN mainiota luettavaa. Vielä mukavampi on lukea koko vihkonen läpi kun omistaa edes pienen siivun kaikkia rahastoja, joiden firmoista puhutaan. Ylipäätään, vaikea uskoa, että firmassa tehtäisiin mitään täysin järjetöntä.

Handelsbanken taas on oma pankkini ja omistan myös osaketta. Palvelu pankissa on ollut aivan omalla tasollaan verrattuna aikaisempiin kokemuksiini pankeista. Vain aika näyttää, tuleeko pankin vaihto vielä joskus ajankohtaiseksi, mutta tällä hetkellä sanoisin, että tästä on vaikea laitella paremmaksi. Osittain päätöksiini sijoittaa Handelsbankenin indeksirahastoihin liittyy myös omaan asiakkuuteen pankissa - etenkin USA-indeksin kohdalla, mikä olisi ollut mahdollista korvata halvemmalla etf:llä helposti. Jo aikaisemmin myös Handelsbankenin ruotsalaisiin pienyhtiöihin sijoittava rahasto on ollut mukana säästölistallani. Ajattelen mahdollisesti joskus tulevaisuudessa hyötyväni siitä, että on sijoituksia myös omassa pankissa - toisaalta, en missään nimessä sijoittaisi mielestäni huonoon tuotteeseen vain asiakassuhdetta vahvistaakseni.

Kuukausisäästämisen tarkempaa läpivalaisua on tarkoitus tehdä tässä pikapuoliin. Joka tapauksessa kehittyvien markkinoiden osuus, yli 13%, alkaa olla nyt aika sopiva.

Indeksirahastovertailun päivitys - Handelsbanken ylivoimainen

Blogini ensimmäisiä juttuja on Aloittelijan indeksirahasto-opas, mihin tein indeksirahastovertailun. Otin mukaan kaikki löytämäni indeksirahastot, joita Suomessa tavallinen sijoittaja voi ostaa. Ajatukseni oli, että voin päivittää taulukkoa aika ajoin ja lisäillä siihen lisää rahastoja sitä mukaa kun niitä tulee vastaan.

Päivityksiä helpoottaakseni pelkkä vertailutaulukko on omalla välilehdellään Indeksirahastovertailu. Vertailutaulukko on nyt päivitetty. Päivitykseen oli kaksikin syytä.


SEBin rahastot

Taulukkoon on lisätty SEBin Suomessa myytävät indeksirahastot USA, Eurooppa ja kehittyvät markkivat. USA ja Eurooppa rahastot ovat hinnoiltaan keskitasoa, kehittyvien markkinoiden rahasto on vertailun ylivoimaisesti halvin. Minimimerkintä 500e on kuitenkin aika paljon ja karsii suuren osan piensijoittajista, jotka haluavat joka kuukausi sijoittaa rahastoon pienen summan rahaa.

Rahastot varmasti olivat saatavilla jo aikoinaan kun alkuperäisen taulukon tein, jotenkin on vain mennyt ohi tuo tarjonta. Ovatpahan nyt taulukossa mukana, vaikka todennäköisesti harva blogin lukija noihin mitään koskaan tulee sijoittamaan :)


Handelsbankenin uusi hinnoittelu

SEBin rahastoja paljon oleellisempaa on, että Handelsbanken on uudistanut indeksirahastojensa hintoja 1.9.2017 alkaen. Eikä kyse ole mistään pienistä muutoksista vaan kyseessä lienee suurin uutinen indeksirahastorintamalla aikoihin!

Handelsbankenin Eurooppa ja USA indeksi-rahastojen kulut ovat nimittäin puoliintuneet (nyt 0,20%) ja myös kehittyvien markkinoiden rahaston kulut ovat oleellisesti laskeneet (nyt 0,65%). USAn ja Euroopan osalta kilpailijat tulevat kuluissa nyt kaukana perässä - keskihintaiset pyörivät siinä 0,40% tienoilla ja kalliit omassa sarjassaan siellä 0,75% tuntumassa. Kehittyvien markkinoiden osalta Handelsbankenin halvennus ei ole aivan niin mullistava, nyt rahasto pääsee samaan keskihintaisten sarjaan eQ:n kanssa. Toisaalta, jos minimimerkintä 500e on liikaa, jää vaihtoehdoiksi kehittyville markkinoille vain Seligson ja Handelsbanken, joista Handelsbanken on halvempi.

Mutta todellinen uutinen siis on USA ja Eurooppa indeksirahastojen uudet kulut 0,20%. Se on jo samaa tasoa tai jopa halvempi kuin mitä esim. rapakon takaa löytyy. Vertailun vuoksi, arvostetun Vanguardin tavallisten rahastojen hinnat ovat jo korkeammat - Euroopan osalta jopa Vanguardin instituutioille suunnattu rahasto on tätä kalliimpi! Hinnat lähestyvät jo ETF:ien hintoja, esim. maailmanlaajuisesti sijoittava ja suosittu EUNL on myös kuluiltaan 0,20%. Käytännössähän USA + Eurooppa kattaa EUNL:stä yli 80%, joten hajautus ei aivan oleellisesti heikkene, vaikka mm. Japani jäisikin pois.

Nyt ensimmäistä kertaa tavalliset indeksirahastot pystyvät kilpailemaan juoksevissa kuluissa ETF:ille. Tämä on ilouutinen ettenkin niille, jotka eivät syystä tai toisesta jaksa tai halua perehtyä ETF-maailmaan eivätkä niitä osta. Mm. USAan toki pystyy sijoittamaan ETF:n kautta paljon pienemmilläkin juoksevilla kuluilla, esim. S&P500-indeksin mukaisesti sijoittava SXR8 juoksevat kulut on vain 0,07%. Enää jättäytyminen tavallisten rahastojen pariin ei kuitenkaan aiheuta läheskään niin suuria ansion menetyksiä kuin ennen :)

Joku saattaa miettiä, että onko moinen 0.20% tai jopa vähemmän sitten mikään merkittävä ero juoksevissa kuluissa. Pienillä summilla ja lyhyellä sijoitusajalla ei tietenkään ole. Mutta riippumatta sijoitusten suuruudesta alkaa pitkällä sijoitusajalla merkitys kasvamaan. Jokainen voi testailla eroja tuotoissa esim. Seligsonin loistavalla tuottolaskurilla.

Hätäisesti testasin kulujen merkitystä näin:
- Jos sijoittaa 200e / kk, 20 vuoden ajan, muutos kuluissa 0,40% --> 0,20% tekee hieman yli 2000e säästöä (markkinatuotto 7%).
- Jos sijoitusaika pidennetään edellisestä 30 vuoteen, säästöä tuleekin jo yli 8000e.
- Ja jos tuosta summakin tuplataan 400 euroon on säästö 30 vuodessa yli 16000e

Itse en sijoita Handelsbankenin indeksirahastoihin omia rahojani, mutta lapsilleni säästän aivan pientä summaa. Koska sijoitusaika lapsille on hyvin pitkä ja toivottavasti säästäminen jatkuu vielä täysi-ikäisyyden jälkeenkin, otan uudistuksen enemmän kuin ilolla vastaan. Omistan myös Handelsbankenin osaketta ja olen siksikin tyytyväinen Handelsbankenin edelläkävijän rooliin tässä hinnoittelussa.

On huomionarvoista, että minimisummia kk-säästämiseen ei ole (Nordnetin kautta min 15e) ja ettei tarvitse olla Handelsbankenin eikä Nordnetin asiakas, vaan kuka tahansa voi merkitä rahastoja suoraan Handelsbankenilta.

Jonkin verran kritiikkiä on aiheuttanut rahastoissa aikaisempi vertailuindeksin muutos, nykyisin MSCI Select Global Norms & Ex Controversial Businesses -indeksi, eli jonkinlaista vastuullista sijoittamista. Lyhyellä tutkailulla itse uskon tuoton olevan jatkossa alueen markkinatuoton tasolla, mutta en silti pidä muutosta hyvänä, etenkin koska en helposti ja kattavasti löydä kriteerejä, miksi tiettyjä yrityksiä on jätetty indeksistä pois.

Lisäys 10.9.2017
Handelsbankenin tiedote kulujen muutoksesta löydettävissä pankin sivuilta. Suora linkki GoogleDriveen kopioituun tiedotteeseen tuolla (pankin sivulle ei tarkempaa linkkiä saanut).

Lievää laskua elokuussa

Salkun tuotto ja osingot

Elokuussa jäin ensimmäisen kerran blogini lyhyessä historiassa vertailurahastoani jälkeen. Lopulta tappiota tuli n. 1,6% vertailurahasto EUNL:n päästessä puolta pienemmillä menetyksillä. Salkun kehitystä voi tarkemmin tutkailla omalta 'Salkun kehitys' välilehdeltään.

Salkkuni osinkoihin voi tutustua tarkemmin juuri päivitetyllä omalla 'Osingot' välilehdellään. Tämän vuoden brutto-osingot tulevat olemaan jonkin verran 2000e päälle.

Sain vihdoin päivitettyä myös Salkun sisällön. Hitaasti mutta varmasti rahastojen osuus salkussa nousee. Kaikkien rahastojen, mukaan lukien etf:t, osuus salkusta on nyt noin 16,5%, puolisen vuotta sitten osuus oli noin 11,5%. Suurimman omistuksen Sammon osuus on tässä ajassa tippunut yli 16%:sta nykyiseen noin 12%:iin uusien sijoitusten myötä. Suurimpien omistusten paino alkaa riskienhallintamielessä olla jo aika ok.

Ostot ja myynnit

Kuukausittaiset rahasto-ostokset tein taas suunnitelman mukaisesti (Nordnet, Seligson, Handelsbanken). Suunnitelma siis löytyy tuolta.

Muutoin kävin aika vilkasta osakekauppaa käyttäen hyväksi Nordnetin pikkukauppojen kampanjaa (halvat välityspalkkiot). Pikkukaupoista käteen jäi lopulta uusina yhtöinä pienellä painolla salkkuun:
- Pihlajalinna (sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, Dextra osa konsernia), jota ostin kolmessa erässä. Tässä ostossa taustalla on halu päästä hyötymään terveysbisneksestä, joka omaan makuuni on hieman vääristynyttä jo nykyisellään (esim. KELA:n ja vakuutusten rooli) ja kunnat ulkoistavat palvelujaan säästöpaineiden alla ja osin myös ideologisista syistä. Yhteiskunnan murros Sote-soppineen tuo firman seuraamiseen lisäjännitystä ja mahdollisuuksia. Olen myös Pihlajalinnan tyytyväinen asiakas. Olen melko vakuuttunut, että firmalla on hyvä tulevaisuus, mutta minulla ei ole hajuakaan, paljonko osakkeesta kannattaisi nyt maksaa.
- Ponsse (metsäkonevalmistaja), jota olen pidempään hieman seuraillut ja johon sekä analyytikot että kanssasijoittajat tuntuvat uskovan. Oston paikka avautui hieman odotuksista jääneen kvartaaliraportin ja sitä seuranneen kurssilaskun jälkeen. Osakkeen jatkaessa laskuaan tein vielä lisäoston hieman myöhemmin.
- Huhtamäki (pakkausvalmistaja), jota ostin myös kolmessa erässä. Pidän yhtiötä laadukkaana ja olen jossain määrin seuraillut firmaa pidempään. Kurssi on ollut jo pidempään laskussa ja sysäyksen ostolle antoi hieman negatiivinen kvartaaliraportti ja sen jälkeinen lasku. Huhtamäen ongelmat kuitenkin olivat nyt lähinnä firmasta riippumattomia (mm. Intian verouudistukseen liittyvät väliaikaiset ongelmat). Kuriositeettinä mainittakoon, että omistin Huhtamäkeä hetken myös vuonna 2013 tehden kaupoilla minimaalisesti voittoa. Tuolloin sekä osto että myynti tapahtuivat 13e tietämissä. Nyt kurssin laskettua mielestäni houkuttelevalle tasolle ollaan reilusti yli 30e hinnoissa. Useimmiten hyvän osakkeen myyminen on vain yksinkertaisesti tyhmää :)

Muita uusia ostoksia salkkuun elokuussa olivat USAan laajalla hajautuksella sijoittava etf VTI sekä IBM. Uskon IBM:n selättävän vaikeutensa ja firman osingonmaksukyky on hyvällä tolalla todellista käännettä odotellessa.

Nousijat ja laskijat

Elokuun merkittävimmät nousijat olivat:
- Fortum, yli 9%.
- Nordea, lähes 6%

Surkeimmin pärjäsivät:
- Lassila & Tikanoja, laskua yli 7%
- AT&T, laskua lähes 5%
- Sampo, laskua noin 4%
- H&M, laskua lähes 4%

Yllä mainittu kaikki sijoitukset, jotka elokuussa nousivat tai laskivat yli 4%. Äkkivilaisulla voi todeta, että elokuun huonoon tuottoon vaikutti erittäin merkittävästi kahden suurimman omistukseni (Sampo ja H&M) noin 4% lasku. Mielenkiintoista on Nordean ja Sammon kulku täysin eri suuntiin, vaikka Sampo omistaa merkittävissä määrin Nordeaa ja Nordean tulos vaikuttaa oleellisesti Sammon tulokseen. Sammon kurssilaskusta en ole huolissani, päin vastoin, koska huonoja uutisia ei ole korviini osunut, toivon laskun jatkuvan, tiedä vaikka pääsisi vielä ostamaan lisää!

Kyttäyspaikat ja suunnitelmat

Elokuussa tein paljon ostoja ja nyt on tarkoitus rauhoitella tilannetta. Toki pyrin etenemään tehdyn suunnitelman mukaisesti ja hyödynnän selkeät ostopaikat, mutta mitään äkkinäisiä uusia ostoksia ei nyt toivottavasti tule.

Myyntiaikeita ei nyt juurikaan ole, poikkeusena ehkä Ford, jonka painoa voisin keventää jos kurssi nousee. Lähimpänä lisäostorajaa ovat seuraavat osakkeet (näihin noin 5% kurssilasku tai vähemmän riittää, jotta ostan lisää)
- AT&T
- Aktia
- H&M (pitäydyn toistaiseksi vanhassa suunnitelmassani)

Odottamattomaan valmistautuminen

Vaikka kurssien lasku elokuussa oli loppupeleissä varsin maltillista, päädyin ylläolevaan blogin kuvitukseen tärkeistä syistä. Se muistuttaa minua siitä, että en ole todellista markkinoiden laskua vielä koskaan elänyt ollen mukana markkinoilla. Jos alle 2% pudotus salkussa kirpaisee, miltä tuntuu kun kurssit oikeasti laskevat ja omaisuus sulaa syliin? Pitäydytäänkö suunnitelmassa vai valtaako paniikki mielen? En povaa mitään maailmanloppua mutta joka tapauksessa teen paljon töitä sen eteen, että olen valmis, jos ja kun markkinat joskus taas voimakkaammin ja pidempikestoisesti laskevat. Tapahtuu se sitten pian tai joskus kaukana tulevaisuudessa.

Itselle tämä valmistautuminen merkitsee tietenkin henkistä valmistautumista mutta myös huolehtimista siitä, että suunnitelmat ovat kunnossa ja rahaa sijoittaa lisää laskumarkkinassa löytyy. Tällä hetkellä minulla on periaatteessa valmiudet jatkaa kuukausittaisia suunnitelman mukaisia ostoja riippumatta markkinoiden tilasta, koska se raha tulee pääosin palkasta ja osingoista. Ongelmaksi muodostuu Nordnet-lainan hyppääminen hopea-tasolle kurssien riittävästi laskiessa ja luonnollisesti kk-ostoja suurempiin ostoihin ei tuossa tilanteessa juuri järkeviä mahdollisuuksia ole, koska 2,49% korko on yksinkertaisesti pidemmän päälle liikaa ja koron saaminen kultatasolle nousisi ykkösprioriteetiksi. Kaikkien superluoton tasojen korot myös voivat nousta ja osakkeiden lainoitusasteet laskea, samalla kun kurssit laskevat.

Olen aikaisemmin käsitellyt Nordnetin superluoton riskejä kirjoituksessani Nordnet Superluotto - riski ja mahdollisuus. Itselläni on edelleen tavoitteena korvata superluotto tarvittaessa pankkilainalla, mutta prosessi on edelleen hieman vaiheessa :)

Pohjoismaiset pankit

Perustin Sharevilleen Pohjoismaiset pankit -ryhmän, missä voi jakaa ajatuksiaan ja näkemyksiään Pohjolan pankeista. Pohjoismaiset pankit ovat vakaita ja hyvää tulosta tekeviä pankkeja - monen mielestä erittäin mielenkiintoisia sijoituskohteita siis :) Pankit ovat pärjänneet verrattain hyvin myös nykyisessä korkoympäristössä ja mahdollinen korkojen nousu tulevaisuudessa tukee tuloksen tekoa. Osakemarkkinoita kokonaisuutena ajatellen korkojen nousua pidetään usein uhkana nykyisille arvostustasoille, ja siten sijoittaminen pankkeihin saattaisi toimia myös varautumisena korkojen nousulle. Pohjoismaiset pankit myös jakavat hyvää osinkoa ja niistähän suomalainen tykkää. Riskejä tietenkin myös riittää ja pankit ovat myös paineessa erilaisten vaatimusten ja direktiivien kanssa.

Pankkien kohdalla pidän erityisen merkittävänä sitä, miten ne ovat pärjänneet ja miten ne mahdollisesti tulevat pärjäämään erilaisissa kriiseissä. Tätä näkökulmaa ei liiemmin pankkien omissa analyyseissa pohdita, aihetta sivuavia juttuja on tullut itse lueskeltua lähinnä Anders Oldenburgin Phoebus-blogista. Phoebus omistaa Handelsbankenia.

Erityisesti pankkien kohdalla koen, että finanssialan omiin analyyseihin tulee suhtautua vielä hitusen suuremmalla varauksella kuin muiden osakkeiden analyyseihin.

Osuuspankin raportti 17.8.2017

Skeptisyydestä huolimatta aloitan homman poimimalla Osuuspankin 'Pohjoismaiset pankit' -raportista joitain kohtia tähän. Ainakin kirjoitushetkellä laajahko sektoriraportti 17.8. (linkki pdf:n lataukseen) on kaikille vapaasti luettavissa. Kaikki tämän kappaleen alla oleva on siis poimittu/referoitu OP:n materiaalista.

Raportissa mukana: Nordea, Handelsbanken, Swedbank, SEB, DNB, Danske Bank.

"Pankeilta odotetaan maltillista tuloskasvua ja avokätistä voitonjakoa. Korkokatteissa on nähty käänne nousuun. Palkkiotuotot kehittyvät vahvasti. Luottotappiot ovat edelleen laskeneet. Pohjoismaiden talousnäkymät ovat suotuisat. Useiden pankkien mittavat IT-panostukset alkavat hiljalleen hellittää ja tämä alkaa näkyä tuloksissa 2018 alkaen. Vakavaraisuusvaatimukset on hiljalleen täytetty ja mikäli uusia vaatimuksia ei tule, tukee tämäkin esim. osingonjakoa.

Asuntojen hintojen voimakasta nousua etenkin Ruotsissa ja Norjassa OP ei pidä kovin suurena riskinä velkaantuneisuuden ja pankkien luottojen kannalta. OP: arvion mukaan ongelmia voisi tulla vasta, mikäli sekä korkotaso että työttömyys nousisivat voimakkaasti. Huomionarvoista on myös se, että vaikka Ruotsissa ja Norjassa on paljon asuntovelkaa, on siellä myös kotitalouksilla muuta varallisuutta paljon.

Toimialan arvostustaso on hieman normaalia korkeampi, arvostustasot ovat kuitenkin matalammat kuin mitä osakemarkkinoilla keskimäärin on. Mikäli korot lähivuosina nousevat, on sillä selvä positiivinen vaikutus tuloksiin.

PSD2-direktiivi (Payment Services Directive 2)

Direktiivi vaikuttaa pankkien maksuliikennepalkkioihin, jatkossa mm. teknologiayhtiöt voivat saada siivusta osansa. Palkkiot vastaavat OP:n laskelmien mukaan n. 4-8% tuloksesta, direktiivin myötä pankit saattavat konsulttien mukaan menettää tästä noin kolmanneksen.

Korot

Forward-käyrät ennakoivat hidasta korkojen nousua: Niiden mukaan lyhyet korot nousevat 1%:iin euroaluueella 5 vuoden päästä, Ruotsissa 3 vuoden päästä. Korkojen noususta ei siis ole odotettavissa nopeasti tukea pankkien tuloksiin.

Nordea (Ruotsi)

- OP:lla lievästi positiivinen näkemys
- Tulosparannusta odotettavissa vuonna 2018. IT hankkeiden jälkeen kustannustaso laskee kohti vuoden 2016 lukuja, hankkeissa aina venymisen riski. Tuottokehitys muutoin vaisua.
- Toimialan paras osinko
- Lyhyen aikavälin tulosajurit vaatimattomat
- Mahdollinen pääkonttorin siirto tukisi kurssia, jääminen Ruotsiin melko neutraalia
- Osinkotuotto 2017 ennuste 6,1%

Handelsbanken (Ruotsi)

- OP kehottaa välttämään
- Arvostustaso pysynyt poikkeuksellisen korkeana, vaikka ROE-kehitys heikentynyt
- Digitalisaatiomurros voi olla erityisen haastava konttorivetoiselle Handelsbankenille
- Osinkotuotto 2017 ennuste 4,6%

SEB (Ruotsi)

- OP:lla lievästi positiivinen näkemys
- Hyvä osinko
- Hyötyy investointipankki- ja neuvontapalveluiden vahvasta kysynnästä
- Altistuu muita enemmän pääomamarkkinoiden heilunnalle
- Osinkotuotto 2017 ennuste 5,6%

Swedbank (Ruotsi)

- Toinen OP:n toimialasuosikeista
- "Äärimmilleen viritetty osinkokone"
- Tehokas, korkea osinko, tukeva kasvuprofiili
- Lyhyet markkinakorot noussevat Ruotsissa euroaluetta aikaisemmin. Koska Swedbank on erittäin Ruotsi-keskeinen pankki, voisi se olla paras valinta korkotason nousuun varautumiselle.
- Osinkotuotto 2017 ennuste 6,0%

Danske Bank (Tanska)

- OP:lla lievästi positiivinen näkemys
- Tehostustoimet tehty, uusia ei ole meneillään
- Luottotappiot vääjäämättä lievässä nousussa
- Osinkotuotto 2017 ennuste 3,9%

DNB (Norja)

- Toinen OP:n toimialasuosikeista
- Kärsinyt öljyliitännäisten alojen luottotappioista ja marginaalipaineista, käänne parempaan jo tapahtunut
- Saa tukea Norjan talouden ja öljyalan elpymisestä
- Osinkotuotto 2017 ennuste 4,4%"

Muuta

Osuuspankin raportin ulkopuolelle jää kaikki pienemmät pankit, mm. kotimaan pörssin Aktia ja Ålandsbanken sekä esim. Norjan Sparebanken Vest, joka on jonkinasteisessa suosiossa välillä ollut Sharevilleläisten keskuudessa. Itse olen Aktiasta kirjoitellut lyhyesti viimeksi heinäkuun kuukausikatsauksessani.

Itse omistan pohjoismaisista pankeista suoraan Nordeaa, Aktiaa ja Handelsbankenia. Ruotsalaista Swedbankia olen harkinnut myös salkkuuni ja Sparebanken Vest on myös seurannassani. Vanhoista omistuksistani harkitsen Aktian lisäämistä nykyhinnoillakin, mutta ei pieni halpuutuskaan pahitteeksi olisi. Handelsbankenia pidän pankeista laadukkaimpana ja parhaana (olen myös asiakas), mutta ihan tällä hinnalla en vielä ryntää ostoksille, koska omistan osaketta kuitenkin nyt melko sopivalla painolla. Nordeaa omistan suoraan sekä Sammon kautta, kurssien mahdollisesti laskiessa harkitsen etenkin Sammon lisäostoja, vaikka se jo onkin selvästi suurin omistukseni.

Toivottavasti jutustelu Sharevillessä lähtee näillä käyntiin :) Toki kaikilla pankeilla on Sharevillessä myös omat sivunsa, mutta tuumailin, että tällaista yleistä asiaa, vertailua yms. varten tuollainen ryhmä olisi tarpeen. Tietenkin yksittäisiin pankkeihinkin liittyvät jutut ovat tervetulleita. Erityisesti vähemmän keskustelua herättävien ulkomaalaisten pankkien kohdalla en ole suomalaisten kirjoituksiin juuri Sharevillessä törmännyt.

Että liitypä mukaan!

Heinäkuu - Aktia, Nokian Renkaat, Nokia ym.

Salkun tuotto ja osingot

Heinäkuu oli melko värikäs lukuisine osavuosikatsauksineen ja rajuine kurssiliikkeineen. Salkkuni tuotti jälleen vertailurahastoaan (EUNL) paremmin. Merkittävimmät syyt suht hyvälle heinäkuulle (tuotto noin 0.80%) olivat H&M:n hienoinen elpyminen sekä Verizonen kurssinousu osavuosikatsauksen jälkeen. Heikoiten tuottivat Ford (heikohkon osavuosikatsauksen saattelemana) ja Nokian Renkaat (jonka heikko kurssikehitys on mielestäni perusteetonta tai johtuu vain liian ylös nousseesta kurssista). Myös PYN Elite, josta hiljattain kirjoitin, oli melko jyrkässä laskussa.

Salkun kehitystä voi tarkemmin tutkailla omalta 'Salkun kehitys' välilehdeltään. Heinäkuussa ei osinkoja kilahtanut tilille laisinkaan, muutoin salkkuni osinkoihin voi tutustua tarkemmin omalla 'Osingot' välilehdellään.

Ostot ja myynnit

Kesäkuun katsauksessa totesin Verizonen olevan potentiaalisin osake lisäostoille heinäkuussa. Osakkeen ja valuuttojen kurssit olivat sopuisassa asennossa vihdoin heinäkuun alkupuoliskolla ja ostin osaketta lisää. Verizon nousi suurimpien omistusteni joukkoon ja lisäostoja en suunnittele enää tekeväni kovin herkästi. Tein ostoni onnekkaasti alkukuusta eli ennen kuun lopun osavuosikatsausta, minkä jälkeen osake on ollut hyvässä nosteessa.

Myös kuukauden toista tapahtumaa, Gjensidigen kevennystä, pohjustin jo edellisessä kuukausikatsauksessa. Myin onnekkaasti Gjensidigeä vain päivää ennen osavuosikatsausta, mihin markkinat hieman pettyivät ja osakkeen kurssi laski melko rajusti. Itselläni ei ollut mitään näkemystä osavuosikatsauksen jälkeiseen kurssikehitykseen, oli vain suunnitelma riskien hallinnasta sekä osakkeen painon ja velan keventämisestä. Mikäli kurssi olisikin osarin jälkeen noussut, olisin harkinnut vielä lisämyyntiä. Tällöin olisin tietenkin "hävinnyt" myymällä osan liian aikaisin. Mutta en halunnut ottaa riskiä, että kurssi laskee, enkä saa myytyä järkevällä hinnalla mitään.

Muita osakekauppoja ei kuukauteen sitten mahtunutkaan - mistä on syytä iloita. Usein sitä huomaa tehneensä aivan liikaa kauppoja, kaupankäyntikulut nousevat ja kaikenlainen ajoittamisen yrittäminen menee pieleen. Kuukausittaiset rahasto-ostokset tein taas suunnitelman mukaisesti (Nordnet, Seligson, Handelsbanken). Suunnitelma siis löytyy tuolta.

Heinäkuun uutisia

Omistuksiini liittyviä uutisointeja pohdintoineen toukokuulta

- Nokian vahvaksi tulkittu Q2 raportti ja etenkin faktat ja spekulaatiot Apple-diilin suhteen. Nokia tuntuu pärjäävän melko hienosti, etenkin verrattuna kilpailijaansa Ericssoniin, vaikeassa markkinatilanteessa. Apple-sopimus on myös ilman muuta loistojuttu, ja keraluontoinen ennakkokorvaus oli iso. Toisaalta esim. OP toteaa, että Apple-korvaukset jäävät alle heidän ennusteidensa. Onneksi itsellä ei ole tarpeen pohtia asiaa tarkemmin, en ole ostamassa enkä myymässä osaketta. Olen tyytyväinen, että firmalla menee hyvin ja Apple-sopimuksen myötä entistä paremmin.

- USAn teleoperaattorit AT&T sekä Verizon julkaisivat molemmat siinä määrin hyvät osavuosikatsaukset, että kurssit ampaisivat jyrkkään nousuun. Firmojen seuranta itsellä on melko hataralla pohjalla, mutta joka tapauksessa tämä oli erinomainen asia ja entisestään vahvistaa uskoani näihin jättiläisiin.

- Nordean Q2 jäi odotuksista ja kurssi on sen jälkeen ollut laskusuunnassa. Itselläni Nordea on Sammon omistukset huomioiden yksi suurimmista omistuksistani. Aikaisemmin arvioin Nordean painon jopa liian suureksi ja kevensin painoa kurssin ollessa lähes 11,50e. En pidä Nordeaa mitenkään ylivertaisena pankkina, mutta en missään nimessä huononakaan sijoituskohteena. Korkea osinkotuotto pitää osakkeen kuitenkin houkuttelevana ja mahdollisesti laskun jatkuessa eivät lisäostotkaan ole poissuljettuja - vaikka osingon jatkuva nousu olisikin vaarassa.

Kyttäyspaikat ja suunnitelmat

Aktia
Aktia on saanut heinäkuun alussa peruspankkijärjestelmänsä VIHDOIN valmiiksi (sitä väsäiltiin vuodet 2013-2017). Hatara näkemykseni Aktiasta on, että näillä hinnoilla tai etenkin jos kurssi hieman laskee, on osake yksi parhaista ostokohteista minun salkkuuni Suomesta. Näkemykseni Aktiaan pohjaa lähinnä OP:n analyyseihin, vähäisiin omiin kokemuksiini pankista, mutu-tuntumaan ja Anders Oldenburgin Phoebus-blogin sivulauseeseen, missä todettiin Aktian (mm. Handelsbankenin ohella) läpäisseen hienosti edellisen finanssikriisin - toisin kuin esim. Nordea.

Vaikka kasvun puute on Aktian iso ongelma, näen pankin hyvänä, etenkin vakaana ja suht turvallisena sijoituksena. Vaisuista osingonkasvunäkymistä huolimatta 6% osinkotuotto on omiin tarpeisiini riittävä ja tulevaisuudessa tulosta voidaan kasvattaa mm. säästötoimilla melko paljon, vaikkei kasvua jatkossakaan löytyisi. Kovin hyvää kurssinousua ei kuitenkaan järin nopeasti ole syytä odottaa.

Aktian Q2 julkaistaan 8.8.2017.

AT&T

Olin hyvin lähellä ostaa AT&T:tä juuri ennen kuin kurssi pomppasi ylös osarin jälkeen. Jos osakekurssi vielä kyykkää sopivasti, saatan hyvinkin ostaa osaketta lisää. Hieman valuuttakursseistakin riippuen.

Berkshire Hathaway

Tätä tekisi mieli ostaa lisää. Tuskin pääsen mutulla tehdyillä osakepominnoilla ja hataralla osinkostrategiallani parempiin tuloksiin kuin jos ostaisin vain tätä ja/tai indeksirahastoja. Eniten tässä firmassa (tällä hetkellä) kuitenkin kiehtoo vahva kassa ja mahdollisuudet, mitä tällaiselle firmalle saattaa aueta seuraavassa isommassa kriisissä, kun heikot firmat alkavat kaatuilemaan. Ongelmana vain on ATH hinnat... Ehkä kuitenkin pieni lisäys olisi paikallaan.

Nokian Renkaat

Omistan Nokian Renkaita suht sopivalla painolla nyt ja omistukseni on tukevasti plussalla. Näin ollen kynnys sijoittaa firmaan lisää on aika korkea. Pidän firmaa kuitenkin erittäin laadukkaana ja voisin tätä enemmänkin omistaa. Olen mutuillut itselleni lisäostoille noin hinnan 32e. Tämän firman kohdalla edelleen puhutaan paljon Venäjäriskistä, vaikka totuus on, että se riski jo pitkälti on toteutunut. Nyt elämme vaihetta, kun Venäjä voi tuoda firmalle lähinnä lisänostetta, mikäli talous siellä jatkaa elpymistään. Venäjän merkitys markkinana on kuiten JO ELETYN KRIISIN aikana vähentynyt niin rajusti (muiden alueiden kasvun tämän kompensoiden), ettei Venäjän talouden elpymisen lopahtaminenkaan mikään katastrofi firmalle ole.

Myynnit

Tällä hetkellä en suunnittele myyväni yhtään mitään, vanhat keventämissuunnitelmatkin (mm. H&M) on haudattu. Syynä todennäköisesti muuttuva rahoitustilanne... Ja mitä se tarkoittaa? Lisää velkaa tietenkin! Siitä toivottavasti saatte kuulla lisää muutaman kuukauden sisään.

Esittelyssä - PYN Elite - Suomen paras rahasto?

Olen jo pidempään mutustellut, että kirjoittaisin lyhyitä simppeleitä esittelyjä omistamistani rahastoista, lisänäkökulmana oma historia kyseisen rahaston parissa. Miksi olen päätynyt sijoittamaan rahastoon? Millainen sijoitus on ollut? Millainen on rahaston tarina minun salkussani?

PYN Elite on salkkuni rahastoista ikään kuin itsestäänselvyys aloittamaan nämä esittelyt - jos näitä nyt ylipäänsä saan edes enempää aikaiseksi. Ainakin Seligsonin Phoebus ansaitsisi vastaavan.

Nokia 2e vuonna 2012

Kerrottakoon ensin hieman sijoitushistoriaani, jotta saadaan perspektiiviä PYN Elite sijoituspäätökseeni ja päästään sen aikakauden pörssitunnelmiin. Ennen vuotta 2012 olin sijoittanut vain pienimuotoisesti Osuuspankin rahastoihin. Vuonna 2012 tein ensimmäisen suoran osakesijoituksen, Nokiaa 500kpl hintaan 2e, jotka edelleen löytyvät salkustani.

Siitä hiljalleen siirryin ensin Seligsonin ja sitten myös Nordnetin asiakkaaksi. Myös Nordnet luotto tuli aika nopeasti mukaan kuvioihin. Pörssikurssit nousivat laajalla rintamalla ja oli oikeastaan ihan sama mitä osti, aina tuli voittoa. Pyn Elite pisti tietenkin silmään Morningstarissa - olihan se pitkään kaikkien siellä seurattavien rahastojen kärjessä 10v tuotolla mitattuna (myös tällä hetkellä sijoitus on loistava, edellä lähinnä bioteknologia-rahastoja). Myös Kauppalehden keskustelupalstalla käytiin keskustelua rahastosta.

Kynnys sijoittaa rahastoon oli erittäin suuri, koska minimimerkintä ensisijoitukselle on 10.000e ja se oli silloin ja on edelleen itselleni erittäin merkittävä summa rahaa. Tutkailin ja pähkäilin rahastoa hyvin pitkään, ennen kuin lopulta tein sijoituspäätöksen ja 31.3.2014 tein merkinnän sijoittamalla tähän korkean riskin rahastoon arviolta yli kolmanneksen koko sijoitusvarallisuudestani. Riskienhallinnan näkökulmasta sijoitus tietenkin oli idioottimainen eikä moista voi kenellekään suositella. Puolustuksekseni totean, että tuolloin sijoituslainaa oli merkittävästi vähemmän kuin nykyisin, eikä kurssien romahdus olisi aiheuttanut kuin henkisiä ongelmia.

PYN Elite - Thaimaasta Kiinan kautta Vietnamiin

Oma PYN Eliten seuraaminen siis alkaa tuolta 2012 vuoden tietämiltä, eli en historiaa sen kauemmas taaksepäin tarkkaan tiedä, enkä ala nyt isommin sitä netin syövereistä etsimään. Rahasto on perustettu jo vuonna 1999.

Kun kiinnostuin rahastosta vuoden 2012 tietämillä, elettiin aikaa, kun Thaimaan osakemarkkinat olivat nousseet pitkään ja todella voimakkaasti. Käytännössä kaikki maailman parhaiten tuottaneet rahastot olivat sillä hetkellä Thaimaa-rahastoja ja PYN Elite oli yksi niiden joukossa. Muistaakseni PYN Elite sijoitti silloin 100% Thaimaahan. Thaimaan nousumarkkinan oletettiin hissuksiin lähentelevän loppua ja PYN Elite alkoi tehdä lähtöä sieltä ja siirtää sijoituksia etenkin Kiinaan ja Vietnamiin.

PYN Eliteä hallinnoivalla PYN Fund Management Oy:llä oli tuohon aikaan kaksi rahastoa: Elite ja Populus. Populus oli etenkin Kiina-rahasto, mutta sijoituksia oli myös muuallakin, mm. Vietnamissa. Eliten lähtiessä Thaimaasta rahastot sulautettiin toisiinsa (huonompi Populus sulautettiin tietenkin parempaan Eliteen). Suurin piirtein tässä kohtaa tulin mukaan Eliten omistajaksi. Nykyisinkään rahastoyhtiöllä ei ole muita rahastoja kuin Elite.

Uusi Pyn Elite oli aluksi vahvasti Kiina-rahasto, mutta hyvin pian sijoituksia oli lähes yhtä paljon Vietnamissa ja vielä pitkään jotain sijoituksia oli jäljellä myös Thaimaassa. Elisan kurssi muuten puhkaisi noihin aikoin 20e rajan ja lukuisten analyytikkojen mukaan osakkeessa oli vain ja ainoastaan laskuvaraa, jolloin minäkin luovuin Elisan osakkeistani - tulkoon tämäkin sijoitusmoka ja muistutus analyytikkojen vajavaisuudesta näin kirjattua sivuhuomautuksena historian kirjoihin :)

Päätöksessäni sijoittaa Eliteen painoi ehdottomasti eniten luotto salkunhoitajaan, salkunhoitajan ja rahastoyhtiön asiakaslähtöinen viestintä, usko kohdemarkkinoiden (etenkin Vietnamin) nousupotentiaaliin sekä tietenkin myös menneet korkeat tuotot (tiedostaen, että ne oli tehty Thaimaassa eli eri markkinalla kuin mihin nyt sijoitin). Menneitä tuottojahan ei koskaan pidä tuijotella (koska ne todellakin ovat jo menneet), mutta aina niitä kuitenkin tuijotellaan.

Rahasto päätyikin sitten vaiherikkaiden vuosien päätteeksi sijoittamaan ainoastaan Vietnamiin. Kiinasta yksi viimeisimpiä sijoituksia oli pelialan yhtiö Rexlot, jonka osuus koko rahastosta oli parhaimmillaan/pahimmillaan todella huima, ja joka ajautui ongelmiin ja toi rahastolle merkittäviä tappioita. Ilmeisesti ainakin osin tämän tapahtuman kruunaamana rahastoyhtiö luopui täysin sijoittamisesta Kiinaan, missä riskit nähtiin liian isoiksi. Sinänsä Kiinan markkina on houkutteleva, mutta markkinat ovat uudistuksistakin huolimatta melko toimimattomat, kaikenlaista vilppia kirjanpitoon yms. liittyen esiintyy paljon ja riskejä on vaikea arvioida - jotenkin näin ulkomuistista muistelen PYNin perustelleen Kiinasta lähtöä. Vietnamin markkinat, vaikka vasta markkinataloutta sielläkin opetellaan, ovat ikäänkuin luotettavammat. Mielestäni päätös siirtyä 100% Vietnamiin oli ehdottomasti oikea. Jos haluan sijoittaa Kiinaan, teen sen suuremmalla hajautuksella kuin mitä tällainen rahasto antaa.

Oman sijoituksen kohtalo

Sijoitukseni PYN Eliteen on nyt arvioiden ollut erittäin onnistunut - vaikka euroina en olekaan sieltä suuria summia saanut. Koska sijoitin rahastoon varallisuuteeni nähden järjettömän suuren summan rahaa, aloitin jo ensimmäisen puolen vuoden aikana pienentämään omistusta. Myyntejä tein säännöllisesti aina viime vuoden lopulle saakka. Onnekseni rahasto on heilunnasta huolimatta tuottanut (myös) viime vuosina erittäin hyvin ja olen sieltä siis hieman voittoja saanut.

Tämän hetkinen tuottoni +43% ei tee euroissa enää paljoakaan. Tuottoni 3v p.a. (eli kolmen vuoden ajalta tuotto / vuosi) on 12,85%. Tällä hetkellä sijoitukseni PYN Eliteen on lähinnä nimellinen arvoltaan 500e tietämissä pyörivä sijoitus. Haluan kuitenkin olla matkassa edelleen mukana ja vanhana rahaston omistajana voin halutessani tehdä 2000e lisäsijoituksia.

PYN Elite - faktat

Mihin sijoittaa?

Nykyisin PYN Elite sijoittaa vain Vietnamiin. Sääntöjensä puitteissa tämä erikoissijoitusrahasto voi sijoittaa mihin tahansa, eli tulevaisuudessa tulemme todennköisesti vielä näkemään myös muita Vietnamin jälkeisiä markkinoita, jos salkunhoitaja Petri Deryng vaan jaksaa hommiaan jatkaa. Vietnamin tarina on kuitenkin vasta alussa, eli eiköhän siellä helposti vielä aikaa pala monia monia vuosia.

Kulut

- Hallinnointikulut 1% (eli mielesäni varsin maltilliset kulut)
- Juoksevat kulut 1,01% (1.3.2017, Morningstar)
- EI merkintä- tai lunastuspalkkiota alle 3 miljoonan euron sijoituksissa! PYN Elite siis haluaa turvata asemaansa tietyn kokoisena sijoittajana - mikäli rahasto kasvaa liian isoksi, on mielenkiintoisia merkittävän kokoisia sijoituskohteita aina vaikeampi löytää. Sinänsä harvinaista ja mukavaa, että joskus näinkin päin, yleensähän suursijoittajat pääsevät aina kuluissa halvemmalla.
- Tuottosidonnainen palkkio 12%, jonka laskennassa sovelletaan high water mark -periaatetta. Tuo palkkio näyttää isolta, mutta HWM-periaate kohtuullistaa sitä hyvin ja etenkin varmistaa, että tuottosidonnaista palkkiota maksetaan VAIN silloin, kun rahasto tekee voittoa. Mikäli rahaston arvo ei jatkuvasti nouse, on kulut vain 1%. Systeemi on mielestäni loistava ja huomattavasti helpommin sulateltavissa kuin sellaiset palkkiot, mitä maksellaan esim. indeksin voittamisesta myös laskumarkkinassa. Riskinä tuossa ehkä lähinnä voisi olla se, että systeemi ikäänkuin painostaa salkunhoitajaa ottamaan aina vain isompia riskejä, jotta tuottoa ja palkkioita tulisi. Itse luotan salkunhoitajaan ja uskon, ettei tälläisia ylilyöntejä pääse tapahtumaan, voin toki olla väärässäkin ja mutullahan näitä analysoin :)

Merkinnät / lunastus

- Ensimerkintä min 10 000e
- Lisämerkinnät min 2000e
- Merkintä ja lunastus mahdollista tehdä vain kerran kuukaudessa

Sijoitusstrategiasta

Vietnamin voimakas talouskasvu ja markkinoiden avautuminen tekevät markkinasta erityisen houkuttelevan. Vietnamissa pörssin toimivuutta rajoittavia tekijöitä on vielä paljon ja esim. ulkomaalaisille sijoittajille on rajoituksia. PYN uskoo, että Vietnamissa uudistukset etenevät määrätietoisesti ja lähitulevaisuudessa Vietnamin pörssimarkkina saisi jopa MSCI-statuksen muutoksen frontier eli reunamarkkinasta emerging eli kehittyväksi markkinaksi, mikä osaltaan lisäisi pörssin kauppaa ja loisi myös kursseille nousupainetta.

Rahastossa kiehtoo salkunhoitajan ja koko PYNin omistuneisuus asialle. Vain yksi rahasto ja siihen panostetaan 100%. Liikkeelle aikoinaan lähdettiin pienestä ja kovalla työllä on päästy hienoihin tuloksiin. Siellä se Petri (ainakin mielikuvissani) kiertää Vietnamia, tutustuen potentiaalisiin yrityksiin ja niiden johtoon, kytäten ostopaikkoja ja luoden suhteita. PYN Elite on  aina hereillä, kun firmoja listautuu pörssiin tai joku myy omistuksiaan hyvistä firmoista järkevään hintaan. Tätä rahastoa ei todellakaan hoideta työpöydän takaa Suomesta.

Sijoitusstrategiasta voi lukea lisää lopun linkkien takaa, mutta tässä jotain pointteja esitteistä:
- Pitkäaikainen arvosijoittaminen
- Markkinan valinnassa painaa aliarvostus historialliseen arvostukseen verrattuna
- Hakusessa etenkin aliarvostettuja, pieniä ja keskisuuria, vahvasti kasvavia yrityksiä
- Salkunhoitajan ja analyytikkotiimin vierailut kohdeyhtiöissä on oleellista
- Osakkeille määritellään tavoitehinnat

Rahaston sijoituksista

Tällä hetkellä (Morningstarin mukaan) rahastossa on 78 sijoitusta. 10 suurimman yrityksen osuus rahastosta on lähes 60%. Viisi suurinta sijoitusta (yli 35% kaikista sijoituksista) tällä hetkellä ovat:
- MWG: Mobile World 15,8 % (matkapuhelin- ja kodinelektroniikan vähittäiskauppa)
- HBC: Hoa Binh 10,3 % (rakentaminen)
- CII: HCMC Infrastructure 6,1 % (infrastruktuuriurakoitsija)
- KBC: Kinh Bac City 4,9 % (teollisuuspuistot)
- MSN: Masan 4,0 % (elintarvikkeiden tuotanto)

Esim. sijoittajakirjeestä 1/2017 voit lukea tarkemmin yrityksistä, mukana salkunhoitajan kommentit. Ehdottomasti lukemisen arvoinen pläjäys! Alla vielä graafi toimialajakaumasta.

Lopuksi

Mikäli uskoa Vietnamin markkinaan löytyy ja isohko aloituspanos ei ole ongelma, on PYN Elite mielestäni ehdottomasti tutustumisen arvoinen rahasto. Riskejähän tällaisessa vain yhteen kehittyvään markkinaan sijoittavassa rahastossa tietenkin riittää ja ne on hyvä sisäistää ennen sijoituspäätöstä. Riskeistä on hyvin kerrottu mm. rahastoesitteessä.

Parasta PYN Elitessä on salkunhoitaja Petri, säännölliset sijoittajakirjeet ja katsaukset sekä salkunhoitajan blogi. Vain Seligsonilla ja PYNissä olen nähnyt mitään näin hienoa, mistä tavallinen matti meikäläinenkin pääsee osalliseksi. Lisähuomiona vielä maininta, että salkunhoitaja on itse sijoittanut rahastoon merkittäviä summia rahaa, mikä on aina hyvä signaali.

Linkkejä

• https://www.pyn.fi/etusivu/
• PYN Elite esitys
• Avaintietoesite
• Rahastoesite
• Kirjeet ja katsaukset
• Populus fuusioituu Eliteen -sijoittajakirje vuodelta 2013

• Nuorena sijoittajaksi -blogin kirjoitus Elitestä vuodelta 2015
• Kauppalehden keskustelupalsta Elitestä