Sampo Oyj - Parasta vahinkovakuuttamista ja vähän muutakin

Sampo on suurin omistukseni ja todennäköisesti tulen ostamaan edelleen lisää, jos kurssi ajautuu houkuttelevalle tasolle. Sampo on yksi Suomen pörssin helmistä ja yritystä sekä sen johtoa usein hehkutetaan sijoitusblogeissa ja keskusteluissa lähes estoitta.

Itse en ole järin kiinnostunut persoonista joihin Sampo henkilöityy vaan toivon firman olevan sillä tasolla, että toiminta jatkuu vakaana vaikka pomot joskus vaihtuvat. Spekulaatiot konsernijohtaja Kari Stadighin pestin pituudesta ovatkin jo käynnistyneet.

Minua Sammossa kiehtoo sen holding-tyyppinen toiminta, missä tulovirrat tulevat moninaisten, isojen ja pienempien, omistusten kautta. Sammon konservatiivinen asenne riskin ottamiseen on myös minulle tärkeää. Lisämielenkiintoa yritykseen tuo optiot yritysjärjestelyihin tulevaisuudessa.

Kuten olen todennut, en ole mikään analyysien tekijä. Sammostakin on kirjoitettu niin paljon hyvää tekstiä, että keskityn vain lyhyesti perusasioihin ja itselle tärkeimpiin näkökulmiin, hitusen mielenkiintoisiin pienomistuksiin ja omiin suunnitelmiin. Ehkä oleellisin pointti koko jutun kirjoittamiselle oli oma halu perehtyä paremmin oman salkun kannalta tärkeimpään yritykseen.

Sampo Oyj - mistä se koostuu?

Eli rakennehan Sammossa menee näin

• Emoyhtiö Sampo Oyj (Suomi)
• Tytäryhtiöt (kokonaan Sammon omistuksessa)
• If, Vahinkovakuutusyhtiö (Ruotsi, toimintaa Pohjoismaissa ja Baltiassa)
• Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (Suomi)
• Osakkuusyhtiöt
• Nordea (Ruotsi, pian todennäköisesti siirtyy Suomeen, Sammon omistus yli 20%)
• Topdanmark (Vakuutusyhtiö, Tanska, Sammon omistus yli 40%)

Mistä tulos sitten syntyy?

Sampo jaottelee tuloksensa seuraavanlaisesti (vuosi 2016, miljoonaa euroa)

• Vahinkovakuutus, If 818 + Topdanmark 65 = 883
• Nordea 773
• Henkivakuutus (eli Mandatum) 210
• Omistusyhteisö (poislukien Nordea, eli loput pienemmät omistukset) 6

= Tulos yhteensä 1871 miljoonaa euroa (ennen veroja), mistä on jäänyt sitten tulokseksi 2,95e/osake.

Osinko

Suomalaiset rakastavat osinkojaan, vaikka veroja meneekin julmetusti. Jotenkin tuota osakkeiden oston ideaa ei ole täällä sisäistetty kuten rapakon takana tai lähempänä Tanskassa, ja niinpä Sampo on saanut Topdanmarkin muuttamaan politiikkaansa osinkoja suosivaksi. Toki tämä tukee Sammon kasvavan osingon virtaa, ja ilmeisesti koska olen suomalainen, on sisäänrakennettu sijoittajan mieleni tästä ihan mielissään, vaikka Topdanmarkin vanha tyyli ostaa osakkeita olisikin järjellä ajatellen vähintään yhtä fiksua puuhaa.

Sampo siis korostaa osinkopolitiikassaan jatkuvuutta ja alati kasvavia osinkoja. Nousua on pitkään ollutkin ja tulee todennököisesti myös olemaan, tosin kasvu voi olla tiukassa parempia aikoja odotellessa eikä se osinko loputtomiin ilman kasvua nouse. Joskus kyllä törmää myös näkemyksiin, missä oletetaan aina kasvavien osinkojen olevan mahdollista vain siksi, että yrityksen johto niitä niin kovasti arvostaa ja asiasta kauniisti juttelee.

Osinko vuodelta 2016 oli 2,3e. Alla tulevien vuosien osinkoennusteet (OP):
2017: 2,4e
2018: 2,5e
2019: 2,65e

Osingonjakosuhde oli vuodelta 2016 jo melkein 80% eli aikas korkea, ensi vuonna se onkin jo liki 90%. Sammolla toki on rahkeita pitää osinko nuosujohteisena muutamia vuosia ilman merkittävää tulosparannustakin - mutta ei siis ikuisesti.

Näkymät

Joka tapauksessa If on loistokunnossa, ainoastaan sijoitustuotot ovat korkoympäristön vuoksi paineessa. Myös Topdanmark takoo hyvää tulosta ja alkaa siis nyt jakamaan osinkoa omien osakkeiden ostojen sijaan. Mandatum on kokonaisuudessa melko pieni palanen ja on oleellisesti riippuvaisempi sijoitustuotoista kuin vahinkovakuutuspuoli. Nordeallakin menee ihan ok, mutta järeää nostetta sieltä suunnalta ei ole tiedossa ennen kuin IT-uudistukset alkavat kulujen sijaan kantaa hedelmää lähivuosina.

Oleellisinta on, että Sammon johto on toistuvasti viestinyt, miten Sampo on varautunut korkojen nousuun ja tulee siitä laajalla rintamalla hyötymään. Tämä johtuu ennenkaikkea sijoitussalkkujen lyhyestä duraatiosta, parantuvista korkotuotoista ja Nordean paranevasta korkokatteesta. Katso myös kysymykseni Inderesin Q&A:ssa Sampo, finanssisektori ja korot.

Konsensusennusteet lyhyesti

• Tavoitehinnat välillä 37-57e
• Konsensus: Pidä, tavoitehinta 45,6e (4-traders.com/)
• Myös Sammon sivuilta linkki ennusteisiin (Vara Research)

Aika huvittavaltahan tuo Handelsbankenin tavoitehinta 57e tuntuu, olisi mielenkiintoista päästä lukemaan pankin tekemä tarkempi analyysi yhtiöstä. 37e taas tuntuu ihan mahdolliselta, mutta mielestäni vaatii taakseen kyllä jonkinlaisen markkinoiden korjausliikkeen, edes pienen poliittisen kriisin tai merkittävästi lisääntyneen epävarmuuden finanssisektorilla. Mielestäni konsensusennusteen kanssa on aika helppoa olla samaa mieltä, etenkin viime aikaisen positiivisen uutisvirran siivittämänä pieni nousu nykyisestä (43,48e) olisi varsin mahdollista.

Omat ajatukset

Itse olen mieltynyt Sammossa nimen omaan monimuotoisuuteen, jonka tärkeimpänä tukijalkana on vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulot, jotka vuonna 2016 olivat 4292 miljoonaa euroa korvauksien ollessa 2670 miljoonaa euroa. Vahinkovakuutuksen vakuutustekninen tulos oli 658 miljoonaa euroa (eli Ifin ja Topdanmarkin tulos, joka kertyi vakuutusmaksuista korvausten ja kulujen jälkeen, sijoitustuotot ei tässä mukana). 

Pörssikurssit seilaavat ylös ja alas suhdanteiden mukana, pankit elävät omia kriisejään tämän tästä mutta harva Pohjoismaalainen irtisanoo herkästi vakuutuksiaan, vaikka taloudessa olisi hieman alavireisempää. Vakuutusmaksuista kerätyt eurot tekevät kuitenkin noin kolmanneksen koko Sammon tuloksesta, ja tämä on se vähiten suhdanneherkkä tukijalka koko paketissa.

Usein myös näkee pohdittavan, kumpaa osaketta ostaisi, Sampoa vai ehkä hieman houkuttelevammin hinnoiteltua ja parempaa osinkoa maksavaa Nordeaa. Minusta vertailua on turha tehdä, koska Sampo on NIIN paljon enemmän kuin pelkkä Nordean suuromistaja. Kaavahan siis meni niin, että omistamalla yhden Sammon osakkeen omistat välillisesti Sammon kautta noin 1,5 Nordean osaketta.

Nyt eletään epäsuotuisan korkoympäristön vuoksi erittäin hankalia aikoja Sammon tuloksenteon kannalta, mutta silti tulos on vakuuttavaa ja osinko juoksee. Tulevaisuudelta on lupa odottaa paljon parempaa jahka korot nousevat. Isoimpana riskinä näen lähinnä jonkinlaisen finanssikriisin joka lamauttaisi Nordean tuloksenteon ja tekisi hallaa myös vakuutuspuolella - mutta kokonaisuutena Sampo on vahva ja todennäköisesti selviää kriiseistä hienosti. Heikoimpana lenkkinä näen Nordean, jonka riskejä itse en osaa arvioida mutta viisaampia peesaten pankki ei ilmeisesti ole aivan siellä vahvimpien pankkien tasolla kriisin tullen, vaikka mainio pankki onkin  (vrt. esim. Handelsbanken). Mutta kuten jo todettu, tavallinen tallaaja makselee vakuutuksensa oli kriisiä tai ei. Jonkinlainen kriisi voisi myös avata ovia isommille yritysjärjestelyille, kun heikommat pelurit alkavat kaatumaan niin vahvemmat parantelevat asemiaan.

Pienet listatut pörssiomistukset

Sammon luonnollisesti vähemmälle huomiolle jäävät pienet pörssiomistukset ovat mielenkiintoista kahlattavaa. Toki ne ovat yksittäisinä omistuksina varsin vähäpätöisiä, mutta joissain yrityksissä omistusosuus koko firmasta on melko suuri ja toisaalta joissain yrityksissä on aika paljonkin rahaa kiinni. Tulokseenhan näillä ei suurta vaikutusta ole.

Kuitenkin nämä moninaiset pienemmät omistukset (pörssilistattujen ytritysten lisäksi toki myös muu sijoitusvarallisuus) antavat myös mahdollisuuden lisätä likviditeettiä merkittävässäkin määrin milloin tahansa - etenkin nyt, kun pörssikurssit ovat korkealla. Suorat osakesijoitukset ovat arvoltaan yhteensä 2136m€. Esim. tänä vuonna Sampo on myynyt Aktiaa äkkiä laskien noin 25 miljoonan euron edestä ja Comptelista saatiin yli 60 miljoonaa euroa. Muita pienempiin osmituksiin liittyviä uutisointeja ei äkkiseltään tule mieleeni.

Listan viisi ensimmäistä omistusta ovat euromääräisesti suurimmat omistukset, loput viisi on vain muuten mielenkiintoisia nimiä tai missä omistusosuus on suurehko.

Osake, maa, omistusosuus osakkeista %, arvo miljoonaa euroa (tilinpäätös 2016).

1. Nobia, Ruotsi, 10,10%, 157m€
Firman toiseksi suurin omistaja. Keittiöiden myyntiä paikallisten brändien alla. Suomessa ainakin Petra-keittiöt kuuluvat tähän konserniin.

2. Veidekke ASA, Norja, 6,9%, 125m€
Rakentaminen.

3. Volvo, Ruotsi, 0,46, 109m€

4. Amer Sports, Suomi, 3,21%, 96m€

5. H&M, Ruotsi, 0,21%, 94m€

6. Comptel Oyj, Suomi, 18,79%, 49m€
(Tämän siis Nokia osti tänä vuonna ja Mandatum sai yli 60 miljoonaa euroa)

7. Lassila & Tikanoja, Suomi, 5,96%, 44m€

8. Gunnebo AB, Ruotsi, 11,67%, 36m€
Firman kolmanneksi suurin omistaja. Turvallisuusala.

9. Asiakastieto, Suomi, 10,1%, 29m€

10. Capman, Suomi, 7,49%, 13m€
Toiseksi suurin omistaja.

Rahastopuolelta mainittakoon piensijoittajienkin suosiossa oleva iShares Core S&P 500 ETF, missä näkyy olevan varoja yli 250 m€, taitaa olla Sammon suurin ETF-omistus.

Oma suunnitelma

Sampo on suurin omistukseni, edellisessä salkun sisällön päivityksessä paino oli yli 12% koko salkun painosta. Jos lasken Nordean osuuden (suora Nordea-omistus + Sammon kautta omistus) tulee Nordean painoksi koko salkusta noin 8%. Olisin valmis lisäämään Sammon vakuutuspuolen osuutta edelleen merkittävästi mutta Nordean kohdalla ollaan jo lähellä maksimipainoa. Tavallaan Nordea-riski kuitenkin laimenee kun vaikutukset tulevat välillisesti Sammon kautta ja mahdollista kehnoa menestystä voidaan hetkellisesti vaikkapa paikata muilla toimilla esim. osinkoa ajatellen. Vertailun vuoksi Handelsbankenin osuus salkustani on vain hieman yli 5%, vaikka arvostan pankkia huomattavasti Nordeaa enemmän. Toisaalta finanssisektori on joka tapauksessa salkussani niin isosti ylipainossa, että kun pankit ajautuvat ongelmiin on salkkuni ongelmissa, oli sitä Nordeaa sitten hieman enemmän tahi vähemmän!

Hienoisen liiallisesta Nordea-riskin kasvusta huolimatta harkitsen vakavasti edelleen Sammon lisäostoja. Tällä hetkellä ostojen keskikurssi on 36,25 euroa eli keskihintaa en kuvittele lähitulevaisuudessa alentavani. Todennäköisesti käsi alkaa hakeutumaan osta-painikkeen suuntaan siinä 40-42e hinnoissa ja taas uudelleen kurssin laskiessa (mikäli dramaattisia yrityksen tuloksentekoon vaikuttavia uutisia ei ilmaannu). Toki jos en Sampoa omistaisi ja käyttelisin vieläpä omaa rahaa velkarahan sijaan saattaisin näilläkin hinnoilla muutaman osakkeen ostaa.

Oma talous ajautuu väistämättä hienoiseen paineeseen korkojen nousun myötä joskus tulevaisuudessa massiivisen kokonaisvelkataakan vuoksi - mikäpä siis olisi minulle parempi sijoituskohde kuin korkojen noususta toivottavasti erityisen paljon hyötyvä Sampo? Melkein jo näiden kirjoittelujen päätteeksi tekisi mieli laitella ostotoimeksiantoa sisään, maksoi mitä maksoi :)

Linkkejä ja lisätietoja 

• Vuosikertomukseen liittyvät dokumentit
• Talousmentor, Sampo sijoituskohteena (tuolta löytyy myös hyvä yritysesittely)
• Inderes, Sampo
• PhoebusBlogi Vko 15/14: Handelsbanken/Venäjä (myös Nordeasta mainintoja)
• PhoebusBlogi Vko 19/17: NR/pankit (myös Nordeasta mainintoja)
• Jukka Oksaharju, Pari sanaa Sammon osinkokehityksestä, Helmikuu 2017
• Jukka Oksaharju, OMXH:n laatuyhtiöt osa 1 – Sampo, toukokuu 2017

Disclaimer: Saattaa sisältää virheitä. Kirjoittaja ei ymmärrä edes sijoittamisen alkeita. Ei sisällä ostosuosituksia. Jos et sijoita et voi hävitä rahojasi markkinoille.

Kivijalkapankin sijoituslaina vs Nordnet superluotto

Olen ottanut sijoituslainan pankista. Summasta olen sijoittanut nyt viidenneksen osakkeisiin ja 4/5 osaa lepäilee Bank Norwegianin tililläni (korko 1,75%) odottelemassa varsinaista käyttöönottoa.

Tällä hetkellä sijoitusvelan kokonaismäärä sijoitusten arvosta (missä mukana riskitön BN-talletus) on yli 60%. Äkkiseltään voisi vaikuttaa siltä, että riskiä on nyt kyllä liikaa pelissä. Mutta tavoitteena tässä touhussa kuitenkin on riskin minimointi.

Lähtötilanne ennen pankin sijoituslainaa

• Nordnet superluotto, korko 0,99%. Kultataso koko ajan tapissa.
• Velan määrä suhteessa koko salkun arvoon n. 30%
• Riskit:
• Äkkinäinen koron nousu (ilmoitus 1kk ennen nousua)
• Arvopapereiden lainoitusasteiden muutokset (muutokset voimaan välittömästi)
• Kurssien laskusta johtuva lainoitusarvojen alentuminen
• Riskien toteutuminen voi johtaa siihen, että
1. Lainan korko nousee äkillisesti kultatasolta putoamisen myötä ja / tai minimissään kuukauden viiveellä Nordnetin nostaessa korkoja.
2. Velan määrä nousee yli salkun lainoitusarvon (pakkomyyntien uhka), mikä tosin vaatisi salkussani aika rajuja markkinaliikkeitä JA lisäksi merkittäviä lainoitusasteiden alentamisia. Hätäisesti laskeskelin, että 50% kurssipudotus höystettynä 20% lainoitusarvojen laskulla alkaisi hätyyttelemään pakkomyyntirajaa.
• Huomioitava myös muu taloudellinen tilanne ja käytettävissä olevat mahdollisuudet. Käytännössä en missään tilanteessa esim. joutuisi pakkomyynteihin, vaan käyttäisin muita säästöjä / realisoisin muuta omaisuutta / ottaisin muualta velkaa. 

Sijoituslaina pankista

• Laina aika 20 vuotta
• Korko 1%, todellinen vuosikorko 1.20% (sisältää nostokulut ja kk-kulut)
• Korkosidonnaisuus 12kk euribor eli korko on tiedossa aina vuodeksi kerrallaan ja nousee täysin markkinakoron mukaan. 
• Vakuutena muu omaisuus, eli osakkeiden lainoitusarvoilla ja kurssilaskuilla ei ole lainan kanssa mitään tekemistä.
• Itselleni mieluisampi vaihtoehto kuin 3-5 vuoden bullet-laina, joka sekin olisi ollut mahdollinen.
• Korkovähennys tietenkin samaan tapaan kuin superluotossa.
• Kuten käytännössä aina pankkilainojen kanssa, lainaa voi halutessaan lyhentää nopeamminkin ja sen voi maksaa kokonaan pois milloin tahansa.

Riskienhallinta - miten käytän lainan?

Oleellisin pointti risienhallinan näkökulmasta on se, että voin pankkilainalla maksaa tarvittaessa kokonaan pois ehdoiltaan riskisemmän Nordnetin lainani. Tästä syystä päädyin korvamerkitsemään lainasta osan tätä tarkoitusta varten (puolet koko lainasta, vaikka todennäköisesti hieman vähempikin tulee riittämään).

Varsinaisesti käytettäväksi jäävää osuutta on tarkoitus sijoitella markkinoille hyvin harkitusti pidemmän ajan kuluessa - silloin kun saan laadukkaita osakkeita mielestäni riittävän halvalla. Velalla sijoittaessani jätän arpapaperit suosilla väliin. Toistaiseksi saan joka tapauksessa Bank Norwegianin tililtä enemmän tuottoa kuin mitä korkomenot ovat, eli kiirettä rahojen käyttämiselle ei varsinaisesti ole.

Olen pankkilainalla nyt pystynyt eliminoimaan kaikki velan riskit, mitkä liittyvät kurssien muutoksiin ja lainoitusarvoihin, sekä saanut tehtyä merkittävästi ennustettavammaksi korkojen liikkeet. Joka tapauksessa merkittäväksi riskiksi kokonaistaloutta ajatellen jää korkojen nousu, etenkin yhdistettynä asuntojen hintojen laskuun (erityisesti pientä sijoitusasuntoani ajatellen) ja pörssin romahtamiseen. Onneksi moinen kombinaatio ei todennäköisesti ihan nurkan takana ole vaanimassa.

Pahimmassakin skenaariossa riittänee se, että lopetan lisäsijoitusten tekemisen ja käytän osinkotulotkin lainojen lyhentämiseen. Tämäkin skenaario on jo aika epätodennäköinen ja mitä enemmän vuosia ennen pahimman tapahtumista ehtii kulua, sitä enemmän velatkin ovat jo ehtineet pienentyä.

Nordnet superluotosta olen aikaisemmin kirjoittanut blogiini jutun Nordnet Superluotto - riski ja mahdollisuus.


Lisäys julkaisemisen jälkeen (18.9.2017)
- Liikaa ei voi korostaa sitä, että velka-asioissa merkittävä rooli on kokonaistalouden velan määrällä suhteessa varallisuuteen sekä maksukyvyllä (eli mm. kuinka hyvät tulot on). Tämä pieni mutta niin oleellinen pohdinta pitkälti unohtui tekstistä.
- Eli ylipäätään jokaisen tilanne on erilainen ja oman talouden kokonaisuuden ymmärtäminen kaikkine riskeineen on olennaista.
- Itsellä (meidän kokonaistalous) kokonaisvelan määrä suhteessa bruttovarallisuuteen huitelee 50% tuntumassa. Käytännössä sijoituslainan mahdollistaa noin puoliksi maksettu omistusasunto. Ja velkavipu on nyt tapissa maksukykyä ajatellen :)

Linkkejä hyviin velka-aiheisiin juttuihin:
- Rikas Erakko: Kannattaako lainarahalla sijoittaa?
- Kai Nyman, Piksu.net, Ammattilaisen sijoitusvelka voi olla jopa 15% salkun arvosta

Sijoitussuunnitelman muutokset - Seligson Phoenix, Tropico LatAm, Russian Prosperity ym.

Sijoitussuunnitelman huolellinen laadinta ja siinä pysyminen on yksi tärkeimpiä seikkoja jokaiselle pitkäjänteiselle sijoittajalle. Oma sijoitussuunnitelmani löytyy tuolta. Tässä tekstissä puhun sijoitussuunnitelmani kuukausisäästämisestä, eli säännöllisestä ja pitkäjänteisestä sijoittamisesta rahastoihin ja etf:iin.

Kaikkein surkeimmaksi tilanne äityy silloin, kun rahastoja jatkuvasti myydään sijoituskohteiden vaihtuessa. On luonnollista, että sijoitusuran alkutaipaleella tilanne vielä elää ja muutoksia tehdään tiedon karttuessa ja parhaiden sijoituskohteiden löytyessä vasta hiljalleen. Tilanteen vakiinnuttua kaikki muutokset tulee tehdä perustellusti ja vasta tarkan harkinnan jälkeen. Painotusten säätäminen on syytä aina hoitaa uusien sijoitusten painotuksia kohdentamalla, pääsääntöisesti ei koskaan myymällä.

Sijoitusmaailma on kuitenkin täynnä houkutuksia ja myös oikeasti parempia tuotteita voi ilmaantua tarjolle. Oma sijoitussuunnitelmani muotoutui nykyisenlaiseksi vasta oltuani useita vuosia markkinoilla. Alkuun suunnitelman kustannustehokas hyvän hajautuksen ydin koostui Seligsonin indeksirahastoista ja sen jälkeen Handelsbankenin Global Index Criteria -rahastosta (koko maailman hajautus, kehittyvät ja kehittyneet, isot ja pienet firmat, hieman kuin Vanguardin VT mutta kulut 0,70%) ja päälle oli sitten vaihteleva määrä kaikkea sälää ja lukematon määrä kaikenlaisia kokeiluja. Rahallisesti suorat osakesijoitukset ovat olleet koko ajan paljon merkittävämmässä roolissa, kovin suuria veroja ei tullut makseltavaksi kun rahastot lopulta päädyin myymään uusien suunnitelmien tieltä.

Edellä mainituista indeksirahastoista päädyin lopulta luopua, koska juoksevat kulut olivat merkittävästi kalliimmat kuin etf-rintamalla ja en myöskään ollut tyytyväinen Seligsonin kestävän kehityksen indeksivalintoihin, jotka jättivät pois rahastoista Sampon ja Applen kaltaisia firmoja. Tuotteena taas Global Index Criteria on kyllä edelleen loistava (vaikka jonkinlainen kestävän kehityksen rahasto sekin on), mutta päädyin lopulta siihen, että 0,70% kulut ovat liikaa. Nykyisessä suunnitelmassa pääsen kokonaisuudessaan halvemmalla, vaikka mukana on myös useita kalliita aktiivisa rahastoja.

Itse päädyin nyt tekemään moniakin muutoksia suunnitelmaani. Suunnitelman idea ja ydin ei kuitenkaan juuri muuttunut, kyse on lähinnä hienosäädöstä. Uskonko, että uusi suunnitelma on parempi kuin vanha? En tiedä. Tuottaako se paremmin? Ehkä, ehkä ei. Onko sijoittaminen taas pykälän verran mielenkiintoisempaa ja tuo enemmän nautintoa? Ehdottomasti!

Muutokset perusteluineen

Seligson Pharos (poistuva rahasto)

- Edullinen ja hyvä yhdistelmärahasto. Erityisen hyvä karttamaan riskiä, mikä korkopuolella on näkynyt hienoisena alisuoriutumisena verrokkeihinsa nähden. Tämä ei kuitenkaan ole minua haitannut, päin vastoin, pidän tästä nimen omaan hyvän riskienhallinnan ja alhaisten kulujen (suhteessa verrokkeihin) vuoksi.
- Rahasto on ollut mukana ainoana lyhyen / keskipitkän sijoitusajan rahastona. Sijoituksia rahastossa on nyt sopivasti, jotta se ajaa asiansa pienenä vararahastona. Mahdollisesti teen tähän vielä lisäyksiä myöhemmin, mutta erikseen kertasijoituksilla.


Seligson Phoenix

- Rahastoyhtiö Seligsonin perustajan, Ahlströmin sukuun kuuluvan Peter Seligsonin hallinnoima rahasto.
- Pyrkii hyödyntämään yritysten erikoistilanteita ympäri maailmaa.
- Ei merkintä- eikä lunastupalkkioita.
- Juoksevat kulut 1,12% (vuonna 2016)
- Tuottosidonnainen palkkio on, vuonna 2016 ja tänä vuonna se ollut kuitenkin 0%.
- Perustettu vuonna 2000, siitä alkaen tuotto / vuosi 6,68%, vertailuindeksin tuotto / vuosi 2,67%. Vaikka historia ei ole tae tulevasta, antaa lähes 20 vuoden ajanjaksolla indeksin voittaminen kuitenkin uskoa rahastoon.
- Lyhyesti: Mielenkiintoinen rahasto, kulut aktiiviseksi rahastoksi melko sopuisat. Historia on vakuuttava.


Kehittyät markkinat - Latinalainen Amerikka ja Venäjä

Kokonaisuudessaan sijoitukseni kehittyville markkinoille ovat säälittävän pienet. Kk-sijoituksissa osuus on kuitenkin ollut suht sopiva, mutta nostamisen varaakin vielä oli. Kehittyvillä markkinoilla hyvä aktiivinen salkunhoito voi paremmalla todennäköisyydellä antaa enemmän lisähyötyä kuin kehittyneillä markkinoilla. Niinpä päädyin ottamaan mukaan kaksi uutta kehittyville markkinoille sijoittavaa aktiivista rahastoa - hyvin pienellä painolla.

Seligson Russian Prosperity
- Venäjä ja lähialueet
- Merkintäpalkkio 2,5% (pienet sijoitukset)
- Lunastuspalkkio 0% (jos sijoitusaika vähintään puoli vuotta)
- Juoksevat kulut 1,65% (vuonna 2016)
- Tuottosidonnainen palkkio on, vuonna 2016 ollut 0,92%, vuoden alusta 2,81%.
- Perustettu vuonna 2000, siitä alkaen tuotto / vuosi 13,83%, vertailuindeksin tuotto / vuosi 8,31%. Vaikka historia ei ole tae tulevasta, antaa lähes 20 vuoden ajanjaksolla indeksin voittaminen kuitenkin uskoa rahastoon.
- Lyhyesti: Rahastolla erittäin vakuuttava historia. Juoksevat kulut keskiverto Venäjärahastoa oleellisesti halvemmat. Merkintäsumma kirpaisee pahasti. Tuottosidonnainen palkkio voi olla isokin, mutta maksetaan vain indeksin voittamisesta.

Seligson Tropico LatAm
- Latinalainen Amerikka, etenkin Brasilia
- Merkintäpalkkio 1% (pienet sijoitukset)
- Lubastuspalkkio 0% (jos sijoitusaika vähintään puoli vuotta)
- Juoksevat kulut 1,50% (arvio)
- Tuottosidonnainen palkkio on, tänä vuonna ollut 0.31%
- Perustettu 2016, lyhyen olemassaolonsa aikana jäänyt vertailuindeksilleen.
- Lyhyesti: Mielenkiintoinen rahasto, kulut samaa tasoa verrokkiensa kanssa.


Handelsbanken USA ja Eurooppa indeksi

- Halvimmat saatavilla olevat tavalliset indeksirahastot, kulut 0,20% (kirjoitin jotain näistä jo aiemmin täällä)
- Eurooppa-rahasto on halpa jopa verrattuna etf-tarjontaan. Esimerkiksi Nordnetin kuukausisäästölistalla lähinnä vastaava on EUNK, jonka kulut 0,33% (pelkälle euro-alueelle toki löytyy halvempi DXET, 0,09% kulut, mutta euro-alue on Euroopasta vain 50%, suurimpina ulkopuolelle tuossa jäävät Iso-Britannia ja Sveitsi).
- USAn osalta halvempi toki olisi SXR8 joka itsellänikin siis suuremmalla painolla.
- Hajautusta Nordnetin ulkopuolelle, suoraan oman pankin kautta.


Seligson & Co ja Handelsbanken

Kuten huomata saattaa, sekä suunnitelmasta poistuva että kaikki uudet aktiiviset rahastot ovat Seligsonin rahastoja. Myös Seligsonin Phoebus on säästölistallani. Olen aloittanut sijoitusuraani Seligsonin tuotteilla, ja vaikka indeksituotteensa eivät minua enää kiinnostakaan, olen mielelläni mukana aktiivisissa rahastoissa. Jo pelkästään sen vuoksi, että Seligsonin neljännesvuosikatsaukset ovat NIIN mainiota luettavaa. Vielä mukavampi on lukea koko vihkonen läpi kun omistaa edes pienen siivun kaikkia rahastoja, joiden firmoista puhutaan. Ylipäätään, vaikea uskoa, että firmassa tehtäisiin mitään täysin järjetöntä.

Handelsbanken taas on oma pankkini ja omistan myös osaketta. Palvelu pankissa on ollut aivan omalla tasollaan verrattuna aikaisempiin kokemuksiini pankeista. Vain aika näyttää, tuleeko pankin vaihto vielä joskus ajankohtaiseksi, mutta tällä hetkellä sanoisin, että tästä on vaikea laitella paremmaksi. Osittain päätöksiini sijoittaa Handelsbankenin indeksirahastoihin liittyy myös omaan asiakkuuteen pankissa - etenkin USA-indeksin kohdalla, mikä olisi ollut mahdollista korvata halvemmalla etf:llä helposti. Jo aikaisemmin myös Handelsbankenin ruotsalaisiin pienyhtiöihin sijoittava rahasto on ollut mukana säästölistallani. Ajattelen mahdollisesti joskus tulevaisuudessa hyötyväni siitä, että on sijoituksia myös omassa pankissa - toisaalta, en missään nimessä sijoittaisi mielestäni huonoon tuotteeseen vain asiakassuhdetta vahvistaakseni.

Kuukausisäästämisen tarkempaa läpivalaisua on tarkoitus tehdä tässä pikapuoliin. Joka tapauksessa kehittyvien markkinoiden osuus, yli 13%, alkaa olla nyt aika sopiva.

Indeksirahastovertailun päivitys - Handelsbanken ylivoimainen

Blogini ensimmäisiä juttuja on Aloittelijan indeksirahasto-opas, mihin tein indeksirahastovertailun. Otin mukaan kaikki löytämäni indeksirahastot, joita Suomessa tavallinen sijoittaja voi ostaa. Ajatukseni oli, että voin päivittää taulukkoa aika ajoin ja lisäillä siihen lisää rahastoja sitä mukaa kun niitä tulee vastaan.

Päivityksiä helpoottaakseni pelkkä vertailutaulukko on omalla välilehdellään Indeksirahastovertailu. Vertailutaulukko on nyt päivitetty. Päivitykseen oli kaksikin syytä.


SEBin rahastot

Taulukkoon on lisätty SEBin Suomessa myytävät indeksirahastot USA, Eurooppa ja kehittyvät markkivat. USA ja Eurooppa rahastot ovat hinnoiltaan keskitasoa, kehittyvien markkinoiden rahasto on vertailun ylivoimaisesti halvin. Minimimerkintä 500e on kuitenkin aika paljon ja karsii suuren osan piensijoittajista, jotka haluavat joka kuukausi sijoittaa rahastoon pienen summan rahaa.

Rahastot varmasti olivat saatavilla jo aikoinaan kun alkuperäisen taulukon tein, jotenkin on vain mennyt ohi tuo tarjonta. Ovatpahan nyt taulukossa mukana, vaikka todennäköisesti harva blogin lukija noihin mitään koskaan tulee sijoittamaan :)


Handelsbankenin uusi hinnoittelu

SEBin rahastoja paljon oleellisempaa on, että Handelsbanken on uudistanut indeksirahastojensa hintoja 1.9.2017 alkaen. Eikä kyse ole mistään pienistä muutoksista vaan kyseessä lienee suurin uutinen indeksirahastorintamalla aikoihin!

Handelsbankenin Eurooppa ja USA indeksi-rahastojen kulut ovat nimittäin puoliintuneet (nyt 0,20%) ja myös kehittyvien markkinoiden rahaston kulut ovat oleellisesti laskeneet (nyt 0,65%). USAn ja Euroopan osalta kilpailijat tulevat kuluissa nyt kaukana perässä - keskihintaiset pyörivät siinä 0,40% tienoilla ja kalliit omassa sarjassaan siellä 0,75% tuntumassa. Kehittyvien markkinoiden osalta Handelsbankenin halvennus ei ole aivan niin mullistava, nyt rahasto pääsee samaan keskihintaisten sarjaan eQ:n kanssa. Toisaalta, jos minimimerkintä 500e on liikaa, jää vaihtoehdoiksi kehittyville markkinoille vain Seligson ja Handelsbanken, joista Handelsbanken on halvempi.

Mutta todellinen uutinen siis on USA ja Eurooppa indeksirahastojen uudet kulut 0,20%. Se on jo samaa tasoa tai jopa halvempi kuin mitä esim. rapakon takaa löytyy. Vertailun vuoksi, arvostetun Vanguardin tavallisten rahastojen hinnat ovat jo korkeammat - Euroopan osalta jopa Vanguardin instituutioille suunnattu rahasto on tätä kalliimpi! Hinnat lähestyvät jo ETF:ien hintoja, esim. maailmanlaajuisesti sijoittava ja suosittu EUNL on myös kuluiltaan 0,20%. Käytännössähän USA + Eurooppa kattaa EUNL:stä yli 80%, joten hajautus ei aivan oleellisesti heikkene, vaikka mm. Japani jäisikin pois.

Nyt ensimmäistä kertaa tavalliset indeksirahastot pystyvät kilpailemaan juoksevissa kuluissa ETF:ille. Tämä on ilouutinen ettenkin niille, jotka eivät syystä tai toisesta jaksa tai halua perehtyä ETF-maailmaan eivätkä niitä osta. Mm. USAan toki pystyy sijoittamaan ETF:n kautta paljon pienemmilläkin juoksevilla kuluilla, esim. S&P500-indeksin mukaisesti sijoittava SXR8 juoksevat kulut on vain 0,07%. Enää jättäytyminen tavallisten rahastojen pariin ei kuitenkaan aiheuta läheskään niin suuria ansion menetyksiä kuin ennen :)

Joku saattaa miettiä, että onko moinen 0.20% tai jopa vähemmän sitten mikään merkittävä ero juoksevissa kuluissa. Pienillä summilla ja lyhyellä sijoitusajalla ei tietenkään ole. Mutta riippumatta sijoitusten suuruudesta alkaa pitkällä sijoitusajalla merkitys kasvamaan. Jokainen voi testailla eroja tuotoissa esim. Seligsonin loistavalla tuottolaskurilla.

Hätäisesti testasin kulujen merkitystä näin:
- Jos sijoittaa 200e / kk, 20 vuoden ajan, muutos kuluissa 0,40% --> 0,20% tekee hieman yli 2000e säästöä (markkinatuotto 7%).
- Jos sijoitusaika pidennetään edellisestä 30 vuoteen, säästöä tuleekin jo yli 8000e.
- Ja jos tuosta summakin tuplataan 400 euroon on säästö 30 vuodessa yli 16000e

Itse en sijoita Handelsbankenin indeksirahastoihin omia rahojani, mutta lapsilleni säästän aivan pientä summaa. Koska sijoitusaika lapsille on hyvin pitkä ja toivottavasti säästäminen jatkuu vielä täysi-ikäisyyden jälkeenkin, otan uudistuksen enemmän kuin ilolla vastaan. Omistan myös Handelsbankenin osaketta ja olen siksikin tyytyväinen Handelsbankenin edelläkävijän rooliin tässä hinnoittelussa.

On huomionarvoista, että minimisummia kk-säästämiseen ei ole (Nordnetin kautta min 15e) ja ettei tarvitse olla Handelsbankenin eikä Nordnetin asiakas, vaan kuka tahansa voi merkitä rahastoja suoraan Handelsbankenilta.

Jonkin verran kritiikkiä on aiheuttanut rahastoissa aikaisempi vertailuindeksin muutos, nykyisin MSCI Select Global Norms & Ex Controversial Businesses -indeksi, eli jonkinlaista vastuullista sijoittamista. Lyhyellä tutkailulla itse uskon tuoton olevan jatkossa alueen markkinatuoton tasolla, mutta en silti pidä muutosta hyvänä, etenkin koska en helposti ja kattavasti löydä kriteerejä, miksi tiettyjä yrityksiä on jätetty indeksistä pois.

Lisäys 10.9.2017
Handelsbankenin tiedote kulujen muutoksesta löydettävissä pankin sivuilta. Suora linkki GoogleDriveen kopioituun tiedotteeseen tuolla (pankin sivulle ei tarkempaa linkkiä saanut).

Lievää laskua elokuussa

Salkun tuotto ja osingot

Elokuussa jäin ensimmäisen kerran blogini lyhyessä historiassa vertailurahastoani jälkeen. Lopulta tappiota tuli n. 1,6% vertailurahasto EUNL:n päästessä puolta pienemmillä menetyksillä. Salkun kehitystä voi tarkemmin tutkailla omalta 'Salkun kehitys' välilehdeltään.

Salkkuni osinkoihin voi tutustua tarkemmin juuri päivitetyllä omalla 'Osingot' välilehdellään. Tämän vuoden brutto-osingot tulevat olemaan jonkin verran 2000e päälle.

Sain vihdoin päivitettyä myös Salkun sisällön. Hitaasti mutta varmasti rahastojen osuus salkussa nousee. Kaikkien rahastojen, mukaan lukien etf:t, osuus salkusta on nyt noin 16,5%, puolisen vuotta sitten osuus oli noin 11,5%. Suurimman omistuksen Sammon osuus on tässä ajassa tippunut yli 16%:sta nykyiseen noin 12%:iin uusien sijoitusten myötä. Suurimpien omistusten paino alkaa riskienhallintamielessä olla jo aika ok.

Ostot ja myynnit

Kuukausittaiset rahasto-ostokset tein taas suunnitelman mukaisesti (Nordnet, Seligson, Handelsbanken). Suunnitelma siis löytyy tuolta.

Muutoin kävin aika vilkasta osakekauppaa käyttäen hyväksi Nordnetin pikkukauppojen kampanjaa (halvat välityspalkkiot). Pikkukaupoista käteen jäi lopulta uusina yhtöinä pienellä painolla salkkuun:
- Pihlajalinna (sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, Dextra osa konsernia), jota ostin kolmessa erässä. Tässä ostossa taustalla on halu päästä hyötymään terveysbisneksestä, joka omaan makuuni on hieman vääristynyttä jo nykyisellään (esim. KELA:n ja vakuutusten rooli) ja kunnat ulkoistavat palvelujaan säästöpaineiden alla ja osin myös ideologisista syistä. Yhteiskunnan murros Sote-soppineen tuo firman seuraamiseen lisäjännitystä ja mahdollisuuksia. Olen myös Pihlajalinnan tyytyväinen asiakas. Olen melko vakuuttunut, että firmalla on hyvä tulevaisuus, mutta minulla ei ole hajuakaan, paljonko osakkeesta kannattaisi nyt maksaa.
- Ponsse (metsäkonevalmistaja), jota olen pidempään hieman seuraillut ja johon sekä analyytikot että kanssasijoittajat tuntuvat uskovan. Oston paikka avautui hieman odotuksista jääneen kvartaaliraportin ja sitä seuranneen kurssilaskun jälkeen. Osakkeen jatkaessa laskuaan tein vielä lisäoston hieman myöhemmin.
- Huhtamäki (pakkausvalmistaja), jota ostin myös kolmessa erässä. Pidän yhtiötä laadukkaana ja olen jossain määrin seuraillut firmaa pidempään. Kurssi on ollut jo pidempään laskussa ja sysäyksen ostolle antoi hieman negatiivinen kvartaaliraportti ja sen jälkeinen lasku. Huhtamäen ongelmat kuitenkin olivat nyt lähinnä firmasta riippumattomia (mm. Intian verouudistukseen liittyvät väliaikaiset ongelmat). Kuriositeettinä mainittakoon, että omistin Huhtamäkeä hetken myös vuonna 2013 tehden kaupoilla minimaalisesti voittoa. Tuolloin sekä osto että myynti tapahtuivat 13e tietämissä. Nyt kurssin laskettua mielestäni houkuttelevalle tasolle ollaan reilusti yli 30e hinnoissa. Useimmiten hyvän osakkeen myyminen on vain yksinkertaisesti tyhmää :)

Muita uusia ostoksia salkkuun elokuussa olivat USAan laajalla hajautuksella sijoittava etf VTI sekä IBM. Uskon IBM:n selättävän vaikeutensa ja firman osingonmaksukyky on hyvällä tolalla todellista käännettä odotellessa.

Nousijat ja laskijat

Elokuun merkittävimmät nousijat olivat:
- Fortum, yli 9%.
- Nordea, lähes 6%

Surkeimmin pärjäsivät:
- Lassila & Tikanoja, laskua yli 7%
- AT&T, laskua lähes 5%
- Sampo, laskua noin 4%
- H&M, laskua lähes 4%

Yllä mainittu kaikki sijoitukset, jotka elokuussa nousivat tai laskivat yli 4%. Äkkivilaisulla voi todeta, että elokuun huonoon tuottoon vaikutti erittäin merkittävästi kahden suurimman omistukseni (Sampo ja H&M) noin 4% lasku. Mielenkiintoista on Nordean ja Sammon kulku täysin eri suuntiin, vaikka Sampo omistaa merkittävissä määrin Nordeaa ja Nordean tulos vaikuttaa oleellisesti Sammon tulokseen. Sammon kurssilaskusta en ole huolissani, päin vastoin, koska huonoja uutisia ei ole korviini osunut, toivon laskun jatkuvan, tiedä vaikka pääsisi vielä ostamaan lisää!

Kyttäyspaikat ja suunnitelmat

Elokuussa tein paljon ostoja ja nyt on tarkoitus rauhoitella tilannetta. Toki pyrin etenemään tehdyn suunnitelman mukaisesti ja hyödynnän selkeät ostopaikat, mutta mitään äkkinäisiä uusia ostoksia ei nyt toivottavasti tule.

Myyntiaikeita ei nyt juurikaan ole, poikkeusena ehkä Ford, jonka painoa voisin keventää jos kurssi nousee. Lähimpänä lisäostorajaa ovat seuraavat osakkeet (näihin noin 5% kurssilasku tai vähemmän riittää, jotta ostan lisää)
- AT&T
- Aktia
- H&M (pitäydyn toistaiseksi vanhassa suunnitelmassani)

Odottamattomaan valmistautuminen

Vaikka kurssien lasku elokuussa oli loppupeleissä varsin maltillista, päädyin ylläolevaan blogin kuvitukseen tärkeistä syistä. Se muistuttaa minua siitä, että en ole todellista markkinoiden laskua vielä koskaan elänyt ollen mukana markkinoilla. Jos alle 2% pudotus salkussa kirpaisee, miltä tuntuu kun kurssit oikeasti laskevat ja omaisuus sulaa syliin? Pitäydytäänkö suunnitelmassa vai valtaako paniikki mielen? En povaa mitään maailmanloppua mutta joka tapauksessa teen paljon töitä sen eteen, että olen valmis, jos ja kun markkinat joskus taas voimakkaammin ja pidempikestoisesti laskevat. Tapahtuu se sitten pian tai joskus kaukana tulevaisuudessa.

Itselle tämä valmistautuminen merkitsee tietenkin henkistä valmistautumista mutta myös huolehtimista siitä, että suunnitelmat ovat kunnossa ja rahaa sijoittaa lisää laskumarkkinassa löytyy. Tällä hetkellä minulla on periaatteessa valmiudet jatkaa kuukausittaisia suunnitelman mukaisia ostoja riippumatta markkinoiden tilasta, koska se raha tulee pääosin palkasta ja osingoista. Ongelmaksi muodostuu Nordnet-lainan hyppääminen hopea-tasolle kurssien riittävästi laskiessa ja luonnollisesti kk-ostoja suurempiin ostoihin ei tuossa tilanteessa juuri järkeviä mahdollisuuksia ole, koska 2,49% korko on yksinkertaisesti pidemmän päälle liikaa ja koron saaminen kultatasolle nousisi ykkösprioriteetiksi. Kaikkien superluoton tasojen korot myös voivat nousta ja osakkeiden lainoitusasteet laskea, samalla kun kurssit laskevat.

Olen aikaisemmin käsitellyt Nordnetin superluoton riskejä kirjoituksessani Nordnet Superluotto - riski ja mahdollisuus. Itselläni on edelleen tavoitteena korvata superluotto tarvittaessa pankkilainalla, mutta prosessi on edelleen hieman vaiheessa :)