Sampo Oyj - Parasta vahinkovakuuttamista ja vähän muutakin

Sampo on suurin omistukseni ja todennäköisesti tulen ostamaan edelleen lisää, jos kurssi ajautuu houkuttelevalle tasolle. Sampo on yksi Suomen pörssin helmistä ja yritystä sekä sen johtoa usein hehkutetaan sijoitusblogeissa ja keskusteluissa lähes estoitta.

Itse en ole järin kiinnostunut persoonista joihin Sampo henkilöityy vaan toivon firman olevan sillä tasolla, että toiminta jatkuu vakaana vaikka pomot joskus vaihtuvat. Spekulaatiot konsernijohtaja Kari Stadighin pestin pituudesta ovatkin jo käynnistyneet.

Minua Sammossa kiehtoo sen holding-tyyppinen toiminta, missä tulovirrat tulevat moninaisten, isojen ja pienempien, omistusten kautta. Sammon konservatiivinen asenne riskin ottamiseen on myös minulle tärkeää. Lisämielenkiintoa yritykseen tuo optiot yritysjärjestelyihin tulevaisuudessa.

Kuten olen todennut, en ole mikään analyysien tekijä. Sammostakin on kirjoitettu niin paljon hyvää tekstiä, että keskityn vain lyhyesti perusasioihin ja itselle tärkeimpiin näkökulmiin, hitusen mielenkiintoisiin pienomistuksiin ja omiin suunnitelmiin. Ehkä oleellisin pointti koko jutun kirjoittamiselle oli oma halu perehtyä paremmin oman salkun kannalta tärkeimpään yritykseen.

Sampo Oyj - mistä se koostuu?

Eli rakennehan Sammossa menee näin

• Emoyhtiö Sampo Oyj (Suomi)
• Tytäryhtiöt (kokonaan Sammon omistuksessa)
• If, Vahinkovakuutusyhtiö (Ruotsi, toimintaa Pohjoismaissa ja Baltiassa)
• Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (Suomi)
• Osakkuusyhtiöt
• Nordea (Ruotsi, pian todennäköisesti siirtyy Suomeen, Sammon omistus yli 20%)
• Topdanmark (Vakuutusyhtiö, Tanska, Sammon omistus yli 40%)

Mistä tulos sitten syntyy?

Sampo jaottelee tuloksensa seuraavanlaisesti (vuosi 2016, miljoonaa euroa)

• Vahinkovakuutus, If 818 + Topdanmark 65 = 883
• Nordea 773
• Henkivakuutus (eli Mandatum) 210
• Omistusyhteisö (poislukien Nordea, eli loput pienemmät omistukset) 6

= Tulos yhteensä 1871 miljoonaa euroa (ennen veroja), mistä on jäänyt sitten tulokseksi 2,95e/osake.

Osinko

Suomalaiset rakastavat osinkojaan, vaikka veroja meneekin julmetusti. Jotenkin tuota osakkeiden oston ideaa ei ole täällä sisäistetty kuten rapakon takana tai lähempänä Tanskassa, ja niinpä Sampo on saanut Topdanmarkin muuttamaan politiikkaansa osinkoja suosivaksi. Toki tämä tukee Sammon kasvavan osingon virtaa, ja ilmeisesti koska olen suomalainen, on sisäänrakennettu sijoittajan mieleni tästä ihan mielissään, vaikka Topdanmarkin vanha tyyli ostaa osakkeita olisikin järjellä ajatellen vähintään yhtä fiksua puuhaa.

Sampo siis korostaa osinkopolitiikassaan jatkuvuutta ja alati kasvavia osinkoja. Nousua on pitkään ollutkin ja tulee todennököisesti myös olemaan, tosin kasvu voi olla tiukassa parempia aikoja odotellessa eikä se osinko loputtomiin ilman kasvua nouse. Joskus kyllä törmää myös näkemyksiin, missä oletetaan aina kasvavien osinkojen olevan mahdollista vain siksi, että yrityksen johto niitä niin kovasti arvostaa ja asiasta kauniisti juttelee.

Osinko vuodelta 2016 oli 2,3e. Alla tulevien vuosien osinkoennusteet (OP):
2017: 2,4e
2018: 2,5e
2019: 2,65e

Osingonjakosuhde oli vuodelta 2016 jo melkein 80% eli aikas korkea, ensi vuonna se onkin jo liki 90%. Sammolla toki on rahkeita pitää osinko nuosujohteisena muutamia vuosia ilman merkittävää tulosparannustakin - mutta ei siis ikuisesti.

Näkymät

Joka tapauksessa If on loistokunnossa, ainoastaan sijoitustuotot ovat korkoympäristön vuoksi paineessa. Myös Topdanmark takoo hyvää tulosta ja alkaa siis nyt jakamaan osinkoa omien osakkeiden ostojen sijaan. Mandatum on kokonaisuudessa melko pieni palanen ja on oleellisesti riippuvaisempi sijoitustuotoista kuin vahinkovakuutuspuoli. Nordeallakin menee ihan ok, mutta järeää nostetta sieltä suunnalta ei ole tiedossa ennen kuin IT-uudistukset alkavat kulujen sijaan kantaa hedelmää lähivuosina.

Oleellisinta on, että Sammon johto on toistuvasti viestinyt, miten Sampo on varautunut korkojen nousuun ja tulee siitä laajalla rintamalla hyötymään. Tämä johtuu ennenkaikkea sijoitussalkkujen lyhyestä duraatiosta, parantuvista korkotuotoista ja Nordean paranevasta korkokatteesta. Katso myös kysymykseni Inderesin Q&A:ssa Sampo, finanssisektori ja korot.

Konsensusennusteet lyhyesti

• Tavoitehinnat välillä 37-57e
• Konsensus: Pidä, tavoitehinta 45,6e (4-traders.com/)
• Myös Sammon sivuilta linkki ennusteisiin (Vara Research)

Aika huvittavaltahan tuo Handelsbankenin tavoitehinta 57e tuntuu, olisi mielenkiintoista päästä lukemaan pankin tekemä tarkempi analyysi yhtiöstä. 37e taas tuntuu ihan mahdolliselta, mutta mielestäni vaatii taakseen kyllä jonkinlaisen markkinoiden korjausliikkeen, edes pienen poliittisen kriisin tai merkittävästi lisääntyneen epävarmuuden finanssisektorilla. Mielestäni konsensusennusteen kanssa on aika helppoa olla samaa mieltä, etenkin viime aikaisen positiivisen uutisvirran siivittämänä pieni nousu nykyisestä (43,48e) olisi varsin mahdollista.

Omat ajatukset

Itse olen mieltynyt Sammossa nimen omaan monimuotoisuuteen, jonka tärkeimpänä tukijalkana on vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulot, jotka vuonna 2016 olivat 4292 miljoonaa euroa korvauksien ollessa 2670 miljoonaa euroa. Vahinkovakuutuksen vakuutustekninen tulos oli 658 miljoonaa euroa (eli Ifin ja Topdanmarkin tulos, joka kertyi vakuutusmaksuista korvausten ja kulujen jälkeen, sijoitustuotot ei tässä mukana). 

Pörssikurssit seilaavat ylös ja alas suhdanteiden mukana, pankit elävät omia kriisejään tämän tästä mutta harva Pohjoismaalainen irtisanoo herkästi vakuutuksiaan, vaikka taloudessa olisi hieman alavireisempää. Vakuutusmaksuista kerätyt eurot tekevät kuitenkin noin kolmanneksen koko Sammon tuloksesta, ja tämä on se vähiten suhdanneherkkä tukijalka koko paketissa.

Usein myös näkee pohdittavan, kumpaa osaketta ostaisi, Sampoa vai ehkä hieman houkuttelevammin hinnoiteltua ja parempaa osinkoa maksavaa Nordeaa. Minusta vertailua on turha tehdä, koska Sampo on NIIN paljon enemmän kuin pelkkä Nordean suuromistaja. Kaavahan siis meni niin, että omistamalla yhden Sammon osakkeen omistat välillisesti Sammon kautta noin 1,5 Nordean osaketta.

Nyt eletään epäsuotuisan korkoympäristön vuoksi erittäin hankalia aikoja Sammon tuloksenteon kannalta, mutta silti tulos on vakuuttavaa ja osinko juoksee. Tulevaisuudelta on lupa odottaa paljon parempaa jahka korot nousevat. Isoimpana riskinä näen lähinnä jonkinlaisen finanssikriisin joka lamauttaisi Nordean tuloksenteon ja tekisi hallaa myös vakuutuspuolella - mutta kokonaisuutena Sampo on vahva ja todennäköisesti selviää kriiseistä hienosti. Heikoimpana lenkkinä näen Nordean, jonka riskejä itse en osaa arvioida mutta viisaampia peesaten pankki ei ilmeisesti ole aivan siellä vahvimpien pankkien tasolla kriisin tullen, vaikka mainio pankki onkin  (vrt. esim. Handelsbanken). Mutta kuten jo todettu, tavallinen tallaaja makselee vakuutuksensa oli kriisiä tai ei. Jonkinlainen kriisi voisi myös avata ovia isommille yritysjärjestelyille, kun heikommat pelurit alkavat kaatumaan niin vahvemmat parantelevat asemiaan.

Pienet listatut pörssiomistukset

Sammon luonnollisesti vähemmälle huomiolle jäävät pienet pörssiomistukset ovat mielenkiintoista kahlattavaa. Toki ne ovat yksittäisinä omistuksina varsin vähäpätöisiä, mutta joissain yrityksissä omistusosuus koko firmasta on melko suuri ja toisaalta joissain yrityksissä on aika paljonkin rahaa kiinni. Tulokseenhan näillä ei suurta vaikutusta ole.

Kuitenkin nämä moninaiset pienemmät omistukset (pörssilistattujen ytritysten lisäksi toki myös muu sijoitusvarallisuus) antavat myös mahdollisuuden lisätä likviditeettiä merkittävässäkin määrin milloin tahansa - etenkin nyt, kun pörssikurssit ovat korkealla. Suorat osakesijoitukset ovat arvoltaan yhteensä 2136m€. Esim. tänä vuonna Sampo on myynyt Aktiaa äkkiä laskien noin 25 miljoonan euron edestä ja Comptelista saatiin yli 60 miljoonaa euroa. Muita pienempiin osmituksiin liittyviä uutisointeja ei äkkiseltään tule mieleeni.

Listan viisi ensimmäistä omistusta ovat euromääräisesti suurimmat omistukset, loput viisi on vain muuten mielenkiintoisia nimiä tai missä omistusosuus on suurehko.

Osake, maa, omistusosuus osakkeista %, arvo miljoonaa euroa (tilinpäätös 2016).

1. Nobia, Ruotsi, 10,10%, 157m€
Firman toiseksi suurin omistaja. Keittiöiden myyntiä paikallisten brändien alla. Suomessa ainakin Petra-keittiöt kuuluvat tähän konserniin.

2. Veidekke ASA, Norja, 6,9%, 125m€
Rakentaminen.

3. Volvo, Ruotsi, 0,46, 109m€

4. Amer Sports, Suomi, 3,21%, 96m€

5. H&M, Ruotsi, 0,21%, 94m€

6. Comptel Oyj, Suomi, 18,79%, 49m€
(Tämän siis Nokia osti tänä vuonna ja Mandatum sai yli 60 miljoonaa euroa)

7. Lassila & Tikanoja, Suomi, 5,96%, 44m€

8. Gunnebo AB, Ruotsi, 11,67%, 36m€
Firman kolmanneksi suurin omistaja. Turvallisuusala.

9. Asiakastieto, Suomi, 10,1%, 29m€

10. Capman, Suomi, 7,49%, 13m€
Toiseksi suurin omistaja.

Rahastopuolelta mainittakoon piensijoittajienkin suosiossa oleva iShares Core S&P 500 ETF, missä näkyy olevan varoja yli 250 m€, taitaa olla Sammon suurin ETF-omistus.

Oma suunnitelma

Sampo on suurin omistukseni, edellisessä salkun sisällön päivityksessä paino oli yli 12% koko salkun painosta. Jos lasken Nordean osuuden (suora Nordea-omistus + Sammon kautta omistus) tulee Nordean painoksi koko salkusta noin 8%. Olisin valmis lisäämään Sammon vakuutuspuolen osuutta edelleen merkittävästi mutta Nordean kohdalla ollaan jo lähellä maksimipainoa. Tavallaan Nordea-riski kuitenkin laimenee kun vaikutukset tulevat välillisesti Sammon kautta ja mahdollista kehnoa menestystä voidaan hetkellisesti vaikkapa paikata muilla toimilla esim. osinkoa ajatellen. Vertailun vuoksi Handelsbankenin osuus salkustani on vain hieman yli 5%, vaikka arvostan pankkia huomattavasti Nordeaa enemmän. Toisaalta finanssisektori on joka tapauksessa salkussani niin isosti ylipainossa, että kun pankit ajautuvat ongelmiin on salkkuni ongelmissa, oli sitä Nordeaa sitten hieman enemmän tahi vähemmän!

Hienoisen liiallisesta Nordea-riskin kasvusta huolimatta harkitsen vakavasti edelleen Sammon lisäostoja. Tällä hetkellä ostojen keskikurssi on 36,25 euroa eli keskihintaa en kuvittele lähitulevaisuudessa alentavani. Todennäköisesti käsi alkaa hakeutumaan osta-painikkeen suuntaan siinä 40-42e hinnoissa ja taas uudelleen kurssin laskiessa (mikäli dramaattisia yrityksen tuloksentekoon vaikuttavia uutisia ei ilmaannu). Toki jos en Sampoa omistaisi ja käyttelisin vieläpä omaa rahaa velkarahan sijaan saattaisin näilläkin hinnoilla muutaman osakkeen ostaa.

Oma talous ajautuu väistämättä hienoiseen paineeseen korkojen nousun myötä joskus tulevaisuudessa massiivisen kokonaisvelkataakan vuoksi - mikäpä siis olisi minulle parempi sijoituskohde kuin korkojen noususta toivottavasti erityisen paljon hyötyvä Sampo? Melkein jo näiden kirjoittelujen päätteeksi tekisi mieli laitella ostotoimeksiantoa sisään, maksoi mitä maksoi :)

Linkkejä ja lisätietoja 

• Vuosikertomukseen liittyvät dokumentit
• Talousmentor, Sampo sijoituskohteena (tuolta löytyy myös hyvä yritysesittely)
• Inderes, Sampo
• PhoebusBlogi Vko 15/14: Handelsbanken/Venäjä (myös Nordeasta mainintoja)
• PhoebusBlogi Vko 19/17: NR/pankit (myös Nordeasta mainintoja)
• Jukka Oksaharju, Pari sanaa Sammon osinkokehityksestä, Helmikuu 2017
• Jukka Oksaharju, OMXH:n laatuyhtiöt osa 1 – Sampo, toukokuu 2017

Disclaimer: Saattaa sisältää virheitä. Kirjoittaja ei ymmärrä edes sijoittamisen alkeita. Ei sisällä ostosuosituksia. Jos et sijoita et voi hävitä rahojasi markkinoille.