lauantai 19. toukokuuta 2018

Miten valitsen aktiivisen rahaston? Analyysissa Seligson Phoebus





Passiiviset rahastot ovat tyypillisesti vähäkuluisia indeksirahastoja, jotka seuraavat tiettyä indeksiä. Näin pääsee varmuudella keskivertotuottoihin. Itse olen kirjoittanut blogiini Aloittelijan indeksirahasto-oppaan ja indeksirahastovertailu löytyy tuolta.

On kuitenkin kutkuttavaa ajatella, että voisi saada sijoitukselleen parempaakin tuottoa valitsemalla hyvän aktiivisen rahaston. Ongelma vain on siinä, miten löytää juuri se rahasto, joka tulevaisuudessa tuottaa indeksiä paremmin. Koska aktiiviset rahastot ovat passiivisia kalliimpia, osa jopa törkeän kalliita, on luonnollista, että etenkin pitkällä aikavälillä ne useimmiten häviävät indeksille.

Itse olen lähtökohtaisesti indeksirahastojen puolestapuhuja enkä usko, että kukaan voi kovinkaan suurella todennäköisyydellä löytää niitä juuri oikeita voittajarahastoja. Silti sijoitan useisiin aktiivisiin rahastoihin, näistä suurimpina sijoituksina PYN Elite (Vietnam), Seligson Phoebus (Suomi-painotteinen globaali) ja Spiltan Stabil (Ruotsi), pienempiä sijoituksia taas ovat Seligsonin Venäjälle ja Latinalaiseen Amerikkaan sijoittavat rahastot sekä Handelsbankenin Ruotsin pienyhtiöihin sijoittava rahasto.

Mistä sitten voi tietää, kannattaako johonkin aktiiviseen rahastoon sijoittaa? Tuskin mistään, mutta aika helposti löytää keinot etsiä ne rahastot, joihin EI ainakaan kannata sijoittaa. Käyn tässä ensin läpi pinnallisen "rahasto-analyysini "sisällön pohdintoineen ja sitten analysoin Phoebuksen.

Tarkoitus on jatkaa juttua myöhemmin analysoimalla läpi suosittuja Nordnetin rahastoja, joita juuri nyt kovasti Nordnet mainostaa teemalla "Valitse voittajarahastot - 9 rahastoa, jotka ovat lyöneet indeksin".

Mainittakoon vielä, että yhtenä innoittaja tämän jutun kirjoittamiseen toimi Rikas Erakko -blogin juttu 'Rahastojen valinta ja vertaaminen', missä hyvin kerrotaan työkaluista rahastojen vertailuun Nordnetissä.


Check-list aktiivisen rahaston valintaan


Pikavilkaisulla potentiaalisen rahaston löydyttyä käytän tarkempaan "analysointiin" yleensä seuraavantyyppistä yksinkertaista check-listiä, minkä auttaa pohtimaan, täyttääkö rahasto sellaiset kriteerit, että siihen voisi ajatella sijoittavansa.

1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue - haluanko sijoittaa tällaiseen rahastoon?
2. Taustayhtiö - Onko yhtiö hyvämaineinen, hoidetaanko sijoitustani hyvin?
3. Milloin rahasto on perustettu? - Mitä pidempi historia, sen parempi
4. Tuottohistoria - Onko rahasto pitkällä aikavälillä (10 vuotta ja yli) voittanut indeksinsä?
5. Salkunhoitaja - Kuka tai ketkä salkkua hoitaa ja onko salkunhoitajat vaihtuneet?
6. Juoksevat kulut - Liikaa ei kannata maksaa!
7. Tuottosidonnainen palkkio? - Onko sellainen ja miten se toimii?
8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? - Jos on, hienoa!
9. Bonussektori - Jotain muuta, mitä?
10. Morningstar rating

1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue


Ensin tietenkin  tsekkaan, mitä rahasto on syönyt: Mihin se sijoittaa, alueellisesti ja toimialat, millainen on hajautus, paljonko on omistuksia, kuinka suuren painon suurimmat omistukset muodostavat jne. Näissä ei ole kyse niinkään hyvästä ja huonosta, lähinnä haluan vain tietää millainen rahasto on ja millainen on sen riskitaso, onko rahasto lopulta sellainen, mikä minua kiinnostaa. Huomioin tietenkin myös sen, omistanko suoraan jotain rahaston suurimmista omistuksista.

Jopa passiivisten rahastojen puolestapuhujat suhtautuvat usein positiivisemmin aktiivisiin rahastoihin jos markkina-alue on kehittyvillä markkinoilla. Kehittyvät markkinat toimivat usein kaikin tavoin tehottomammin kuin kehittyneet, osakkeet voivat olla useammin "väärin hinnoiteltuja" ja aktiivinen salkunhoitaja voi päästä käsiksi yrityksiin, joita ei indeksissä vielä edes ole. Itsekin suhtaudun siis aktiiviseen rahastoon positiivisemmin, jos se sijoittaa kehittyville markkinoille. Hyväksyn myös hieman suuremmat kulut tällöin.


2. Taustayhtiö


Tätä on vaikea kovin syvällisesti arvioida, mutta pidän silti erittäin tärkeänä. Onko firma arvostettu finanssimaailman toimija? Vasta perustettu firma? Löytyykö googlettamalla heti jotain negatiivista? Onko jossain keskusteluissa ollut jotain hyvää tai pahaa sanottavaa? Onko firman rahastoilla tapana sulautua vähän väliä johonkin toiseen niin, että jatkuvuutta ei ole? Lyhyt visiitti yrityksen kotisivulle on aiheellista tehdä, ymmärsi kielestä sitten mitään tai ei.

Tässä esimerkkejä siitä, mitä ajatuksia erilaiset rahastoja tarjoavat firmat itsessä herättävät:

- Kivijalkapankit (ja muut isot pitkän linjan toimijat): Ihan ok, jos seasta sattuu oikeasti hyvä aktiivinen rahasto löytymään. Riskinä lähinnä jatkuvat rahastojen sulautumiset ja lopettamiset, mutta sinänsä ihan luotettavaa toimintaa.
- Seligson: Arvostan (omat ja monien muiden positiiviset kokemukset). Riskinä lähinnä puljun pienuus sitä kautta, että kauanko firma ja sen tuotteet vielä ovat olemassa.
- Spiltan: Tiedonmuruset netistä puhuvat luotettavuuden puolesta (järkevä filosofia, suosittuja rahastoja Ruotsissa) ja tähän päälle Seligsonin suosittelut niin nousee selkeästi positiivisen puolelle.
- Aleksandria: En sijoita vaikka kuvittelisin löytäneeni heiltä täydellisen tuotteen.
jne.

3. Milloin rahasto on perustettu?


Uuden tai uudehkon rahaston kohdalla homma on väistämättä arpapeliä. Mitään näytttöä ei ole, on vain lupaukset ja tarina, jolla tuotetta myydään. Aktiivisen rahaston kohdalla en itse helposti sijoita rahastoon, ellei se ole vähintään noin 10 vuotta vanha. Surkeimmat rahastot on lopetettu ja sulautettu tuossa ajassa jo monta kertaa. Myös tuottohistoria, joka ei milloinkaan ole tae tulevasta, saattaa tuossa ajassa antaa jo hienoisia viitteitä myös tulevaisuudesta.

Toki voin uudempiinkin rahastoihin sijoittaa, mutta markkinapuheita en usko ja rahaston filosofian tulee olla ymmärrettävä. En siis koskaan voisi sijoittaa vasta perustettuun rahastoon, johon osakkeet valitaan erikoisen hienolla supermenetelmällä, jota on kehitetty vuosia ja joka lupaa erinomaista tuottoa jatkossa. Sen sijaan voin sijoittaa pienellä summalla Seligsonin uudehkoon Latinalaisen Amerikan rahastoon, koska uskon, että Seligson tekee parhaansa saadakseen asiakkailleen mahdollisimman hyvää tuottoa ja pidän järkevänä, että he tekevät yhteistyötä tässä paikallisen firman kanssa.

4. Tuottohistoria


Kuten edellä todettu, tuottohistoriaan ei kannata ihan kauheasti kiinnittää huomiota (kuin ehkä poissulkumielessä), ellei historia ole riittävän pitkä. Jos rahasto on 10-20 vuoden sisällä hävinnyt indeksilleen, miksi se voittaisi sen jatkossa? Saattaa toki voittaa, mutta tuskin olen rahoillani mukana tätä katsomassa.

Pääsääntöisesti sijoitan vain sellaisiin aktiivisiin rahastoihin, jotka ovat vähintään 10 vuotta vanhoja ja ovat perustamispäivästään alkaen tuottaneet vertailuindeksiään paremmin. Tämä kriteeri mukavasti poistaakin jo suurimman osan kaikista tarjolla olevista rahastoista.

Viimeistään tässä vaiheessa huomaa myös, mikäli kyseessä on ns. piiloindeksirahasto, joka tuottaa suurinpiirtein kulujensa verran vähemmän kuin vertailuindeksinsä (esim. Suomi-rahasto, mihin heitetty hieman sitä sun tätä ja sijoituksia on melko paljon, tuottaa (ennen kulujaan) todennäköisesti koko ajan suurin piirtein saman kuin indeksinsä).

5. Salkunhoitaja


Kuka tai ketkä salkkua hoitavat? Saako salkunhoitajista jotain tietoja?

Ehkä vielä oleellisempaa on muistaa se, että aktiivinen rahasto voi muuttua käytännössä täysin toiseksi rahastoksi, kun rahastonhoitaja vaihtuu. Toki joskus rahastoja hoidetaan tiiminä ja taustayhtiön merkityskin voi vaihdella. Joka tapauksessa aktiivisen rahaston yksi suurimmista riskeistä kohdistuu salkunhoitajaan. Ei pelkästään siis siihen, miten hyvä nykyinen salkunhoitaja on, vaan siihen, kauanko hän jatkaa työssään. Myös tuottohistoriaa tutkiessa on tärkeää selvitellä, onko mahdolliset hyvät tuotot nykyisen salkunhoitajan aikaansaamia vai kenties muutama vuosi sitten jo kuolleen supergurun, jonka jäämistöllä nyt vielä tehdään viimeiset rahat.

Mitä pidempään sama salkunhoitaja on työssään ollut, sen houkuttelevampana rahasto minulle näyttäytyy. Mikäli näytöt nykyisen salkunhoitajan osalta jäävät liian vähäisiksi, en luultavimmin sijoita rahastoon, vaikka tuottohistoria olisi kuinka kauniin näköistä.

6. Juoksevat kulut


Oleelliset kulut ovat tiivisetytsti juoksevat kulut + tuottosidonnainen palkkio. Juoksevat kulut pitävät sisällään normaalisti suurimman menoerän eli hallinnointipalkkiot. Näiden kulujen päälle tulee vielä pieniä kuluja mm. kaupankäynnistä, mutta kulujen vertailu on itselleni riittävän tarkkaa ilman näitäkin.

Passiivinen rahasto on kuluiltaan käytännössä aina alle 1%, useimmiten paljon vähemmän (halpa indeksirahasto on kuluiltaan noin 0,20-0,40%, etf:t vielä halvempia).

Aktiivinen rahasto alkaa olla halpa siinä 1% kieppeillä ja harvat ovat sitä halvempia. Mutulla sanoisin, että noin 1,5% kulut ovat aika tavalliset aktiiviselle rahastolle nykyisin, joskin löytyy paljon merkittävästi kalliimpiakin. Ja kuten jo todettu, olen valmis maksamaan kehittyville markkinoille sijoittavasta rahastosta hieman enemmän kuin kehittyneille.

Jos rahaston juoksevat kulut lähentelee 2% niin mitä todennäköisimmin hylkään sen automaattisesti. Kehittyville markkinoille saatan kuitenkin harkita noinkin kallista.

7. Tuottosidonnainen palkkio


Aktiivisissa rahastoissa on usein tuottosidonnainen palkkio, mikä tarkoittaa, että kulut nousevat mikäli tuottosidonnaisen palkkion kriteerit täyttyvät. Tuottosidonnainen palkkio ei automaattisesti ole hyvä tai huono asia, vaan täytyy ymmärtää, miten se toimii ja katsoa sitten kokonaisuutta (juoksevat kulut + tuottosidonnainen palkkio).

Jos tuottosidonnaisen palkkion mekanismi on liian monimutkainen ymmärrettäväksi tai vaikuttaa asiakkaan kannalta erityisen epäedulliselta, on rahasto luonnollisesti syytä jättää rauhaan. Itse kuitenkin pidän yhdistelmästä pienet juoksevat kulut + tuottosidonnaiset palkkiot, joita maksetaan JOS rahasto tuottaa erityisen hyvin. Omissa rahastoissani sekä Seligson että PYN käyttää tuottosidonnaista palkkiojärjestelmää ja se on varsin ok. Rahastojen kotisivuilta myös näkee totetuneet todelliset kulut, missä tuottosidonnainen palkkio on laskettu mukaan.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa?


Mikäli salkunhoitaja on itsekin sijoittanut (merkittävästi) rahaa hoitamaansa rahastoon, on se ehdottomasti hyvä juttu. Omia rahoja hoidetaan yleensä huolellisesti ja pitkäjänteisesti, ottamatta esim. typeriä ja liiallisia riskejä.

9. Bonussektori


Rahastoon voi liittyä jotain muutakin merkityksellistä, joka ei välttämättä (ainakaan suoraan) edes liity sen tuottopotentiaaliin. Bonussektori voi olla mitä tahansa, joka jollain muotoa voi vaikuttaa positiivisesti sijoituspäätöksen tekemiseen.

Esimerkiksi Seligson ja PYN saavat tästä lisäpisteen, hyvää palvelua, hyvät katsaukset, blogit jne. Bonussektorille voisi mennä myös esim. oman pankin rahastojen suosiminen ajatuksella, että sijoituksia on sitten helppoa käyttää vakuutena kun lainaa tarvitsee.


10. Morningstar rating


Morningstar tähdittää rahastot asteikolla 1-5. Rahastolla tulee olla vähintään kolmen vuoden historia, jotta se tähditetään. Tähdet EIVÄT edusta kenenkään näkemyksiä rahastosta, vaan ne annetaan tietyllä kaavalla. Tähtiluokitus "asettaa rahastot paremmuusjärjestykseen kussakin rahastoluokassa riskikorjatun tuoton perusteella". Riskillä tässä tarkoitetaan tuoton heiluntaa.

Morningstarin tähtiä ei kannata liikaa tuijotella, mutta on hyvä tietää niistä edes tämän verran, niihin kuitenkin törmää hyvin usein. Käytännössä itse ajattelen tähdistä niin, että pääsääntöisesti skippaan suosilla 1-2 tähden rahastot (erityisestä syystä voin kuitenkin niihinkin sijoittaa), 4-5 tähdet rahastossa tähdet voivat olla yksi signaali siitä, että rahastoon ehkä kannattaa perehtyä tarkemmin. 

Lisää tietoa tähtiluokituksesta;

Pohdintaa


Edellä kuvatun analyysin jälkeenkään päätöksenteko sijoittaa aktiiviseen rahastoon ei ole helppoa. Analyysini ei koskaan yksiselitteisesti saa minua tekemään päätöstä sijoittaa johonkin rahastoon, vaan sijoituspäätöksen tekeminen on lopulta aina isompi mystinen prosessi ja asian hauduttelun jälkeen se päätös sitten vain tulee joskus tehtyä. Toki kun pienillä summilla rahastoihin sijoitan, niin toisinaan annan mielihalun viedä ja alan ostelemaan rahastoa ilman kunnollisia järkiperusteita, useimmiten ne jäävät lyhyen aikavälin tuoton tavoitteluksi ja myyn rahastot sitten aika pian pois. Kaikki aktiiviset rahastoni, mihin olen vuosia sijoittanut ja/tai aion vuosia sijoittaa, kuitenkin "läpäisevät" tämän seulani.

Sen sijaan käyttämällä tätä pinnallista tapaani analysoida rahastoja pystyn helposti karsimaan lähes kaikki tyrkyllä olevat rahastot pois. Eli poissulkemisessa tätä toimii hienosti ja sijoituspäätöksen tueksi antaa myös jotain.

Varmasti moni muu löytää aktiiviset hyvät rahastot minua paremmin ja en todellakaan kuvittele, että valintani olisivat juuri ne oikeat tuhansien rahastojen joukosta.



Analyysissa Seligson Phoebus



"Rahasto sijoittaa laadukkaiden yritysten osakkeisiin pitkällä yli 10 vuoden tähtäimellä. Rahasto sijoittaa pääosin suomalaisiin yhtiöihin, kansainvälisellä mausteella. Rahasto on aktiivinen ja pyrkii ylittämään vertailuindeksinsä tuoton."

Phoebuksen sijoitusfilosofiaan voi syvällisemmin tutustua tuolla.


Täyttyvätkö kriteerit sijoittamiselleni tällä hetkellä?

1. Markkina-alue. Periaatteessa markkina-alue on koko maailma, kuitenkin niin, että Suomi edustaa suurinta painoa. Vuosien saatossa painotukset ovat hieman vaihdelleet  ja jossain vaiheessa vertailuindeksiäkin muutettiin hieman.

Kyseessä kehittyneet markkinat, eli tämän kanssa tulee olla erityisen tarkkana. Suomipainotteinen globaali rahasto on muutoin ihan ok omaan makuun ja sopii salkkuuni.

Rahastossa on sijoituksia 26 ja 10 suurinta sijoitusta ovat painoltaan yli 50% koko rahastosta. Suurimmat omistukset ovat aika isolla painolla, Fortum isoimpana liki 9%. Omistan useita rahaston osakkeita myös suoraan.

2. Taustayhtiö. Seligson taustayhtiönä antaa positiivista signaalia sijoituspäätöksen tueksi, mutta en tietenkään sijoita sokkona kaikkiin heidän tuotteisiinsa (tai no... melkein kaikki indeksituotteita lukuunottamatta kyllä salkusta löytyy).

3. Rahaston on perustettu 10.10.2001 eli on yli 16 vuotta vanha. Hyvä.

4. Tuottohistoria. Seligsonin sivu kertoo (31.3.2018) rahaston tuottaneen / vuosi aloituspäivästään alkaen 10,86% vertailuindeksin (60% Suomi, 40% maailma) jäädessä tuottoon 9,23% / vuosi. Ero on suht merkittävä, kokonaisuottona tarkoittaa Phoebus n. 447% vs. indeksi n. 328%. Viimeisen viiden vuoden aikana rahasto on kuitenkin hävinnyt indeksilleen. Joka tapauksessa, 16 vuotta on tärkeämpi kuin viimeiset 5 vuotta.

Tuottohistoria on siis varsin vakuuttava ja myös volatiliteetti on ollut pitkällä aikavälillä pienempi (arvonvaihtelut vähäisempi, jolloin ajatellaan, että riski on vähäisempi).

Tsekkaan vielä Morningstarin. Tuotto-välilehti vertaa tuottoa maailman indeksiin (18.5.2018) - hyvä, koska Suomen paino salkussa muuttuu koko ajan ja pidän tätä vertailua ihan mielekkäänä rahaston oman vertailuindeksin lisäksi. 10v tuotto häviää maailman indeksille 0,12%. Viiden vuoden historialla takkiin tulee yli prosentti, kolmen vuoden historialla taas rahasto voittaa indeksin.

Tsekkaan vielä kaavio-välilehden. Siinä saan vertailtua rahaston tuottoa eri aikajänteillä eri indekseihin. Valitsen vertailuun Suomen ja maailman, maximoin vertailtavan ajanjakson. Graafi näyttää tältä.



Phoebuksen pitkän aikavälin tuotto vakuuttaa minut erittäin hyvin. Toki voi olla, että rahaston parhaat päivät ovat takana, silti tämä antaa uskoa myös tulevaan. Tiedän myös, että Phoebus sijoittaa laadukkaisiin yrityksiin ja salkunhoitaja Oldenburg on usein todennut, että jyrkissä nousuissa rahaston tuotto usein jää jälkeen esim. Seligsonin Phoenix-rahastosta, kun taas huonompina aikoina Phoebus pärjää paremmin.

Toki sijoittamalla Suomi-indeksiin olisi tuotot olleet historiassa samalla tasolla tai paremmat, mutta aktiiviselta rahastolta haluankin jotain muuta - Nordnetin kuluttomaan Suomi-indeksirahastoon toki sijoitan myös.

5. Salkunhoitaja. Kaikki edellä tehty tutkimustyö ja pohdinta olisi liki turhaa, jos kävisi ilmi, että salkunhoitaja on vaihtunut vaikkapa muutama vuosi sitten. Onneksi ei ole, vaan Oldenburg on luotsannut rahastoa alusta asti.

Riskinä voisi nähdä sen, että Oldenburg ei ehkä tule rahastoa enää toista 16 vuotta hoitamaan vaan jossain kohtaa salkunhoitaja vaihtuu tai rahasto lakkautetaan/sulautetaan.

Olenburgista löytyy muutenkin helposti lisää tietoa netistä, kokenut analyytikko joka yhdessä Peter Seligsonin kanssa on ollut Seligsonia perustamassa.

6. Juoksevat kulut. Phoebuksen juoksevat kulut on 0,75% eli aktiiviseksi rahastoksi erittäin alhaiset.

7. Tuottosidonnainen palkkio. Rahastossa on tuottosidonnainen palkkio, jota maksetaan, mikäli rahasto pidemmällä aikavälillä voittaa indeksinsä. Pidän tuottosidonnaisen osuuden mekanismiä hyvänä ja mahdollisia lisäkuluja kohtuullisina. Koska rahasto on viime aikoina hävinnyt indeksilleen, ei tuottosidonnaista palkkiota ole maksettu.

8. Oldenburg on sijoittanut merkittävän summan omia rahojaan rahastoon, mikä on hyvä asia.

9. Bonussektorille menee positiivinen mielikuva Seligsonista yrityksenä,  ja esim. postin kotiin kantamat kuukausikatsaukset ja Phoebus-blogi.

Analyysini kertoo minulle, että Phoebus saattaa olla hyvä sijoituskohde, ainakaan en poissulje tämän perusteella sijoittamista siihen. Tulevaisuus voi tuoda mukanaan mitä tahansa ja sijoitus voi osoittautua huonoksi. Mutta ainakin jotain taustatyötä on nyt yritetty tehdä :) Jatkan kk-ostoksiani siis entiseen malliin.

10. Morningstar: ✭✭✭✭



Tsekkaa koko juttusarja:
Miten valitsen aktiivisen rahaston?
Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 1 Globaalit rahastot
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 2 Suomi-rahastot


Disclaimer: Saattaa sisältää virheitä. Kirjoittaja ei ymmärrä edes sijoittamisen alkeita. Ei sisällä ostosuosituksia. Jos et sijoita et voi hävitä rahojasi markkinoille. Phoebus, kuten muutkin omat valintani, voivat olla täysin paskoja sijoituksia.

2 kommenttia:

  1. Erinomainen ja kattava kirjoitus hyödyllisestä aiheesta!

    VastaaPoista
  2. Kiitos!

    Jatkoa tälle jutulle:
    https://anteronloitsukirja.blogspot.fi/2018/05/analyysissa-nordnetin-voittajarahastot.html

    VastaaPoista