perjantai 6. lokakuuta 2017

Syyskuu - Fortum, PYN Elite, riskienhallinta yms.



Salkun tuotto ja osingot


En ole laskenut salkkuni tarkkaa tuottoa syyskuulle. Liian työlästä kun rahaliikennettä on ollut niin paljon. Nordnet antaa pääsalkulle tuotoksi 3,90% (yli 80% kaikista sijoituksistani), myös muut sijoitukset syyskuussa tuottaneet hyvin ja pääsen selvästi parempaan kuin vertailurahastoni tuotto EUNL alle 3% tuotollaan. Aika näyttää jaksanko laskea tarkan tuoton salkulleni jatkossa vaiko en.

Osinkoja syyskuussa tuli Fordilta ja VTI:stä. Salkkuni osinkoihin voi tutustua tarkemmin omalla 'Osingot' välilehdellään.


Ostot ja myynnit


Kuukausittaiset rahasto-ostokset tein taas suunnitelman mukaisesti (NordnetSeligsonHandelsbanken). Suunnitelma siis löytyy tuolta. Muutoin olin pitkälti myyntilaidalta. Myin salkusta kokonaan pois Huhtamäen, Ponssen, Fordin ja VTI:n. Ainoa suora osakesijoitus oli AT&T ja tein myös lisämerkinnän Vietnamiin sijoittavaan PYN Eliteen.


Kehittyvät markkinat


Kehittyvät markkinat ovat pahasti alipainossa salkussani. Osin siksi päätös tehdä lisäsijoitus PYN Eliteen oli lopulta aika helppo, vaikka minimisumma lisäsijoitukselle onkin 2000e ja rahasto on lähellä ATH-tasojaan. Näkymät Vietnamin hyvälle kehitykselle ovat olemassa ja uskoa PYN Eliteen löytyy. Nyt PYN Elite on varsin sopivalla painolla salkussani.

Kuten aikaisemmin kirjoitin, tein kk-säästösuunnitelmaani myös muutoksia lähinnä kehittyviä maita siihen lisäten (Seligsonin kautta Venäjä ja Brasilia + hieman muuta Latinalaista Amerikkaa). Näiden päälle kun säästöohjelmassa edelleen pysyy kehittyvien ETF (IS3N) alkaa kehittyvät markkinat olla aika hyvin paketissa salkkuani kokonaisuudessa ajatellen - enemmän näkemyksellistä aktiivista otetta tarkoin valikoiduilla rahastoilla ja päälle hieman laajan hajautuksen ETF:ää. Toki PYN Eliteä lukuunottamatta nuo muut kehittyvien markkinoiden sijoitukset ovat vielä hyvin vaatimattomia suuruudeltaan


Nousijat ja laskijat


Laskijoita ei tähän superkuukauteen oikein mahtunut. Hyviä nousijoita sitäkin enemmän, yli 5% tuottivat mm. Fortum +11,12%  ja H&M +5,12%.

Fortum & Uniper

Suhtaudun kauppaan myönteisesti, vaikkakin analyytikoiden mielipiteet aiheesta kovasti vaihtelevat. Joka tapauksessa on hyvä, että kassalle löytyi käyttöä. Ilmeisesti maksettava hinta Uniperistä on ihan ok tai ainakaan se ei ollut  järkyttävän ylihintainen. Oleellista jatkon kannalta on se, saako Fortum kuinka pian Uniperin kokonaan haltuunsa ja miten synergioita sitten saadaan irti. Myös Uniperin vähemmän kiinnostavien, ikäänkuin pakosta kauppaan mukaan kuuluvien, osien kohtalo on tärkeässä roolissa.

Mikäli Fortum ja Uniper kiinnostaa, paras löytämäni aiheeseen liittyvä analyysi lienee tämä: Riku Merikoski: Miksi ostaa Uniper? Myös Phoebus-blogissa asiaa Fortumista.

Yksi sijoittajaa kiinnostava seikka lähitulevaisuudessa tietenkin on Fortumin osinko, miten sen käy tämän oston myötä? Nordea pitää osingon pysymistä 1,1 eurossa todennäköisenä, Inderes pohtii sen alentuvan vain hiukan, Handelsbanken uskoo osingon laskevan 0,7 euroon ja pohjat heittää OP 0,50 euron osinkoennusteellaan.


Riskienhallinta


Kuten aikaisemmin blogissani kirjoittelin, olen ottanut pankista sijoituslainaa. Hieman olen suunnitelmaani muuttanut entistä varovaisemmaksi velan käytön suhteen. Osakkeiden noustua syyskuussa hyvin olen aloittanut myymään sijoituksia, jotka jostain syystä eivät mielestäni ole täydellisiä tai oikealla painolla minun salkussa - ja tähän kastiin menevät nämä kaikki syyskuun myynnit. Ajatuksena siis velan vähentäminen ja jatkan myyntejä vielä lokakuussa ja kenties myöhemminkin. Velkaa tulee salkkuun silti jäämään runsaasti, vähintään Nordnetin kultaluotto tulee edelleen olemaan tapissa.

Olen päättänyt myös muuttaa kuukausisäästöohjelmaani siten, että tiettyihin rahastoihin en laita lisää rahaa, elleivät kurssit hieman ota takapakkia. Kuitenkin suurin osa säästöohjelmasta pysyy ennallaan tapahtui kursseille mitä tahansa. Lisäksi aion edelleen kasvattaa Pharoksen lyhyemmän aikavälin vararahastoani, missä puolet sijoituksista on käytännössä käteistä. Loput liikenevät varani odottelevat sitten Bank Norwegianin tilillä pääsyään osakemarkkinoille (sijoituslaina pankista, joka tuottaa tilillä alle prosentin enemmän korkotuloa kuin mitä velan korkoihin tällä hetkellä menee).


Indeksirahastorintamalla tapahtuu


Päivitin syyskuussa Indeksirahastovertailun Handelsbankenin puolitettua USA ja Eurooppa indeksirahastojen kulut ja uudelleen nyt lokakuun alussa kun havahduin Osuuspankinkin alentaneen hintojaan merkittävästi (hallinnointipalkkiot nyt HB 0,20% vs OP 0,39%). Mielenkiinnolla odotan, milloin muut vastaaavat kiristyneeseen kilpailuun, mm. Nordea on jäänyt nyt täysin altavastaajaksi tuotteidensa hinnoittelussa.

Päivitetty indeksirahastovertailu löytyy siis omalta välilehdeltään tuolta.


Affiliate-markkinointi


Sharevillessä jo taannoin kerroin, että lopetan kaiken mainonnan ja markkinoinnin blogissani. Aikaisemmin käytin hetken aikaa TradeTracker -palvelua, eli blogissa oli mainoksia ja affiliate-linkkejä. Tienasin touhulla yli 20e :)

TradeTracker tilin sulkeminen olikin sitte hankalampi juttu ja vaati usemman sähköpostin ja lisäksi yhteydenottoja Facebookin kautta. Nyt tili on poistettu. Vanhoja affiliate-linkkejä en ole lähtenyt haeskelemaan, eli epäkelpoja linkkejä nyt voi blogista jokusia löytyä. Mutta rahaa siis en enää tule keneltäkään saamaan tämän blogi kautta.

Jatkan siis käyttämieni palveluntarjoajien hehkuttamista ihan aidon vilpittömästi ilman haaveita blogin mukanaan tuomista rahavirroista... Useimmiten taidan kehua näitä: Seligson, Nordnet, Handelsbanken ja If :)


Kyttäyspaikat ja suunnitelmat


Vaikka nyt agendalla onkin ollut velan vähentäminen, en ole perusideaa sijoittamisessani muuttanut miksikään. Jos jokin osake laskee oikeasti houkutteleviin hintoihin, olen valmiimpi kuin koskaan ryhtymään ostoksille. Mutta arvostustasot ovat niin korkealla, että lähes kaikkien osakkeiden kohdalla puhutaan vähintään yli 10% pudotuksesta (useimpien kohdalla moinen ei alkuunkaa riitä), ennen kuin lähestytään ostohintoja. Tällöinkin ostoksille lähden vain kevyellä panostuksella. Poikkeuksena ehkä Aktia, jonka kurssikehitys ei paljon muusta markkinasta tunnu piittaavan eli kehitys polkee paikallaan meni markkinat sitten ylös tai alas. Mieli tekisi ostaa hieman lisää jos tipahtaisi alle 9 euron.

H&M:n painoa olen valmis keventämään heti,  kun kurssi on riittävän hyvä. Kiire ei kuitenkaan ole ja pitäydyn toistaiseksi suunnitelmassani myös mahdollisten lisäostojen suhteen.

perjantai 22. syyskuuta 2017

Sampo Oyj - Parasta vahinkovakuuttamista ja vähän muutakin


Sampo on suurin omistukseni ja todennäköisesti tulen ostamaan edelleen lisää, jos kurssi ajautuu houkuttelevalle tasolle. Sampo on yksi Suomen pörssin helmistä ja yritystä sekä sen johtoa usein hehkutetaan sijoitusblogeissa ja keskusteluissa lähes estoitta.

Itse en ole järin kiinnostunut persoonista joihin Sampo henkilöityy vaan toivon firman olevan sillä tasolla, että toiminta jatkuu vakaana vaikka pomot joskus vaihtuvat. Spekulaatiot konsernijohtaja Kari Stadighin pestin pituudesta ovatkin jo käynnistyneet.

Minua Sammossa kiehtoo sen holding-tyyppinen toiminta, missä tulovirrat tulevat moninaisten, isojen ja pienempien, omistusten kautta. Sammon konservatiivinen asenne riskin ottamiseen on myös minulle tärkeää. Lisämielenkiintoa yritykseen tuo optiot yritysjärjestelyihin tulevaisuudessa.

Kuten olen todennut, en ole mikään analyysien tekijä. Sammostakin on kirjoitettu niin paljon hyvää tekstiä, että keskityn vain lyhyesti perusasioihin ja itselle tärkeimpiin näkökulmiin, hitusen mielenkiintoisiin pienomistuksiin ja omiin suunnitelmiin. Ehkä oleellisin pointti koko jutun kirjoittamiselle oli oma halu perehtyä paremmin oman salkun kannalta tärkeimpään yritykseen.


Sampo Oyj - mistä se koostuu?

Eli rakennehan Sammossa menee näin
  • Emoyhtiö Sampo Oyj (Suomi)
  • Tytäryhtiöt (kokonaan Sammon omistuksessa)
    • If, Vahinkovakuutusyhtiö (Ruotsi, toimintaa Pohjoismaissa ja Baltiassa)
    • Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (Suomi)
  • Osakkuusyhtiöt
    • Nordea (Ruotsi, pian todennäköisesti siirtyy Suomeen, Sammon omistus yli 20%)
    • Topdanmark (Vakuutusyhtiö, Tanska, Sammon omistus yli 40%)


Mistä tulos sitten syntyy?

Sampo jaottelee tuloksensa seuraavanlaisesti (vuosi 2016, miljoonaa euroa)
  • Vahinkovakuutus, If 818 + Topdanmark 65 = 883
  • Nordea 773
  • Henkivakuutus (eli Mandatum) 210
  • Omistusyhteisö (poislukien Nordea, eli loput pienemmät omistukset) 6
= Tulos yhteensä 1871 miljoonaa euroa (ennen veroja), mistä on jäänyt sitten tulokseksi 2,95e/osake.


Osinko

Suomalaiset rakastavat osinkojaan, vaikka veroja meneekin julmetusti. Jotenkin tuota osakkeiden oston ideaa ei ole täällä sisäistetty kuten rapakon takana tai lähempänä Tanskassa, ja niinpä Sampo on saanut Topdanmarkin muuttamaan politiikkaansa osinkoja suosivaksi. Toki tämä tukee Sammon kasvavan osingon virtaa, ja ilmeisesti koska olen suomalainen, on sisäänrakennettu sijoittajan mieleni tästä ihan mielissään, vaikka Topdanmarkin vanha tyyli ostaa osakkeita olisikin järjellä ajatellen vähintään yhtä fiksua puuhaa.

Sampo siis korostaa osinkopolitiikassaan jatkuvuutta ja alati kasvavia osinkoja. Nousua on pitkään ollutkin ja tulee todennököisesti myös olemaan, tosin kasvu voi olla tiukassa parempia aikoja odotellessa eikä se osinko loputtomiin ilman kasvua nouse. Joskus kyllä törmää myös näkemyksiin, missä oletetaan aina kasvavien osinkojen olevan mahdollista vain siksi, että yrityksen johto niitä niin kovasti arvostaa ja asiasta kauniisti juttelee.

Osinko vuodelta 2016 oli 2,3e. Alla tulevien vuosien osinkoennusteet (OP):
2017: 2,4e
2018: 2,5e
2019: 2,65e

Osingonjakosuhde oli vuodelta 2016 jo melkein 80% eli aikas korkea, ensi vuonna se onkin jo liki 90%. Sammolla toki on rahkeita pitää osinko nuosujohteisena muutamia vuosia ilman merkittävää tulosparannustakin - mutta ei siis ikuisesti.


Näkymät

Joka tapauksessa If on loistokunnossa, ainoastaan sijoitustuotot ovat korkoympäristön vuoksi paineessa. Myös Topdanmark takoo hyvää tulosta ja alkaa siis nyt jakamaan osinkoa omien osakkeiden ostojen sijaan. Mandatum on kokonaisuudessa melko pieni palanen ja on oleellisesti riippuvaisempi sijoitustuotoista kuin vahinkovakuutuspuoli. Nordeallakin menee ihan ok, mutta järeää nostetta sieltä suunnalta ei ole tiedossa ennen kuin IT-uudistukset alkavat kulujen sijaan kantaa hedelmää lähivuosina.

Oleellisinta on, että Sammon johto on toistuvasti viestinyt, miten Sampo on varautunut korkojen nousuun ja tulee siitä laajalla rintamalla hyötymään. Tämä johtuu ennenkaikkea sijoitussalkkujen lyhyestä duraatiosta, parantuvista korkotuotoista ja Nordean paranevasta korkokatteesta. Katso myös kysymykseni Inderesin Q&A:ssa Sampo, finanssisektori ja korot.


Konsensusennusteet lyhyesti

  • Tavoitehinnat välillä 37-57e
  • Konsensus: Pidä, tavoitehinta 45,6e (4-traders.com/)
  • Myös Sammon sivuilta linkki ennusteisiin (Vara Research)
Aika huvittavaltahan tuo Handelsbankenin tavoitehinta 57e tuntuu, olisi mielenkiintoista päästä lukemaan pankin tekemä tarkempi analyysi yhtiöstä. 37e taas tuntuu ihan mahdolliselta, mutta mielestäni vaatii taakseen kyllä jonkinlaisen markkinoiden korjausliikkeen, edes pienen poliittisen kriisin tai merkittävästi lisääntyneen epävarmuuden finanssisektorilla. Mielestäni konsensusennusteen kanssa on aika helppoa olla samaa mieltä, etenkin viime aikaisen positiivisen uutisvirran siivittämänä pieni nousu nykyisestä (43,48e) olisi varsin mahdollista.


Omat ajatukset

Itse olen mieltynyt Sammossa nimen omaan monimuotoisuuteen, jonka tärkeimpänä tukijalkana on vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulot, jotka vuonna 2016 olivat 4292 miljoonaa euroa korvauksien ollessa 2670 miljoonaa euroa. Vahinkovakuutuksen vakuutustekninen tulos oli 658 miljoonaa euroa (eli Ifin ja Topdanmarkin tulos, joka kertyi vakuutusmaksuista korvausten ja kulujen jälkeen, sijoitustuotot ei tässä mukana). 

Pörssikurssit seilaavat ylös ja alas suhdanteiden mukana, pankit elävät omia kriisejään tämän tästä mutta harva Pohjoismaalainen irtisanoo herkästi vakuutuksiaan, vaikka taloudessa olisi hieman alavireisempää. Vakuutusmaksuista kerätyt eurot tekevät kuitenkin noin kolmanneksen koko Sammon tuloksesta, ja tämä on se vähiten suhdanneherkkä tukijalka koko paketissa.

Usein myös näkee pohdittavan, kumpaa osaketta ostaisi, Sampoa vai ehkä hieman houkuttelevammin hinnoiteltua ja parempaa osinkoa maksavaa Nordeaa. Minusta vertailua on turha tehdä, koska Sampo on NIIN paljon enemmän kuin pelkkä Nordean suuromistaja. Kaavahan siis meni niin, että omistamalla yhden Sammon osakkeen omistat välillisesti Sammon kautta noin 1,5 Nordean osaketta.

Nyt eletään epäsuotuisan korkoympäristön vuoksi erittäin hankalia aikoja Sammon tuloksenteon kannalta, mutta silti tulos on vakuuttavaa ja osinko juoksee. Tulevaisuudelta on lupa odottaa paljon parempaa jahka korot nousevat. Isoimpana riskinä näen lähinnä jonkinlaisen finanssikriisin joka lamauttaisi Nordean tuloksenteon ja tekisi hallaa myös vakuutuspuolella - mutta kokonaisuutena Sampo on vahva ja todennäköisesti selviää kriiseistä hienosti. Heikoimpana lenkkinä näen Nordean, jonka riskejä itse en osaa arvioida mutta viisaampia peesaten pankki ei ilmeisesti ole aivan siellä vahvimpien pankkien tasolla kriisin tullen, vaikka mainio pankki onkin  (vrt. esim. Handelsbanken). Mutta kuten jo todettu, tavallinen tallaaja makselee vakuutuksensa oli kriisiä tai ei. Jonkinlainen kriisi voisi myös avata ovia isommille yritysjärjestelyille, kun heikommat pelurit alkavat kaatumaan niin vahvemmat parantelevat asemiaan.


Pienet listatut pörssiomistukset

Sammon luonnollisesti vähemmälle huomiolle jäävät pienet pörssiomistukset ovat mielenkiintoista kahlattavaa. Toki ne ovat yksittäisinä omistuksina varsin vähäpätöisiä, mutta joissain yrityksissä omistusosuus koko firmasta on melko suuri ja toisaalta joissain yrityksissä on aika paljonkin rahaa kiinni. Tulokseenhan näillä ei suurta vaikutusta ole.

Kuitenkin nämä moninaiset pienemmät omistukset (pörssilistattujen ytritysten lisäksi toki myös muu sijoitusvarallisuus) antavat myös mahdollisuuden lisätä likviditeettiä merkittävässäkin määrin milloin tahansa - etenkin nyt, kun pörssikurssit ovat korkealla. Suorat osakesijoitukset ovat arvoltaan yhteensä 2136m€. Esim. tänä vuonna Sampo on myynyt Aktiaa äkkiä laskien noin 25 miljoonan euron edestä ja Comptelista saatiin yli 60 miljoonaa euroa. Muita pienempiin osmituksiin liittyviä uutisointeja ei äkkiseltään tule mieleeni.

Listan viisi ensimmäistä omistusta ovat euromääräisesti suurimmat omistukset, loput viisi on vain muuten mielenkiintoisia nimiä tai missä omistusosuus on suurehko.

Osake, maa, omistusosuus osakkeista %, arvo miljoonaa euroa (tilinpäätös 2016).

1. Nobia, Ruotsi, 10,10%, 157m€
Firman toiseksi suurin omistaja. Keittiöiden myyntiä paikallisten brändien alla. Suomessa ainakin Petra-keittiöt kuuluvat tähän konserniin.

2. Veidekke ASA, Norja, 6,9%, 125m€
Rakentaminen.

3. Volvo, Ruotsi, 0,46, 109m€

4. Amer Sports, Suomi, 3,21%, 96m€

5. H&M, Ruotsi, 0,21%, 94m€

6. Comptel Oyj, Suomi, 18,79%, 49m€
(Tämän siis Nokia osti tänä vuonna ja Mandatum sai yli 60 miljoonaa euroa)

7. Lassila & Tikanoja, Suomi, 5,96%, 44m€

8. Gunnebo AB, Ruotsi, 11,67%, 36m€
Firman kolmanneksi suurin omistaja. Turvallisuusala.

9. Asiakastieto, Suomi, 10,1%, 29m€

10. Capman, Suomi, 7,49%, 13m€
Toiseksi suurin omistaja.

Rahastopuolelta mainittakoon piensijoittajienkin suosiossa oleva iShares Core S&P 500 ETF, missä näkyy olevan varoja yli 250 m€, taitaa olla Sammon suurin ETF-omistus.


Oma suunnitelma

Sampo on suurin omistukseni, edellisessä salkun sisällön päivityksessä paino oli yli 12% koko salkun painosta. Jos lasken Nordean osuuden (suora Nordea-omistus + Sammon kautta omistus) tulee Nordean painoksi koko salkusta noin 8%. Olisin valmis lisäämään Sammon vakuutuspuolen osuutta edelleen merkittävästi mutta Nordean kohdalla ollaan jo lähellä maksimipainoa. Tavallaan Nordea-riski kuitenkin laimenee kun vaikutukset tulevat välillisesti Sammon kautta ja mahdollista kehnoa menestystä voidaan hetkellisesti vaikkapa paikata muilla toimilla esim. osinkoa ajatellen. Vertailun vuoksi Handelsbankenin osuus salkustani on vain hieman yli 5%, vaikka arvostan pankkia huomattavasti Nordeaa enemmän. Toisaalta finanssisektori on joka tapauksessa salkussani niin isosti ylipainossa, että kun pankit ajautuvat ongelmiin on salkkuni ongelmissa, oli sitä Nordeaa sitten hieman enemmän tahi vähemmän!

Hienoisen liiallisesta Nordea-riskin kasvusta huolimatta harkitsen vakavasti edelleen Sammon lisäostoja. Tällä hetkellä ostojen keskikurssi on 36,25 euroa eli keskihintaa en kuvittele lähitulevaisuudessa alentavani. Todennäköisesti käsi alkaa hakeutumaan osta-painikkeen suuntaan siinä 40-42e hinnoissa ja taas uudelleen kurssin laskiessa (mikäli dramaattisia yrityksen tuloksentekoon vaikuttavia uutisia ei ilmaannu). Toki jos en Sampoa omistaisi ja käyttelisin vieläpä omaa rahaa velkarahan sijaan saattaisin näilläkin hinnoilla muutaman osakkeen ostaa.

Oma talous ajautuu väistämättä hienoiseen paineeseen korkojen nousun myötä joskus tulevaisuudessa massiivisen kokonaisvelkataakan vuoksi - mikäpä siis olisi minulle parempi sijoituskohde kuin korkojen noususta toivottavasti erityisen paljon hyötyvä Sampo? Melkein jo näiden kirjoittelujen päätteeksi tekisi mieli laitella ostotoimeksiantoa sisään, maksoi mitä maksoi :)


Linkkejä ja lisätietoja 


Disclaimer: Saattaa sisältää virheitä. Kirjoittaja ei ymmärrä edes sijoittamisen alkeita. Ei sisällä ostosuosituksia. Jos et sijoita et voi hävitä rahojasi markkinoille.








tiistai 19. syyskuuta 2017

Kivijalkapankin sijoituslaina vs Nordnet superluotto


Olen ottanut sijoituslainan pankista. Summasta olen sijoittanut nyt viidenneksen osakkeisiin ja 4/5 osaa lepäilee Bank Norwegianin tililläni (korko 1,75%) odottelemassa varsinaista käyttöönottoa.

Tällä hetkellä sijoitusvelan kokonaismäärä sijoitusten arvosta (missä mukana riskitön BN-talletus) on yli 60%. Äkkiseltään voisi vaikuttaa siltä, että riskiä on nyt kyllä liikaa pelissä. Mutta tavoitteena tässä touhussa kuitenkin on riskin minimointi.


Lähtötilanne ennen pankin sijoituslainaa


  • Nordnet superluotto, korko 0,99%. Kultataso koko ajan tapissa.
  • Velan määrä suhteessa koko salkun arvoon n. 30%
  • Riskit:
    • Äkkinäinen koron nousu (ilmoitus 1kk ennen nousua)
    • Arvopapereiden lainoitusasteiden muutokset (muutokset voimaan välittömästi)
    • Kurssien laskusta johtuva lainoitusarvojen alentuminen
  • Riskien toteutuminen voi johtaa siihen, että
    1. Lainan korko nousee äkillisesti kultatasolta putoamisen myötä ja / tai minimissään kuukauden viiveellä Nordnetin nostaessa korkoja.
    2. Velan määrä nousee yli salkun lainoitusarvon (pakkomyyntien uhka), mikä tosin vaatisi salkussani aika rajuja markkinaliikkeitä JA lisäksi merkittäviä lainoitusasteiden alentamisia. Hätäisesti laskeskelin, että 50% kurssipudotus höystettynä 20% lainoitusarvojen laskulla alkaisi hätyyttelemään pakkomyyntirajaa.
  • Huomioitava myös muu taloudellinen tilanne ja käytettävissä olevat mahdollisuudet. Käytännössä en missään tilanteessa esim. joutuisi pakkomyynteihin, vaan käyttäisin muita säästöjä / realisoisin muuta omaisuutta / ottaisin muualta velkaa. 


Sijoituslaina pankista


  • Laina aika 20 vuotta
  • Korko 1%, todellinen vuosikorko 1.20% (sisältää nostokulut ja kk-kulut)
  • Korkosidonnaisuus 12kk euribor eli korko on tiedossa aina vuodeksi kerrallaan ja nousee täysin markkinakoron mukaan. 
  • Vakuutena muu omaisuus, eli osakkeiden lainoitusarvoilla ja kurssilaskuilla ei ole lainan kanssa mitään tekemistä.
  • Itselleni mieluisampi vaihtoehto kuin 3-5 vuoden bullet-laina, joka sekin olisi ollut mahdollinen.
  • Korkovähennys tietenkin samaan tapaan kuin superluotossa.
  • Kuten käytännössä aina pankkilainojen kanssa, lainaa voi halutessaan lyhentää nopeamminkin ja sen voi maksaa kokonaan pois milloin tahansa.


Riskienhallinta - miten käytän lainan?


Oleellisin pointti risienhallinan näkökulmasta on se, että voin pankkilainalla maksaa tarvittaessa kokonaan pois ehdoiltaan riskisemmän Nordnetin lainani. Tästä syystä päädyin korvamerkitsemään lainasta osan tätä tarkoitusta varten (puolet koko lainasta, vaikka todennäköisesti hieman vähempikin tulee riittämään).

Varsinaisesti käytettäväksi jäävää osuutta on tarkoitus sijoitella markkinoille hyvin harkitusti pidemmän ajan kuluessa - silloin kun saan laadukkaita osakkeita mielestäni riittävän halvalla. Velalla sijoittaessani jätän arpapaperit suosilla väliin. Toistaiseksi saan joka tapauksessa Bank Norwegianin tililtä enemmän tuottoa kuin mitä korkomenot ovat, eli kiirettä rahojen käyttämiselle ei varsinaisesti ole.

Olen pankkilainalla nyt pystynyt eliminoimaan kaikki velan riskit, mitkä liittyvät kurssien muutoksiin ja lainoitusarvoihin, sekä saanut tehtyä merkittävästi ennustettavammaksi korkojen liikkeet. Joka tapauksessa merkittäväksi riskiksi kokonaistaloutta ajatellen jää korkojen nousu, etenkin yhdistettynä asuntojen hintojen laskuun (erityisesti pientä sijoitusasuntoani ajatellen) ja pörssin romahtamiseen. Onneksi moinen kombinaatio ei todennäköisesti ihan nurkan takana ole vaanimassa.

Pahimmassakin skenaariossa riittänee se, että lopetan lisäsijoitusten tekemisen ja käytän osinkotulotkin lainojen lyhentämiseen. Tämäkin skenaario on jo aika epätodennäköinen ja mitä enemmän vuosia ennen pahimman tapahtumista ehtii kulua, sitä enemmän velatkin ovat jo ehtineet pienentyä.

Nordnet superluotosta olen aikaisemmin kirjoittanut blogiini jutun Nordnet Superluotto - riski ja mahdollisuus.


Lisäys julkaisemisen jälkeen (18.9.2017)
- Liikaa ei voi korostaa sitä, että velka-asioissa merkittävä rooli on kokonaistalouden velan määrällä suhteessa varallisuuteen sekä maksukyvyllä (eli mm. kuinka hyvät tulot on). Tämä pieni mutta niin oleellinen pohdinta pitkälti unohtui tekstistä.
- Eli ylipäätään jokaisen tilanne on erilainen ja oman talouden kokonaisuuden ymmärtäminen kaikkine riskeineen on olennaista.
- Itsellä (meidän kokonaistalous) kokonaisvelan määrä suhteessa bruttovarallisuuteen huitelee 50% tuntumassa. Käytännössä sijoituslainan mahdollistaa noin puoliksi maksettu omistusasunto. Ja velkavipu on nyt tapissa maksukykyä ajatellen :)

Linkkejä hyviin velka-aiheisiin juttuihin:
- Rikas Erakko: Kannattaako lainarahalla sijoittaa?
Kai Nyman, Piksu.net, Ammattilaisen sijoitusvelka voi olla jopa 15% salkun arvosta