keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 3 Kehittyvät markkinat




Julkaisin jo taannoin jutun Miten valitsen aktiivisen rahaston? Listasin siinä kymmenen kohdan check-listin, minkä käyn läpi, kun harkitsen aktiiviseen rahastoon sijoittamista ja lopuksi analysoin Seligson Phoebus-rahaston.

Nyt käyn läpi kehittyvien markkinoiden rahastot Nordnetin kampanjasta Valitse voittajarahastot - 9 rahastoa, jotka ovat lyöneet indeksin. Pähkäilen siis, mitä mieltä minä olen näistä rahastoista ja millä  perusteilla voisin ajatella sijoittavani niihin tai miksi en sijoita. Aikaisemmin olen käynyt läpi kampanjan Globaalit rahastot ja Suomi-rahastot.


Kehittyvien markkinoiden rahastot


Nyt analysointivuorossa on siis Nordnetin kampanjan Kehittyvien markkinoiden rahastot:
* Handelsbanken Kehittyvät Markkinat Teema (NordnetMorningstaravaintietoesite)
* Swedbank Robur Global Emerging Markets (NordnetMorningstaravaintietoesite)
* JPM Emerging Markets Equity (NordnetMorningstaravaintietoesite)

Nopealla silmäyksellä kampanjasivun tietoihin näyttäisi siltä, että mukaan on valittu kolme ihan ok rahastoa. Kehittyvien markkinoiden aktiivisessa rahastossa sallin hieman suuremmat kulut kuin kehittyville markkinoille sijoitettaessa. Eniten silmään pistää Swedbankin lyhyempi historia, mikä todennäköisesti tekee rahastosta itselleni kaikkein vähiten mielenkiintoisen. Handelsbankenin rahastolla on parhaat 10v tuotot ja se on halvin eli ennakko-odotuksissani näin pikavilkaisun perusteella arvioin sen olevan näistä kolmesta paras.

"Kehittyvien markkinoiden rahastot tarkoittavat sijoittamista maihin ja alueisiin, joissa kehitys on nopeaa ja taloudellinen kasvu vahvaa. Sijoitus kehittyville markkinoille tarkoittaa suurempaa riskiä, mutta niissä on mahdollisuus myös suurempaan tuottoon." -Nordnet

Kehittyvät markkinat on laaja käsite ja eri tahot voivat määritellä ne myös hieman eri tavoin. Yleisesti esim. indeksirahastoissa seurattu kehittyvien markkinoiden indeksi on MSCI:n kehittyvien markkinoiden indeksi, missä suurimmat maapainotukset ovat (noin arvoina) Kiina (30%), Etelä-Korea (14%), Taiwan (12%), Intia (9%) ja Brasilia (8%). Nämä muodostavat lähes 80% koko indeksin painosta. Indeksi kattaa Latinalaisen Amerikan, Afrikan, kehittyvän Aasian, Venäjän, Lähi-idän ja kehittyvän Euroopan maita. Etelä-Korea ja Taiwan ovat mukana indeksissä, vaikka toisissa yhteyksissä ne luetaankin kehittyneiden maiden joukkoon (esim. Morningstar-luokittelu). Aktiivisten rahastoja siis vertaan paljon ja monellakin tapaa tähän indeksiin.

Mikäli haluaa sijoittaa kehittyville markkinoille passiivisesti matalilla kustannuksilla, käy se helposti esim. iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF:llä (IS3N) joka 0,18% juoksevilla kuluilla (12.12.2018 Morningstar) seuraa tarkasti yllä mainittua kehittyvien maiden indeksiä. Itse olen valinnut huonomman (kalliimman) vaihtoehdon ja sijoitan kuukausittain pienen määrän Handelsbankenin MSCI Emerging Markets Index -rahastoon (kulut 0,66%). Tavallisten kehittyville markkinoille sijoittavien indeksirahastojen kulut Suomessa pyörivät siinä 0,45-0,75% tietämillä.

Toistaiseksi isoimmat sijoitukseni kehittyville markkinoille / reunamarkkinoille ovat aktiiviset rahastot PYN Elite (Vietnam, isoin positio) ja Seligsonin Venäjälle sekä Latinalaiseen Amerikkaan sijoittavat rahastot.

Vertailuissa mukana oleviin rahastoihin en siis itse sijoita, mutta olen Handelsbankenin tyytyväinen asiakas ja osakkeen omistaja. Mitään tässä blogissa olevaa ei tule tulkita sijoitussuositukseksi.

Handelsbanken Kehittyvät Markkinat Teema


1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. 
Rahasto sijoittaa laajalti kattaen käytännössä pääpiirteittän kaikki kehittyvien markkinoiden maantieteelliset alueet. Sijoituksia rahastossa on liki 90kpl.

"Kehittyvät Markkinat Teema-rahasto sijoittaa Aasian, Latinalaisen Amerikan, Itä-Euroopan ja Afrikan osakemarkkinoille. Rahasto voi myös sijoittaa yhtiöihin, joilla on merkittävää toimintaa kehittyvien markkinoiden alueilla. Rahaston sijoituksissa huomioidaan erityisesti kestävä kehitys." -Handelsbanken

Indeksiin nähden Latinalainen Amerikka on ylipainossa ja Aasia alipainossa. Rahasto noudattaa jonkinlaisia Handelsbankenin vastuullisen sijoittamisen säädöksiä eikä sijoita esim. aseisiin, tupakkaan alkoholiin jne. ja sen virallinen vertailuindeksi on MSCI EM Select Global Norms and Criteria Index.

Handelsbankenin Teema-rahastoperheen rahastoja kuvaillaan yhtiön sivuilla seuraavanlaisesti: Temaattinen sijoittamisstrategia tarkoittaa sijoitusten tekemistä yhtiöihin tietyn tarkkaan valitun ja huolella analysoidun sekä pitkäaikaisen sijoitusteeman puitteissa, jonka odotamme tuottavan hyvin pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä pääteemoistamme ovat Demografia, Tuottavuus, Elämäntyylit ja Ympäristö.

Itse en anna tuolle Teema-hömpötykselle pätkääkään arvoa, vastuullinen sijoittaminen sekin jakaa mielipiteitä kovasti. Itselleni vastuulliset kriteerit ovat ok kunhan kriteerit ovat fiksut ja melko väljät. Handelsbankenilla vastuulliset kriteerit ovat juurikin kokolailla sen suuntaiset kuin minulle sopiikin, hyviä yhtiöitä ei juurikaan jää pois pois lukien tietyt selkeät edelläkin mainitut kategoriat (aseet yms).

2. Taustayhtiö. Handelsbanken on luotettava ja iso toimija. Juttusarjan edellisessä osassa rustasin tähän jotain hieman enemmän Suomi-rahaston kohdalle, käy tsekkaamassa jos napostelee. 

3. Milloin rahasto on perustettu? Morningstarin mukaan rahasto on perustettu 26.2.2015. Todennäköisesti kyse on juuri isoille pankeille tyypillisestä poukkoilevasta politiikasta rahastojensa kanssa, rahastoja sulautellaan ja tehtaillaan uusia sitä mukaa, ettei kukaan pysy kärryillä. Nyt vastuullisuus on muotia mihin osaltaan ehkä nämä HB:n Teema-rahastotkin jotenkin liittyvät. Rahasto on ennen nykyistä muotoaan toiminut pitkään ja todennäköisesti lähes samankaltaisena, pienellä pintapesulla siitä on sitten vain tehty ajan henkeen sopiva vastuullinen Teema-rahasto.

Asiaan hieman paremmin perehdyttyäni löysin tiedon Ruotsin Morninstarista, että rahasto on (jollain nimellä?) perustettu 25.11.1997.

4. Tuottohistoria. Tuottohistoria näyttää äkkiseltään katsoen hyvältä. 10v ajalta vuotuinen tuotto on yli 1% indeksiä parempi, siitä pienemmillä ajanjaksoilla lähestytään sitten indeksin tuottoa ja lopulta jopa alitetaan se. Pitkän aikavälin tuotto kuitenkin on tärkeämpää, joten olen (löyhästi) kiinnostunut rahastosta. Kovin kummoinen tuo 10v indeksin lyönti ei ole, päätän tsekata Morningstar-kaaviosta hieman pidemmän otannan ja näinhän se taas menee - erittäin pitkällä aikavälilllä indeksin lyöminen se vain on haastavaa puuhaa eikä tämäkään siihen ole lähellekään päässyt noin vuodesta 2001 laskien (graafissa siis vertailuindeksi tulee mukaan kuvaan noin vuoden 2001 alussa).





















Itselleni on tässä kohtaa koko lailla selvää, etten tule tähän rahastoon sijoittamaan. Rahasto on tuottanut indeksiään huonommin tällä noin 18 vuoden ajanjaksolla mitä graafi kuvaa eikä rahastosta ole paljastanut mitään niin mielenkiintoista tai erityistä, että siitä huolimatta haluaisin tähän sijoittaa.

6. Juoksevat kulut 1,60% ovat mielestäni ihan ok keskivertokulut aktiiviselle kehittyvien maiden rahastolle. Tässä otannassa ne siis ovat myös pienimmät kulut näiden kolmen rahaston joukossa.

7. Tuottosidonnainen palkkio, ei ole.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? Ei tietoa.

9. Bonussektori -

10. Morningstar rating ✭✭ ✭ ✭

Johtopäätökset: Rahasto on hyvä mutta mahtaako pärjää hyvälle indeksirahastolle pitkässä juoksussa?


Swedbank Robur Global Emerging Markets


1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. Rahasto sijoittaa laajalti kehittyvien maiden yrityksiin sekä pieneltä osin myös yrityksiin, joilla on merkittävää toimintaa kehittyvissä maissa (mukaan lukien Frontier Markets eli ns. reunamarkkinat, jotka MSCI luokittelussa ovat vielä pykälää verran riskisempiä ja kehittymättömämpiä markkinoita). Rahaston sijoituksissa "erikoisuutena" suht vahva osuus länsimaisilla yrityksillä, jotka vain toimivat rahaston sääntöjen puitteissa riittävissä määrin myös kehittyvillä markkoilla (euro-alue + Kanada yritykset n. 8% koko rahastosta). Sijoituksia rahastossa on yli 80 kpl ja yritysten koko keskimäärin hieman Handelsbankenin rahastoa pienempi.

2. Taustayhtiö. Swedbank on luotettava ruotsalainen pankki, muutoin ei ole rahkeita tätä kohtaa analysoida.

3. Milloin rahasto on perustettu? Morningstarin mukaan 1.2.2007, esim. historiatiedot kuitenkin löytyvät alkaen vuoden 2013 tienoilta.

4. Tuottohistoria. 5 vuoden tuotto on ollut kehittyvien maiden indeksiä parempaa ennen rahaston kuluja, kulujen jälkeen jää indeksistä hieman jälkeen. Lyhyemmän aikavälin tarkasteluissa ei ole mennyt ihan niin hyvin ja esim. 1v tuotossa rahasto jää yli 10% indeksistä jälkeen.

5. Salkunhoitaja Morningstarin mukaan toiminut 04 / 2016 alkaen, eli ei vielä kauaa, mikä tietenkin huono asia rahastoa arvioitaessa.

6. Juoksevat kulut 1,72%. Pidän hieman kalliina, ellei hintaan kuulu jotain poikkeuksellista (mitä tässä siis ei ole). Ei suinkaan silti ole vielä kalleimmasta päästä rahastoja (kalleimmat 2% ja ylikin).

7. Tuottosidonnainen palkkio? Ei ole.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? Ei tietoa.

9. Bonussektori -

10. Morningstar rating  ✭ ✭

Johtopäätöset: Mielenkiintoinen ja ehkä ihan ok rahasto viime aikojen huonosta menestyksestä huolimatta. Vähissä ovat kuitenkin syyt miksi tähän sijoittaisin. Reunamarkkinoiden edes minimaalinen/potentiaalinen mukanaolo ehkä plussaa. Yllättävän vahva euro/Kanada osuus ei itseäni miellytä. Rahastosta vaikea löytää suomenkielistä infoa mikä selkeä miinus myös.

JPM Emerging Markets Equity


1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. Vähintään 67% sijoituksista firmoissa, joiden kotipaikka sijaitsee tai jotka harjoittavat suurinta osaa liiketoimistaan kehittyvässä maassa (avaintietoesite). Käytännössä sijoitukset maantieteellisesti jakautuvat aikalailla indeksin mukaan, Latinalainen Amerikka on hieman ylipainossa muiden alueiden kustannuksella ja lisäksi USA on mukana n. 2% painolla. Yritykset ovat kooltaan isompia kuin kahdessa edellisessä rahastossa, keskimääräisesti jopa meskittävästi isompia kuin indeksissä. Rahastossa on 74 sijoitusta.

2. Taustayhtiö. JPMorgan on Yhdysvaltalainen suurpankki ja niistä voi tietenkin olla montaa mieltä. Joka tapauksessa sijoitusta tekevää ajatellen luotettava toimija. Tuollaisilla pankeilla on sijoitustuotteita joka lähtöön ja vielä miljoonia enemmän, hieman suhtaudun skeptisesti siihen, että kaikkiin rahastoihin on löydetty se osaavin ja paras henkilö rahastoa hoitamaan. Kaikille pitää myydä jotain ja jos heikommatkin tuotteet menevät kaupaksi, ei kaikkeen tarvitse niin panostaa. Nämä siis omia (hieman negatiivissävytteisiä ja omien asenteiden värittämiä) ajatuksia, joilla ei ole tukena mitään faktapohjaa.

3. Milloin rahasto on perustettu? Morningstarin mukaan 31.3.2005. (oikeasti vuonna 1994, mikä selvisi kohtaa 5 kirjoitettaessa)

4. Tuottohistoria. Rahasto on koko elinikänsä tuottanut karkeasti sanoen hitusen alle indeksin. Hieno saavutus, esim. 10v ajanjaksolla hävinnyt indeksilleen vain 0,68% vuositasolla eli paljon vähemmän kuin kulujensa verran. Tuolla alkaa pärjätä jo nipin napin kalliille indeksirahastollekin. Myös kaavio 03/2005 alla kertoo, että vielä hieman pidemmälläkin aikavälillä on mukavasti indeksiä peesattu, jopa niin tarkasti, että voisi melkein ajatella tämän olevan jonkin sortin piiloindeksirahasto.



5. Salkunhoitaja Morningstar kertoo toisen salkunhoitajan aloittaneen vuonna 2013 ja toisen vuonna 1997. Siis hetkinen? Rahastohan on perustettu vuonna 2005. Eli oikeasti rahasto on vanhempi ja tämä osuussarja tms. on vain luotu tuolloin vuonna 2005. Pitkästä historiasta ja salkunhoitajan pysyvyydestä ehdottomasti isosti plussaa tälle rahastolle. Tuottohistoria kuitenkin löytyy helposti vain vuodesta 2005 alkaen mikä on huono juttu. JPMorganin sivulta löytyy helposti oikea rahaston perustamisvuosi (1994) mutta koko tuottohistoriaa en sieltäkään äkkiseltään löydä.

6. Juoksevat kulut 1,75% eli pienellä erolla kallein näistä kolmesta rahastosta.

7. Tuottosidonnainen palkkio? Ei ole.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? En tiedä.

9. Bonussektori -

10. Morningstar rating ✭✭✭✭

Johtopäätökset: Suht ok rahasto, mutta ei ole tuottanut indeksiä paremmin, miksi tuottaisi jatkossa?

Lopullinen tuomio


Rahastojen tuottohistorian vertailu on vaikeaa, koska rahastot ovat niin eri ikäisiä. Kuitenkin näyttää siltä, että kaikki rahastot pitkässä juoksussa tuottavat kokolailla saman verran ja vähemmän kuin indekinsä. Tuotto on kuitenkin niin hyvää, etten näitä täysin tyrmää. Swedbankin rahaston ehkä rankkaan vähiten houkuttelevaksi lyhyen historian ja viime aikaisen voimakkaan laskun vuoksi.  Rahastojen tuotto maximiajalta, miltä vertailua saan tehtyä (03/2005 -->) on käytännössä sama, hienoiesti JPMorganin eduksi (kuva alla). 10v tuotossa Handelsbanken taas oli tuottanut selvästi paremmin (HB voitti indeksin, JPMorgan hävisi indeksille).



Lopulta nostan Handelsbankenin kaikkein parhaaksi näistä alhaisimpien kulujen vuoksi. Ja siksi, että Te lukijat ryntäätte ostamaan rahastoja ja lopulta juoksevista kuluista osa valuu minulle Handelsbankenin osakkeen arvonnousun ja osinkojen muodossa. Itse en siis tule sijoittamaan näistä mihinkään, koska indeksirahasto on parempi vaihtoehto. Aktiiviset rahastot ovat mielestäni paikallaan pienemmille alueille sijoitettaessa, jolloin oikeasti voi saada lisätuottoa siitä, että joku paikanpäällä ymmärtää maan ja yritysten tilasta jotain enemmän kuin globaalien rahastojen hoitajat konttoreissaan täällä Pohjolassa tai USAssa.


Tsekkaa koko juttusarja:
Miten valitsen aktiivisen rahaston?
Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 1 Globaalit rahastot
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 2 Suomi-rahastot


Disclaimer: Saattaa sisältää virheitä. Kirjoittaja ei ymmärrä edes sijoittamisen alkeita. Ei sisällä ostosuosituksia. Jos et sijoita et voi hävitä rahojasi markkinoille.

tiistai 4. syyskuuta 2018

Kuulumiset - Pankkisektori, OP:n kaupat, riskit



Finanssisektori



Olen jatkanut Pohjoismaisen finanssisektorin ylipainottamista edelleen. Etenkin keväällä/talvella tuli tankattua lisää mm. Handelsbankenia ja Nordeaa, jonkin verran myös Aktiaa ja Sampoa. Sittemmin kurssit ovat lähteneet nousuun ja pitkästä aikaa salkulla tuntuu pyyhkivän melko hyvin. Handelsbanken on noussut suurimmaksi sijoitukseksi ohi Sammon, käytännössä molempien paino kaikista sijoituksistani on noin 10%. Kun kolmanneksi suurin sijoitus on Nordea liki 8% painolla ja Aktia sekä Gjensidige ovat nekin kumpikin painoltaan noin 6% saadaan finanssisektorin (pankkeja + vakuutusyhtiöitä Suomesta, Ruotsista ja Norjasta) painoksi koko potista karkeasti jopa noin 40%. Olen siis tieni valinnut ja tehnyt sen erittäin selvästi.

Nordean kohdalla lisäostot ovat edelleen harkinnassa. Mikäli sektorin hyvä kurssikehitys jatkuu, saatan tehdä jotain pieniä kevennyksiä. Esim. Handelsbankenin lisäostot aloitin kurssitasolta 115sek eli tietenkin liian aikaisin (alimmat uudet ostot tasolta 95sek; alimmat vanhat ostot tasolta 90sek; kurssi nyt noin 110sek). Vaikka kurssi sinänsä on jo kivasti pohjilta palautunut on kruunun heikentyminen syönyt tästä noususta ison osan.

Finanssisektorin osalta luotan edelleen siihen, että nämä firmat Pohjoismaissa ovat laajalla rintamalla hyvässä kunnossa ja mahdolliset riskit toteutuessaankin ovat vain hetkellisiä kriisejä, joista noustaan taas vahvasti jaloilleen. Q2-raportit antoivat laajalti positiivista signaalia pankisektorilta - toki signaali oli melko heikko mutta käänteen merkkejä ilmoilla on joka tapauksessa.

Erityishuomioita:
- Aktian IT-hanke saatu jo jonkin aikaa sitten maaliin. Hyötyjen realisointi mahdollisesti jopa ennakoitua nopeampaa. Osakesarjojen yhdistäminen luo lisää likviditeettiä ja tekee Aktiasta helpomman kohteen yritysostolle. Aktiaa voisin lisäillä edelleen jos hinta valuu taas joskus sopivaksi.
- Sammon meno ollut ollut tasaisen vahvaa, IF tukijalkanaan tähän on helppo luottaa. Etenkin Norjassa vakuutusyhtiöillä ollut ongelmia (uudet pelurit kuten Protector Forsikring tulleet voimakkaasti alaspäin, Gjensidigelläkin ollut jyrkkiä liikkeitä osareiden aikaan). Gjensidigestä en ole läheskään yhtä hyvin kartalla kuin Sammosta, enkä ainakaan herkästi ole aikeissa sitä ostaa lisää. Sampoa ostin lisää kurssiin 42e ja lisäostoja olisin tehnyt taas 40e hintaan, mutta ihan sinne asti ei päästy. En ole sulkenut lisäostoja pois tulevaisuudessakaan.
- Nordean IT-hanke alkaa lähitulevaisuudessa tuottamaan tuottoa, tähän asti siitä on tullut vain kuluja. Jos uudistukset saadaan kunnialla maaliin, ja tehostamistoimenpiteet onnistuvat, ei Nordean tuloksen muutoin tarvitse edes nousta, ja silti sijoitus tällä hinnalla on (omalla mutullani) hyvä. Lisäksi esim. Suomeen muuton mukanaan tuomat indeksimuutokset voivat tuoda osakkeeseen teknistä nousupainetta (esim. OP:n näkemys). Mikäli mediaan on luottaminen, rahaa sataa tulevaisuudessa omistajille kosolti jo senkin vuoksi, että EU:n vakavaraisuusvaatimukset jne. ovat Ruotsia löysemmät :) Vakavasti puhuen tämä voi olla yksi elementti pitämään osinkoa noususuunnassa, vaikka tuloksentekokyky ei parantuisikaan oleellisesti. 
- Handelsbanken on laatupankki ja lisäksi oma pankkini. Handelsbankenia seuraan lähinnä OP:n analyysipalvelun kautta (lyhyitä kommentteja, enemmän juttua pankkisektorista ylipäänsä) ja Phoebus-blogin ja Seligsonin katsauksien kautta. HB on yksi harvoista ulkolaisista omistuksistani, jonka uutisointia aktiivisesti osareiden aikaan seuraan myös ruotsinkielisestä mediasta. Kaikkinensa HB lienee ulkolaisista omistuksista kaikkein "varmimmalla" pohjalla viitaten siihen, miten firmaa seuraan. Mikäli kurssi uudelleen laskee, aloittanen lisäostot uudelleen viimeistään 95sek tietämillä.
- Korkojen nousu sinänsä olisi myös tervetullut bonus koko finanssisektorille, joskin se koskee kaikki toimijoita tasapuolisesti eikä näin ollen toimi ihmeidentekijänä, vaikkakin koko toimialaa buustaavana tekijänä kyllä. Korot kuitenkin voivat pysyä matalalla Euroopassa vielä pitkään.


Tuolla päivitetty Salkun sisältö ja Sijoitussuunnitelma.


Osuuspankki - Nordnet - Handelsbanken - Seligson


Vaikka olen vaihtanut pääasiallisen pankkini Osuuspankista Handelsbankeniin jo aikoja sitten, olen edelleen myös OP:n omistajajäsen ja käytän bonuksiani pitääkseni siellä säilytystä, mihin kuuluu samalla pääsy OP:n analyysipalveluihin. Tuo OP:n salkku on ollut vuosia tyhjilllään, kunnes nyt OP:n uuden hinnoittelun myötä olen alkanut tekemään siellä melko aktiivisesti kauppaa.

Eli uusi hinnoittelu lyhyesti tarkoittaa sitä, että alle 800e kaupoissa välityspalkkio on aina 1%, niin Suomeen kuin ulkomaillekin. Mikäli sijoittaa ulkomaille, on valuutanvaihtokulu  0,30% ja säilytys 0,10%. Summa summarum: Selkeä hinnoittelu, mikä mahdollistaa pienet ostot niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Isommat ostokset tulevat esim. Nordnetissä halvemmaksi. En jää enempää tässä pohtimaan sitä, onko 1% sitten paljon vai vähän - jollekin se on paljon, itselle se on kohtuullinen kulu huomioiden sen, että se mahdollistaa pienet ostot ympäri maailman, mikä esim. Nordnetissä ei ole mahdollista. Valuutanvaihtokulu + säilytyspalkkio kirpaisee, mutta niin kirpaisee myös Nordnetin jopa 20e palkkiot ostettaessa.

Itse ostan osakkeita usein laskevaan kurssiin ja useammin kuin kerran homma olisi mennyt hienommin maaliin, jos ostot olisi voinut tehdä pienemmillä summilla. Muutoinkin oma riskienhallintani on paremmalla tolalla kun voin ostaa osaketta sillä summalla kuin haluan, vaikka sitten hieman useammin. Nordnetissä olen aina tuskaillut sen kanssa, kuinka paljon olen valmis ostokuluja maksamaan saadakseni osaketta esim. USAsta tai Kanadasta. Pahimmillaan ostokulut ovat olleet yli 1,5%. Toki OP:n 0,10% vuosittaiset kulut aiheuttavat sen, että vuosien pidossa Nordnet  herkästi tulee silti halvemmaksi, mutta se ei olekaan se isoin pointti - vaan se, että OP:ssa voin ostaa kerralla kymmenen kertaa pienemmällä summalla. Jos "isompia" ostoja jatkossa vielä teen, niin toki teen ne Nordnetin puolella (missä myös valuutanvaihtokulut ovat pienemmät).

Lisäksi olen nyt ostellut pienellä summalla useita osakkeita, mitä olen pitkään jo tuumaillut, mutta mihin en ole halunnut laittaa niin suurta summaa rahaa, että osto Nordnetin palkkioilla olisi ollut järkevä (Hoivatilat, Verkkokauppa.com). Tällaisia pikkuostoja, hieman seurantamielessä position avaus, tulen varmasti tekemään jatkossakin.

En ole siis siirtymässä pois Nordnetistä, mutta olen vahvasti ottamassa OP:n mukaan sen rinnalle. Osin tätä päätöstä on ollut myötävaikuttamassa se, että olen ollut Nordnetiin viime aikoina hieman tyytymätön. Mikään ei ole pitkään aikaan mennyt millään muotoa parempaan suuntaan. Päin vastoin, hankaluuksia oli välillä paljonkin, hyviä kampanjoita ei ole ollut miesmuistiin (joita toki ei edes tarvittaisi, jos hinnat olisivat halvemmat), hinnoittelukilpailuun ei ole millään muotoa vastattu (OP, Nordea) ja ehkä eniten itseäni nyppii muutos listaamattomien osakkeiden säilytyksen suhteen, mikä hiljan muutettiin maksulliseksi. Jokaisen Nordnetin asiakkaan on hyvä muistaa, että kaikki muutkin ehdot voivat muuttua lyhyelläkin aikataululla: Lainoitusasteet, superluoton korot, maksuttomat ominaisuudet, kaikki. Itselläni isossa kuvassa luottamus ja tyytyväisyys on hienoisesti laskenut Nordnetiin, enkä halua keskittää liian suurta osaa sijoituksistani firmaan, johon en ole täysin tai lähes täysin tyytyväinen. Toisaiseksi Nordnetissä on vielä noin 80% kaikesta sijoitusvarallisuudestani, mutta suunta on laskeva.

Osana sijoitusteni hajautusta olen laittanut myös kk-säästösuunnitelmaani uuteen uskoon, säilyttäen kuitenkin sen tietyn ytimen ennallaan. Olen vahvistanut Seligsonin ja Handelsbankenin osuutta merkittävästi, Nordnetissä olen karsinut kaikki etf:t pois kuten myös useita tavallisisa rahastoja. Seligson on oman tuntuman mukaan mitä luotettavin toimija. Handelsbankeniin olen myös ollut liki 100% tyytyväinen. Lisäksi voin tarvittaessa käyttää HB:n rahastoja lainojeni vakuutena, jos tällaista tarvetta joskus ilmenee (Nordnetiä turvallisemmilla ehdoilla).

Riskienhallinta


Kuten edellä jo muistuttelin, kannattaa olla kartalla Nordnetin ehdoista esim. lainoitusasteiden suhteen. Aiheesta lisää esim. vanhassa jutussani.

Itse olen ottanut jo jonkin aikaa sitten omasta pankistani sijoituslainan, käytännössä sama korko kuin superluotossa + noin 20e käsittelymaksuja / vuosi. Toki laina on euroboriin sidottu ja sitä täytyy myös lyhentää. Pitkällä maksuajalla kk-erä on kuitenkin pieni ja korkokin on aina vuodeksi kerrallaan tiedossa - toisin kuin Nordnetin superluotossa, missä isompi kriisi todennäköisesti välittömästi romahduttaa lainoitusasteet ja korot nousevat pikimmiten perässä.

Vaikka olen sijoittanut varallisuuteeni nähden isosti velkarahalla, on osa sijoituslainasta kuitenkin ollut tallessa Bank Norwegianin tilillä 1,75% korolla. Olen jo aikaisemminkin miettinyt Nordnetin superluoton pois maksamista kokonaisuudessaan ja nyt tämän kuun aikana tämän suunnitelman toteutan. Kimmokkeena tähän toimi tietenkin Norwegianin ilmoitus koronlaskusta, eli ensi kuun alusta alkaen rahat tuottavat Norjassa vähemmän kuin mitä superluoton korko on.

Vaikka sijoitan liiaksi velkarahalla, ei markkinoiden mahdollinen romahdus aiheuttaisi minulle tässä suhteessa paniikkia. Sijoituslainaa voin maksaa pois palkkatuloistani (tai tarvittaessa myös osingoista). Osakkeiden lainoitusasteet eivät vaikuta minuun enää millään muotoa. Korkojen nousukin tapahtuu vain korontarkistuspävänä kerran vuodessa.

maanantai 28. toukokuuta 2018

Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 2 Suomi-rahastot




Julkaisin hiljattain jutun Miten valitsen aktiivisen rahaston? Listasin siinä kymmenen kohdan check-listin, minkä käyn läpi, kun harkitsen aktiiviseen rahastoon sijoittamista ja lopuksi analysoin Seligson Phoebus-rahaston.

Nyt käyn läpi kaikki Nordnetin mainostamat 'Voittajarahastot' kampanjasta Valitse voittajarahastot - 9 rahastoa, jotka ovat lyöneet indeksin. Pähkäilen siis, mitä mieltä minä olen näistä rahastoista ja millä perusteilla voisin ajatella sijoittavani niihin tai miksi en sijoita. Voittajarahastojen analysointi on alkanut edellisessä jutussa Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 1 Globaalit rahastot, minkä yhteydessä kerroin myös kampanjasta hieman laajemmin.

Suomi-rahastot


Nyt analysointivuorossa on siis Nordnetin kampanjan Suomi-rahastot:
* Evli Suomi Pienyhtiöt (NordnetMorningstaravaintietoesite)
* Handelsbanken Suomi (NordnetMorningstaravaintietoesite)
* Evli Suomi Select (NordnetMorningstaravaintietoesite)

Nopealla silmäyksellä kampanjasivun tietoihin nousee Evlin pienyhtiöt-rahasto selkeästi mielenkiintoisimman oloiseksi: Pienet firmat, selkeästi paras 10v tuotto, halvimmat kulut. Päätän silti käydä kaikki rahastot läpi - mutta oletusarvoisesti Evlin Suomi Pienyhtiöt on näistä ainoa järkevä rahasto ja jätän sen analysoinnin viimeiseksi. Pian näemme, olinko väärässä ja onko paraskaan rahasto niin hyvä, että siihen kannattaisi sijoittaa :)

Evli Suomi Select


1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue.
Suomeen sijoittava rahasto, jonka 10 suurinta omistusta ovat kaikille tuttua peruskauraa, suurimmat sijoitukset ovat Fortum, Nokia ja Kone. Sijoituksia on yhteensä 25 ja 10 suurinta sijoitusta vastaavat hieman yli 60% koko rahastosta. Vertailuna kuluttomaan Nordnet Superrahasto Suomeen: Kymmenen suurimman sijoituksen joukossa on 7 samaa sijoitusta, ja ne vastaavat molemmissa rahastoissa kokonaisuudesta 40-50% osuudesta. En viitsi kahlata läpi sisältöä enempää, tämä rahasto on mitä todennäköisimmin täysi turhake. 

2. Taustayhtiö. Mielikuvani Evlistä on ollut melko neutraali tai hieman positiivinen, viime aikoina mielikuva on asettunut hieman enemmän positiivisen puolelle. Ajatuksissani kyseessä on firma, joka hoitaa asiat mallikkaasti ja rehdisti, vaikka en usko heiltä (minun mielestäni) löytyvänkään niin hyviä tuotteita, että niihin rahojani laittaisin. Voisin kuitenkin harkita sijoittamista itse Evliin eli ostaa itse firman osakkeita :)

Positiivisen mielikuvan muotoutumiseen on vaikuttanut tämän juttusarjan edellinen osa, jonka yhteydessä ensimmäisen kerran tutustuin paremmin Evlin kotisivuihin. Hieman samoin kävi aikanaan eQ:n kohdalla kun ensimmäistä kertaa tutkin sivujaan ja tuotteitaan kirjoittaessani juttua 'Aloittelijan indeksirahasto-opas'.

3. Milloin rahasto on perustettu? Edellisen jutun Evli Maailman ikä oli kunnioitettavat 24 vuotta. Tämä rahasto on perustettu 16.10.1989 eli ikää on jo 28 vuotta! Tästä taas pisteet Evlille.

4. Tuottohistoria. Kohdassa 1 tein hieman oletusta piiloindeksirahastosta. Mikäli näin olisi, pitäisi tuoton olla jatkuvasti hieman indeksin tuottoa jäljestä - kulujen vuoksi mutta myös siksi, että voittajaosakkeet on niin vaikea löytää.

Ja sitten totuus, vuosittainen tuotto rahaston toiminnan alusta alkaen:
- Rahasto 12,15%
- Vertailuindeksi (OMX Helsinki CAP GI) 7,36%

Jo lähes lyttäämäni rahasto yllättääkin minut täydellisesti, lähes 30 vuoden historia ja tuotto on aivan käsittämätön. Huh huh, lähes 5% indeksiä parempi tuotto vuositasolla. Käsittämätön saavutus.

Lyhyemmän aikavälin tuottohistorian indeksiin vertaaminen kuitenkin palauttaa minut maan pinnalle:
- 10v vuosituotto (Morningstar 18.5.2018, hieman eri mutta kuitenkin pätevä vertailuindeksi): -3,42%
- 5v vuosituotto (rahaston tietosivu 30.4.2018): -4,11%
- 3v vuosituotto (tietosivu): -1,13%

Historia on siis loistelias, mutta viimeiset 10 vuotta eivät ole aivan putkeen menneet.

5. Salkunhoitaja. Evlin sivulta löytyy salkunhoitajan nimi, mutta ei vastaavaa kuin Evli Maailman kohdalla siitä, milloin salkunhoitaja on aloittanut ja millainen on ollut tuotto hänen aloittamisestaan lähtien. Lähes 30 vuoden historiaan kuitenkin mitä todennäköisimmin mahtuu useita salkunhoitajia. 

Morningstar tietää kuitenkin kertoa, että Janne Kujala on aloittanut työssään 01.11.2014, eli on ollut puikoissa vasta noin 3,5 vuotta. Jos olisisin aikeissa sijoittaa tähän rahastoon varojani, ehkä varmistaisin tuon tiedon Evliltä ja lisäksi utelisin mielenkiinnosta myös muutoin rahaston pitkän historian salkunhoitajista.  Joka tapauksessa loistelias pitkä historia ei paljon paina, jos viimeiset 10 vuotta on tullut takkiin ja salkunhoitaja on hiljattain vaihtunut.

6. Juoksevat kulut 1,80% ovat auttamatta liian suuret. Etenkin pitkällä aikavälillä kulujen merkitys korostuu ja itse en näin kalliiseen kehittyneille markkinoille sijoittavaan rahastoon pääsääntöisesti sijoita. Rahastossa saisi olla jotain TODELLA erityistä, jotta kulut olisivat perusteltavissa. Näen mahdollisuudet aika pieninä, että tämä rahasto esim. seuraavan 10 vuoden aikana tuottaisi paremmin kuin vaikkapa kuluton Nordnet Superrahasto Suomi- vaikka ei se mahdotonta ole. Todennäköisyyden sille, että tämä rahasto tuottaa etenkin kulujensa vuoksi huonommin, taas näen melko suureksi.

7. Tuottosidonnainen palkkio, ei ole.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? En tiedä.

9. Bonussektori, ei tule mitään mieleen. Ehkä pitkä historia voisi mennä tähän.

10. Morningstar rating ✭✭

Johtopäätökset: Pitkä historia ja tuotto rahaston alusta lukien todella vakuuttavat. Evli yhtiönä hyvä, tuntuu että useat rahastot todella pitkäikäisiä. Rahasto on kuitenkin kallis, hävinnyt indeksilleen ainakin viimeiset 10 vuotta ja salkunhoitaja on vaihtunut viimeksi 3,5 vuotta sitten, joten menneitä supertuottoja ei auta jäädä liiaksi ihastelemaan - se juna meni jo. Lyhyellä vilkaisulla sisältökään ei nyt vaikuttanut mitenkään erityiseltä. En siis sijoita tähän vaikka positiivinen yllätys ja historian tuotot jäävätkin vahvasti kummittelemaan mieleeni.


Handelsbanken Suomi 


1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. Rahastossa 46 sijoitusta, 10 suurimman osuus yli 50%. Äkkiseltään vaikuttaa perus suomi-rahastolta.

2. Taustayhtiö. Hanbdelsbanken on luotettava ja hyvä pankki (itse olen asiakas). Aika neutraali siis tämä kohta. Ylipäänsä mutulla arvioin, että Handelsbankenilla on aika paljon hyviä tai melko hyviä aktiivisia rahastoja, mutta ne ovat hitusen kalliita ja ehkä hieman samaa ongelmaa kuin kivijaloilla yleensäkin, eli tavalla tai toisella rahastot ovat koko ajan muutosten keskellä. Erityisesti arvostan Handelsbankenin rahastoista heidän edullisia indeksirahastojaan.

3. Milloin rahasto on perustettu? Rahasto on perustettu vuonna 2014, mutta käytännössä rahasto on vanhempi. Handelsbankenilla oli (käsittääkseni) ennen tästä kuten monista muistakin rahastoista tarjolla omat samanlaiset rahastonsa eri maalaisille sijoittajille, Suomessa myytiin Suomeen rekisteröityä versiota ja Ruotsalaisille samaa rahastoa mutta Ruotsiin rekisteröityä. Viime vuosina nämä eri maiden rahastot on yhdistetty toisiinsa ja perustamispäiväksi on tullut tuo yhdistämispäivä. Morningstar kertoo (kaavio) tämän rahaston historian alkaneen vuodesta 1998.

4. Tuottohistoria. Tuottohistoriaa siis löytyy edelläkerrottuun viitaten pitkältä ajalta. Lyhyellä vilkaisulla en kuitenkaan löydä pankin sivuilta yli 10 vuoden tuoton tarkastelua, mistä iso miinus Handelsbankenille. Vähintääkin mukana pitäisi olla tuotto perustamisvuodesta alkaen. Morningstar kaaviosta tuottoa voi vertailla indeksiin vuodesta 2000 alkaen. Rahasto jää selvästi indeksilleen sekä vuodesta 2000 lukien että kaikilla lyhyemmillä aikaväleillä, joten eipä tähän kannata enempää aikaa tuhlata.

5. Salkunhoitaja on aloittanut vuonna 2014 tai sitten ei, tiedä näistä sotkuisista kuvioista. Handelsbankenin sivulta löytyy nimi, kuva, syntymävuosi ja tieto siitä, miten kauan on alalla toiminut. No, onhan sekin jotain, vaan ei paljon innosta surkean tuoton vuoksi.

6. Juoksevat kulut 1,87% eli liian isot.

7. Tuottosidonnainen palkkio? No ei onneksi ole :)

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? Jaa a, jos alalla on toiminut vuodesta 1991 ja hieman koulujakin käynyt, niin tuskin on niin hölmö, että tähän rahojaan sijoittaa.

9. Bonussektori -

10. Morningstar rating  ✭ ✭

Johtopäätöset: Tässä ei ollut kertakaikkiaan mitään erityisen positiivista tai mielenkiintoista. Äkkiseltään arvioiden täysi turhake. Sulautumiskuvioiden vuoksi vielä normaaliakin sotkuisampi tapaus. En keksi mitään syytä edes harkita tähän sijoittamista.

Evli Suomi Pienyhtiöt


Nyt vihdoin pääsen käsiksi etukäteen mielenkiintoisimmaksi arvioimaani rahastoon! Todettakoon vielä, että hieman itseltäni salaa toivon, että tästä löytyisi potentiaalinen sijoituskohde minulle - pikkusummalla aktiivisesti Suomen pienempiin yrityksiin, voisi toimia :)

1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. Sisältää 34 sijoitusta, 10 suurinta yli puolet rahastosta. Kuinka pieniä nämä Pienyhtiöt-rahaston firmat sitten ovat? Teen huvikseni vertailua OMX Helsinki 25 -indeksiin, missä on vaihdetuimmat suomalaiset osakkeet ja minkä tuoton saa helposti indeksirahastolla. Evli Pienyhtiöt - rahaston suurimmista sijoituksista suurin osa löytyy myös OMXH25 -indeksistä, toki aivan erilaisilla painotuksilla (esim. suurimmat sijoitukset Amer Sports ja Metsä Board paino tässä rahastossa kummallkin noin 8%, OMXH25 indeksissä paino muutamien prosenttien tasoa). OMXH25 indeksiin kuulumattomia sijoituksia 10 suurimman sijoituksen joukosta löytyy mm. DNA, Restamax, Revenio ja Asiakastieto.

Tuoretta listausta rahaston omistuksista en löydä, tästä suuri miinus Evlille. Ilmeisesti omistukset listataan julkisesti vain puolivuosittain laajemmissa katsauksissa. Sijoituksista ja niiden asemoitumisesta Suomen yrityskenttään on hienosti blogissaan kirjoittanut OsakeKeisari, suosittelen lukemaan parikin tekstiään tältä vuodelta jos tämä rahasto todella kiinnostaa.

2. Taustayhtiö. Evli edelleen positiivisen neutraali.

3. Milloin rahasto on perustettu? Perustamisvuosi 1992 (joulukuu) eli historia on hyvin pitkä, 25 vuotta. Tästä taas plussaa.

4. Tuottohistoria. Rahaston virallinen vertailuindeksi on Carnegie Small CSX Return Finland, josta en nopealla etsinnällä löydä kunnolla tietoa, mutta joka tapauksessa se kuvaa jollain tapaa Suomen pienyhtiöiden kehitystä. Niin Morningstar kuin osin rahastokatsauksissakin tuottoa verrataan kuitenkin myös OMXH25 tai sitä vastaavaan isompien(kin) firmojen indeksiin.

Molemmat vertailut ovat tärkeitä. Pienyhtiöiden indeksiin ei (minun tietääkseni) voi indeksirahastolla sijoittaa, ja jos mukana pyörii paljonkin samoja firmoja kuin isompien firmojen indeksirahastoissa, niin toki vertailu niihinkin on oleellista.

Tuotto (Tietosivu 30.4.2018, vertailuindeksi Carnegie Small CSX Return Finland):



















Tuotto on siis varsin vakuuttavan oloista. Yli 25 vuoden aikana vertailuindeksi on voitettu merkittävästi, harmillisesti 25 ja 5 vuoden välistä ei ole yhtään ajankohtaa taulukossa. Viiden vuoden tuotto on loistava, siitä eteenpäin meno on hiipunut melkoisesti huonompaan.

JOS tämä pienyhtiöt-indeksi tuottaa yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin OMXH25 niin tämä tuottohistoria ei ole vain hyvä vaan peräti loistava. Jos taas OMXH25 tuottaa pienyhtiö-indeksiä paremmin niin tällä taulukolla ei niin suurta merkitystä ole - hyvä tuottohan saattaa silloin johtua vain hieman suurempien firmojen indeksiä suuremmista painotuksesta.

En löydä järkevää työkalua millä voisin vertailla Suomen eri kokoisten firmojen indeksien kehitystä. Joudun taas tyytymään Morningstariin, missä vertailuindeksinä käytetään NASDAQ OMX Helsinki Benchmark Cap -indeksiä, minkä tuotto on käytännössä lähes sama kuin OMXH25 indeksin.

Tässä vertailussa (Morningstar 24.05.2018) rahasto häviää indeksilleen sekä 10 vuoden (vuositasolla -0,19%) että 5 vuoden (-0,97) vertailussa. Koska rahaston on 5 vuoden vertailussa voittanut oman vertailuindeksinsä merkittävästi (vuositasolla +2,58%), voidaan todeta, että pienyhtiöt-indeksi on viime aikoina tuottanut aikas paljon "normaalia" indeksiä vähemmän. Miten pidemmällä aikavälillä, en tiedä.

Morningstarin kaavio antaa verrata tuottoa vuodesta 2000 alkaen, rahasto häviää indeksille selvästi.
Harmillisesti mukaan vertailuun ei siis saa mitään Suomi small cap indeksiä.





















5. Salkunhoitaja näkyy olevan sama mies kuin alun Selective rahastossa eli Janne Kujala. Hän on aloittanut rahastossa salkunhoitajana (Morningstarin mukaan) 2004 vuoden alusta eli yli 14 vuotta ollut puikoissa. Kunnioitettava aika. Kiinnostaisi tietää, kuinka montaa rahastoa mies oikein hoitaa?

Koska sama salkunhoitaja on ollut näin kauan rahastoa luotsaamassa, laitetaan tähän vielä tuottokaavio koko hänen ajaltaan eli 1.1.2004 -->






















Kuten yltä näkyy, rahasto on voittanut Suomi-indeksin mukavasti tällä ajalla. Koska rahasto menneiden tuottojen perusteella (jotka eivät ole koskaan tae tulevasta!) alkaa vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta, jatkan vielä tuottojen vertailua vertaamalla rahastoa muihin saman kategorian rahastoihin (taas nykyisen salkunhoitajan alusta eli 1.1.2004 -->).





















Tässä vertailussa Nordean ja OP:n rahastot näyttäytyvät heikoimmilta, Taalerin Mikro Markka parhaalta. Mikro Markan osalta valitettavasti on jo myöhäistä astua junaan - tai ainakin sillä on kova hinta (5% merkintäpalkkio, ns. "soft closing", rahasto ei halua enää kasvaa isommaksi - ja muutoinkin minimisijoitus olisi 10 000e).

6. Juoksevat kulut 1,60%, eli aika lailla sietokyvyn maksimissa mennään.

7. Tuottosidonnainen palkkio? Ei ole.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? En tiedä.

9. Bonussektori -

10. Morningstar rating ✭✭✭✭✭

Johtopäätökset: Mielenkiintoinen ja historiansa valossa mainio rahasto. Painotus pienyhtiöihin voisi olla vieläkin voimakkaampi, mutta silti tämä on erilainen kuin perus Suomi-rahastot. Salkunhoitaja on ollut mukana pitkään. Kulut arvelluttavat ja samoin se, kauanko salkunhoitaja jatkaa.

Lopullinen tuomio


Nordnetin Suomi-voittajarahastoista Handelsbanken Suomi oli aivan susi. Evli Suomi Select pääsi todenteolla yllättämään mutta loppupeleissä se ei riittävän hyvä ole minun roposilleni. Evli Suomi Pienyhtiöt on tämän kategorian ehdoton voittaja, kuten jo alussa uumoilinkin. 

Isoin ja lopulta merkittävin positiivinen seikka löytyi salkunhoitajasta siinä mielessä, että on näinkin pitkään (pian 15 vuotta) rahastoa menestyksellisesti hoitanut (tarkistan tämän vielä Evliltä jos aion tähän sijoittaa, nyt tieto vain Morningstarin varassa). Aktiivisen rahaston ikuisuusongelmaa toki säilyy, salkunhoitaja voi lopettaa hommansa vaikka huomenna. Mutta aika harva rahasto on ylipäänsä elänyt 25 vuotta kuten tämä, päihittänyt sinä aikana vertailuindeksinsä ja lisäksi pitkän ajan näytöt nykyisen salkunhoitajan ajalta ovat loistavat.

Harkitsen vakavasti tähän rahastoon sijoittamista. Jään pohtimaan, miten pitkään jatkunut markkinoiden nousu näyttäytyy pienempien firmojen kehityksessä suhteessa isompiin? Entä rytiseekö tämä seuraavassa kunnon laskussa vielä pahemmin kuin vaikkapa OMXH25?

Rahaston sijoituksista suoraan omistan vain Lassila & Tikanojaa sekä Pihlajalinnaa. Rahastojen kautta omistan lisäksi useita muitakin (Superrahasto Suomi, Seligson Phoebus ja Phoenix). Phoebus on tärkeä sijoitukseni ja sijoitan siihen koko ajan lisää. Siinä samoja firmoja on mm. L&T, Exel, Oriola, Tieto ja Konecranes. Phoebus ja Evli Suomi Pienyhtiöt ovat varsin erilaisia rahastoja, silti Phoebuksen mukaan otto tähän pohdintaan omalla kohdallani on perusteltua, sillä mikä tahansa riittävän laadukas suomalainen pienyhtiö voi periaatteessa päätyä myös Phoebuksen sijoitukseksi.

En voi vastustaa kiusausta vertailla näiden kahden rahaston tuottoja, vaikka sinänsä mitään vertailukelpoista vertailussa ei ole (Phoebus sijoittaa paljon myös Suomen  ulkopuolelle). Alkaen vuodesta 2001 (Phoebus perustettu) Evli voittaa vähän. Alkaen vuodesta 2004 (yhtäjaksoisesti samat salkunhoitajat) Evli voittaa paljon. 

Jos markkinoiden tila olisi hieman suotuisampi eli en olisi niin odottavalla kannalla laskumarkkinan suhteen, todennäköisesti aloittaisin sijoittamisen tähän (pienellä summalla kuukausittain). Nyt kuitenkin olen juuri vähentänyt kuukausittaisia sijoituksia, kerrytän kassaa ja lyhennän maltillisesti velkaa. Ehkä silti voisin mielenkiinnon vuoksi alkaa sijoittamaan Evli Suomi Pienyhtiöt rahastoon vaikkapa vain 15e / kk :) Ilmoittelen myöhemmin miten lopulta kävi tämän kanssa.



Tsekkaa koko juttusarja:
Miten valitsen aktiivisen rahaston?
Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 1 Globaalit rahastot
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 2 Suomi-rahastot
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 3 Kehittyvät markkinat

Disclaimer: Saattaa sisältää virheitä. Kirjoittaja ei ymmärrä edes sijoittamisen alkeita. Ei sisällä ostosuosituksia. Jos et sijoita et voi hävitä rahojasi markkinoille.