Näytetään tekstit, joissa on tunniste MSCI. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MSCI. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 3 Kehittyvät markkinat




Julkaisin jo taannoin jutun Miten valitsen aktiivisen rahaston? Listasin siinä kymmenen kohdan check-listin, minkä käyn läpi, kun harkitsen aktiiviseen rahastoon sijoittamista ja lopuksi analysoin Seligson Phoebus-rahaston.

Nyt käyn läpi kehittyvien markkinoiden rahastot Nordnetin kampanjasta Valitse voittajarahastot - 9 rahastoa, jotka ovat lyöneet indeksin. Pähkäilen siis, mitä mieltä minä olen näistä rahastoista ja millä  perusteilla voisin ajatella sijoittavani niihin tai miksi en sijoita. Aikaisemmin olen käynyt läpi kampanjan Globaalit rahastot ja Suomi-rahastot.


Kehittyvien markkinoiden rahastot


Nyt analysointivuorossa on siis Nordnetin kampanjan Kehittyvien markkinoiden rahastot:
* Handelsbanken Kehittyvät Markkinat Teema (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)
* Swedbank Robur Global Emerging Markets (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)
* JPM Emerging Markets Equity (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)

Nopealla silmäyksellä kampanjasivun tietoihin näyttäisi siltä, että mukaan on valittu kolme ihan ok rahastoa. Kehittyvien markkinoiden aktiivisessa rahastossa sallin hieman suuremmat kulut kuin kehittyville markkinoille sijoitettaessa. Eniten silmään pistää Swedbankin lyhyempi historia, mikä todennäköisesti tekee rahastosta itselleni kaikkein vähiten mielenkiintoisen. Handelsbankenin rahastolla on parhaat 10v tuotot ja se on halvin eli ennakko-odotuksissani näin pikavilkaisun perusteella arvioin sen olevan näistä kolmesta paras.

"Kehittyvien markkinoiden rahastot tarkoittavat sijoittamista maihin ja alueisiin, joissa kehitys on nopeaa ja taloudellinen kasvu vahvaa. Sijoitus kehittyville markkinoille tarkoittaa suurempaa riskiä, mutta niissä on mahdollisuus myös suurempaan tuottoon." -Nordnet

Kehittyvät markkinat on laaja käsite ja eri tahot voivat määritellä ne myös hieman eri tavoin. Yleisesti esim. indeksirahastoissa seurattu kehittyvien markkinoiden indeksi on MSCI:n kehittyvien markkinoiden indeksi, missä suurimmat maapainotukset ovat (noin arvoina) Kiina (30%), Etelä-Korea (14%), Taiwan (12%), Intia (9%) ja Brasilia (8%). Nämä muodostavat lähes 80% koko indeksin painosta. Indeksi kattaa Latinalaisen Amerikan, Afrikan, kehittyvän Aasian, Venäjän, Lähi-idän ja kehittyvän Euroopan maita. Etelä-Korea ja Taiwan ovat mukana indeksissä, vaikka toisissa yhteyksissä ne luetaankin kehittyneiden maiden joukkoon (esim. Morningstar-luokittelu). Aktiivisten rahastoja siis vertaan paljon ja monellakin tapaa tähän indeksiin.

Mikäli haluaa sijoittaa kehittyville markkinoille passiivisesti matalilla kustannuksilla, käy se helposti esim. iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF:llä (IS3N) joka 0,18% juoksevilla kuluilla (12.12.2018 Morningstar) seuraa tarkasti yllä mainittua kehittyvien maiden indeksiä. Itse olen valinnut huonomman (kalliimman) vaihtoehdon ja sijoitan kuukausittain pienen määrän Handelsbankenin MSCI Emerging Markets Index -rahastoon (kulut 0,66%). Tavallisten kehittyville markkinoille sijoittavien indeksirahastojen kulut Suomessa pyörivät siinä 0,45-0,75% tietämillä.

Toistaiseksi isoimmat sijoitukseni kehittyville markkinoille / reunamarkkinoille ovat aktiiviset rahastot PYN Elite (Vietnam, isoin positio) ja Seligsonin Venäjälle sekä Latinalaiseen Amerikkaan sijoittavat rahastot.

Vertailuissa mukana oleviin rahastoihin en siis itse sijoita, mutta olen Handelsbankenin tyytyväinen asiakas ja osakkeen omistaja. Mitään tässä blogissa olevaa ei tule tulkita sijoitussuositukseksi.

Handelsbanken Kehittyvät Markkinat Teema


1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. 
Rahasto sijoittaa laajalti kattaen käytännössä pääpiirteittän kaikki kehittyvien markkinoiden maantieteelliset alueet. Sijoituksia rahastossa on liki 90kpl.

"Kehittyvät Markkinat Teema-rahasto sijoittaa Aasian, Latinalaisen Amerikan, Itä-Euroopan ja Afrikan osakemarkkinoille. Rahasto voi myös sijoittaa yhtiöihin, joilla on merkittävää toimintaa kehittyvien markkinoiden alueilla. Rahaston sijoituksissa huomioidaan erityisesti kestävä kehitys." -Handelsbanken

Indeksiin nähden Latinalainen Amerikka on ylipainossa ja Aasia alipainossa. Rahasto noudattaa jonkinlaisia Handelsbankenin vastuullisen sijoittamisen säädöksiä eikä sijoita esim. aseisiin, tupakkaan alkoholiin jne. ja sen virallinen vertailuindeksi on MSCI EM Select Global Norms and Criteria Index.

Handelsbankenin Teema-rahastoperheen rahastoja kuvaillaan yhtiön sivuilla seuraavanlaisesti: Temaattinen sijoittamisstrategia tarkoittaa sijoitusten tekemistä yhtiöihin tietyn tarkkaan valitun ja huolella analysoidun sekä pitkäaikaisen sijoitusteeman puitteissa, jonka odotamme tuottavan hyvin pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä pääteemoistamme ovat Demografia, Tuottavuus, Elämäntyylit ja Ympäristö.

Itse en anna tuolle Teema-hömpötykselle pätkääkään arvoa, vastuullinen sijoittaminen sekin jakaa mielipiteitä kovasti. Itselleni vastuulliset kriteerit ovat ok kunhan kriteerit ovat fiksut ja melko väljät. Handelsbankenilla vastuulliset kriteerit ovat juurikin kokolailla sen suuntaiset kuin minulle sopiikin, hyviä yhtiöitä ei juurikaan jää pois pois lukien tietyt selkeät edelläkin mainitut kategoriat (aseet yms).

2. Taustayhtiö. Handelsbanken on luotettava ja iso toimija. Juttusarjan edellisessä osassa rustasin tähän jotain hieman enemmän Suomi-rahaston kohdalle, käy tsekkaamassa jos napostelee. 

3. Milloin rahasto on perustettu? Morningstarin mukaan rahasto on perustettu 26.2.2015. Todennäköisesti kyse on juuri isoille pankeille tyypillisestä poukkoilevasta politiikasta rahastojensa kanssa, rahastoja sulautellaan ja tehtaillaan uusia sitä mukaa, ettei kukaan pysy kärryillä. Nyt vastuullisuus on muotia mihin osaltaan ehkä nämä HB:n Teema-rahastotkin jotenkin liittyvät. Rahasto on ennen nykyistä muotoaan toiminut pitkään ja todennäköisesti lähes samankaltaisena, pienellä pintapesulla siitä on sitten vain tehty ajan henkeen sopiva vastuullinen Teema-rahasto.

Asiaan hieman paremmin perehdyttyäni löysin tiedon Ruotsin Morninstarista, että rahasto on (jollain nimellä?) perustettu 25.11.1997.

4. Tuottohistoria. Tuottohistoria näyttää äkkiseltään katsoen hyvältä. 10v ajalta vuotuinen tuotto on yli 1% indeksiä parempi, siitä pienemmillä ajanjaksoilla lähestytään sitten indeksin tuottoa ja lopulta jopa alitetaan se. Pitkän aikavälin tuotto kuitenkin on tärkeämpää, joten olen (löyhästi) kiinnostunut rahastosta. Kovin kummoinen tuo 10v indeksin lyönti ei ole, päätän tsekata Morningstar-kaaviosta hieman pidemmän otannan ja näinhän se taas menee - erittäin pitkällä aikavälilllä indeksin lyöminen se vain on haastavaa puuhaa eikä tämäkään siihen ole lähellekään päässyt noin vuodesta 2001 laskien (graafissa siis vertailuindeksi tulee mukaan kuvaan noin vuoden 2001 alussa).





















Itselleni on tässä kohtaa koko lailla selvää, etten tule tähän rahastoon sijoittamaan. Rahasto on tuottanut indeksiään huonommin tällä noin 18 vuoden ajanjaksolla mitä graafi kuvaa eikä rahastosta ole paljastanut mitään niin mielenkiintoista tai erityistä, että siitä huolimatta haluaisin tähän sijoittaa.

5. Salkunhoitaja Morningstarin mukaan toiminut 03 / 2016 alkaen, eli ei vielä kauaa, mikä tietenkin huono asia rahastoa arvioitaessa.

6. Juoksevat kulut 1,60% ovat mielestäni ihan ok keskivertokulut aktiiviselle kehittyvien maiden rahastolle. Tässä otannassa ne siis ovat myös pienimmät kulut näiden kolmen rahaston joukossa.

7. Tuottosidonnainen palkkio, ei ole.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? Ei tietoa.

9. Bonussektori -

10. Morningstar rating ✭✭ ✭ ✭

Johtopäätökset: Rahasto on hyvä mutta mahtaako pärjää hyvälle indeksirahastolle pitkässä juoksussa?


Swedbank Robur Global Emerging Markets


1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. Rahasto sijoittaa laajalti kehittyvien maiden yrityksiin sekä pieneltä osin myös yrityksiin, joilla on merkittävää toimintaa kehittyvissä maissa (mukaan lukien Frontier Markets eli ns. reunamarkkinat, jotka MSCI luokittelussa ovat vielä pykälää verran riskisempiä ja kehittymättömämpiä markkinoita). Rahaston sijoituksissa "erikoisuutena" suht vahva osuus länsimaisilla yrityksillä, jotka vain toimivat rahaston sääntöjen puitteissa riittävissä määrin myös kehittyvillä markkoilla (euro-alue + Kanada yritykset n. 8% koko rahastosta). Sijoituksia rahastossa on yli 80 kpl ja yritysten koko keskimäärin hieman Handelsbankenin rahastoa pienempi.

2. Taustayhtiö. Swedbank on luotettava ruotsalainen pankki, muutoin ei ole rahkeita tätä kohtaa analysoida.

3. Milloin rahasto on perustettu? Morningstarin mukaan 1.2.2007, esim. historiatiedot kuitenkin löytyvät alkaen vuoden 2013 tienoilta.

4. Tuottohistoria. 5 vuoden tuotto on ollut kehittyvien maiden indeksiä parempaa ennen rahaston kuluja, kulujen jälkeen jää indeksistä hieman jälkeen. Lyhyemmän aikavälin tarkasteluissa ei ole mennyt ihan niin hyvin ja esim. 1v tuotossa rahasto jää yli 10% indeksistä jälkeen.

5. Salkunhoitaja Morningstarin mukaan toiminut 04 / 2016 alkaen, eli ei vielä kauaa, mikä tietenkin huono asia rahastoa arvioitaessa.

6. Juoksevat kulut 1,72%. Pidän hieman kalliina, ellei hintaan kuulu jotain poikkeuksellista (mitä tässä siis ei ole). Ei suinkaan silti ole vielä kalleimmasta päästä rahastoja (kalleimmat 2% ja ylikin).

7. Tuottosidonnainen palkkio? Ei ole.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? Ei tietoa.

9. Bonussektori -

10. Morningstar rating ✭ ✭ ✭

Johtopäätöset: Mielenkiintoinen ja ehkä ihan ok rahasto viime aikojen huonosta menestyksestä huolimatta. Vähissä ovat kuitenkin syyt miksi tähän sijoittaisin. Reunamarkkinoiden edes minimaalinen/potentiaalinen mukanaolo ehkä plussaa. Yllättävän vahva euro/Kanada osuus ei itseäni miellytä. Rahastosta vaikea löytää suomenkielistä infoa mikä selkeä miinus myös.

JPM Emerging Markets Equity


1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. Vähintään 67% sijoituksista firmoissa, joiden kotipaikka sijaitsee tai jotka harjoittavat suurinta osaa liiketoimistaan kehittyvässä maassa (avaintietoesite). Käytännössä sijoitukset maantieteellisesti jakautuvat aikalailla indeksin mukaan, Latinalainen Amerikka on hieman ylipainossa muiden alueiden kustannuksella ja lisäksi USA on mukana n. 2% painolla. Yritykset ovat kooltaan isompia kuin kahdessa edellisessä rahastossa, keskimääräisesti jopa meskittävästi isompia kuin indeksissä. Rahastossa on 74 sijoitusta.

2. Taustayhtiö. JPMorgan on Yhdysvaltalainen suurpankki ja niistä voi tietenkin olla montaa mieltä. Joka tapauksessa sijoitusta tekevää ajatellen luotettava toimija. Tuollaisilla pankeilla on sijoitustuotteita joka lähtöön ja vielä miljoonia enemmän, hieman suhtaudun skeptisesti siihen, että kaikkiin rahastoihin on löydetty se osaavin ja paras henkilö rahastoa hoitamaan. Kaikille pitää myydä jotain ja jos heikommatkin tuotteet menevät kaupaksi, ei kaikkeen tarvitse niin panostaa. Nämä siis omia (hieman negatiivissävytteisiä ja omien asenteiden värittämiä) ajatuksia, joilla ei ole tukena mitään faktapohjaa.

3. Milloin rahasto on perustettu? Morningstarin mukaan 31.3.2005. (oikeasti vuonna 1994, mikä selvisi kohtaa 5 kirjoitettaessa)

4. Tuottohistoria. Rahasto on koko elinikänsä tuottanut karkeasti sanoen hitusen alle indeksin. Hieno saavutus, esim. 10v ajanjaksolla hävinnyt indeksilleen vain 0,68% vuositasolla eli paljon vähemmän kuin kulujensa verran. Tuolla alkaa pärjätä jo nipin napin kalliille indeksirahastollekin. Myös kaavio 03/2005 alla kertoo, että vielä hieman pidemmälläkin aikavälillä on mukavasti indeksiä peesattu, jopa niin tarkasti, että voisi melkein ajatella tämän olevan jonkin sortin piiloindeksirahasto.



5. Salkunhoitaja Morningstar kertoo toisen salkunhoitajan aloittaneen vuonna 2013 ja toisen vuonna 1997. Siis hetkinen? Rahastohan on perustettu vuonna 2005. Eli oikeasti rahasto on vanhempi ja tämä osuussarja tms. on vain luotu tuolloin vuonna 2005. Pitkästä historiasta ja salkunhoitajan pysyvyydestä ehdottomasti isosti plussaa tälle rahastolle. Tuottohistoria kuitenkin löytyy helposti vain vuodesta 2005 alkaen mikä on huono juttu. JPMorganin sivulta löytyy helposti oikea rahaston perustamisvuosi (1994) mutta koko tuottohistoriaa en sieltäkään äkkiseltään löydä.

6. Juoksevat kulut 1,75% eli pienellä erolla kallein näistä kolmesta rahastosta.

7. Tuottosidonnainen palkkio? Ei ole.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? En tiedä.

9. Bonussektori -

10. Morningstar rating ✭✭✭✭

Johtopäätökset: Suht ok rahasto, mutta ei ole tuottanut indeksiä paremmin, miksi tuottaisi jatkossa?

Lopullinen tuomio


Rahastojen tuottohistorian vertailu on vaikeaa, koska rahastot ovat niin eri ikäisiä. Kuitenkin näyttää siltä, että kaikki rahastot pitkässä juoksussa tuottavat kokolailla saman verran ja vähemmän kuin indekinsä. Tuotto on kuitenkin niin hyvää, etten näitä täysin tyrmää. Swedbankin rahaston ehkä rankkaan vähiten houkuttelevaksi lyhyen historian ja viime aikaisen voimakkaan laskun vuoksi.  Rahastojen tuotto maximiajalta, miltä vertailua saan tehtyä (03/2005 -->) on käytännössä sama, hienoiesti JPMorganin eduksi (kuva alla). 10v tuotossa Handelsbanken taas oli tuottanut selvästi paremmin (HB voitti indeksin, JPMorgan hävisi indeksille).



Lopulta nostan Handelsbankenin kaikkein parhaaksi näistä alhaisimpien kulujen vuoksi. Ja siksi, että Te lukijat ryntäätte ostamaan rahastoja ja lopulta juoksevista kuluista osa valuu minulle Handelsbankenin osakkeen arvonnousun ja osinkojen muodossa. Itse en siis tule sijoittamaan näistä mihinkään, koska indeksirahasto on parempi vaihtoehto. Aktiiviset rahastot ovat mielestäni paikallaan pienemmille alueille sijoitettaessa, jolloin oikeasti voi saada lisätuottoa siitä, että joku paikanpäällä ymmärtää maan ja yritysten tilasta jotain enemmän kuin globaalien rahastojen hoitajat konttoreissaan täällä Pohjolassa tai USAssa.


Tsekkaa koko juttusarja:
- Miten valitsen aktiivisen rahaston?
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 1 Globaalit rahastot
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 2 Suomi-rahastot


Disclaimer: Saattaa sisältää virheitä. Kirjoittaja ei ymmärrä edes sijoittamisen alkeita. Ei sisällä ostosuosituksia. Jos et sijoita et voi hävitä rahojasi markkinoille.

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Aloittelijan indeksirahasto-opas


Monille sijoittaminen on harrastus ja aiheesta tulee opittua nopeasti aika paljonkin. Tämä joukko käyttää usein monia eri palveluntarjoajia etsien itselleen ne sopivimmat ja usein myös halvimmat tuotteet.

Yhä useampi kuitenkin on halukas aloittamaan rahastosäästämisen haluamatta paneutua asiaan sen syvällisemmin ja uhraamatta asialle kovin paljoa energiaa. Tällöin on riskinä, että tulee sijoitettua itselle sopimattomiin, suhteettoman kalliisiin tai yksinkertaisesti huonoihin rahastoihin. Valitettavan usein nämä virheet tehdään vieläpä pankin sijoitusneuvojan avustuksella.

Pahimmat sudenkuopat voidaan välttää sijoittamalla kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin. Passiiviset indeksirahastot ovat aktiivisia rahastoja halvempia kuluiltaan ja siksi ne pitkällä tähtäimellä tuottavat todennäköisesti aktiivisia rahastoja paremmin.

Tässä blogitekstissä vertailen eri palveluntarjoajien indeksirahastoja. Vertailutaulukot laitan blogiin myös omalle sivulleen ja ajatuksena on päivittää vertailua aika-ajoin sekä lisätä siihen uusia rahastoja, mikäli niitä markkinoille ilmaantuu. Pohdin myös hieman maailman markkinoita hajautuksen ja riskin näkökulmasta. Luon kaikkien palveluntarjoajien tuotteilla hyvin hajautetut mallisalkut lisäpohdintoineen sekä vertailen erilaisten ratkaisujen kustannuksia käytännössä. Tavoitteenani on, että satunnainen sivulle eksynyt rahastosijoittamisen aloittamista pohtiva saisi itselleen sellaisia perustietoja rahastosäästämisestä, joiden avulla uskaltaa aloittaa sijoittamisen ja onnistuu löytämään itselle sopivat riittävän hyvät tuotteet.



Indeksirahastovertailu


Vertailutaulukosta näet, millaisia rahastoja Suomessa on tarjolla tavalliselle kuluttaja-asiakkaalle sekä tietoja niiden kuluista ja tuottohistoriasta. Merkittävin tekijä indeksirahastossa tulevia tuottoja ajatellen on juoksevat kulut. Vuotuiset tuotot (p.a.) on katsottu Morningstarin sivuilta.

(edit: HUOM! Tsekkaa päivitetty vertailutaulukko tuolta! Oleellisimmat muutokset ovat Handelsbankenin ja Osuuspankin rahastojen kulujen merkittävä alentuminen)

Klikkaa rahaston nimeä → Morningstarin sivulle
Koko maailma
Rahasto
Juoksevat kulut %
Merkintä/ lunastus %
Tuotto p.a.
3v %
Tuotto p.a.
5v %
Tuotto p.a.
10v %
Muuta
0,75
0,00 / 1,00
14,35
-
-
Vain kehittyneet markkinat
0,70
-
13,15
13,39
-
Sekä kehittyneet että kehittyvät markkinat
Vastuullisen sijoittamisen rahasto

Pohjois-Amerikka
Rahasto
Juoksevat kulut %
Merkintä/ lunastus %
Tuotto p.a.
3v %
Tuotto p.a.
5v %
Tuotto p.a.
10v %
Muuta
0,76
0,06
17,93
16,11
7,16 ¹
¹ Eri (halvempi) osuuslaji
0,43
0,10
17,31
15,09
7,77
Vastuullisen sijoittamisen rahasto
0,40
-
18,91
17,07
-
Vain USA
0,38
-
18,90
16,97
8,60
Vain USA
Minimimerkintä 500e / lisämerkintä 100e

Eurooppa
Rahasto
Juoksevat kulut %
Merkintä/ lunastus %
Tuotto p.a.
3v %
Tuotto p.a.
5v %
Tuotto p.a.
10v %
Muuta
0,75
0,00 / 1,00
6,59
10,13
-

0,75
0,15
6,32
9,11
-0,41 ¹
¹ Eri (halvempi) osuuslaji
0,46
0,10
7,34
11,02
2,85
Vastuullisen sijoittamisen rahasto
0,50
-
6,41
10,49
2,60
Minimimerkintä 500e / lisämerkintä 100e
0,40
-
6,57
10,46
2,64


Suomi
Rahasto
Juoksevat kulut %
Merkintä/ lunastus %
Tuotto p.a.
3v %
Tuotto p.a.
5v %
Tuotto p.a.
10v %
Muuta
0,75
0,00 /
1,00
13,17
15,71
-

0,45
0,10 /
0,10
13,84
15,50
4,90
Vastuullisen sijoittamisen rahasto
-
-
-
-
-
Täysin kuluton

Aasia
Rahasto
Juoksevat kulut %
Merkintä/ lunastus %
Tuotto p.a.
3v %
Tuotto p.a.
5v %
Tuotto p.a.
10v %
Muuta
0,75
0,06
12,10
10,11


0,46
0,10  
10,63
9,27
2,26
Vastuullisen sijoittamisen rahasto
0,50
-
13,76
10,88
2,40
Vain Japan
Minimimerkintä 500e / lisämerkintä 100ei

Kehittyvät markkinat
Rahasto
Juoksevat kulut %
Merkintä/ lunastus %
Tuotto p.a.
3v %
Tuotto p.a.
5v %
Tuotto p.a.
10v %
Muuta
0,75
-
10,34
5,08
-

0,85
-
8,77
-
-

0,65
-
9,25
4,59
4,39
Minimimerkintä 500e / lisämerkintä 100e

Muita indeksirahastoja / passiivisia rahastoja
Rahasto
Juoksevat kulut %
Merkintä/ lunastus %
Tuotto p.a.
3v %
Tuotto p.a.
5v %
Tuotto p.a.
10v %
Muuta
0,75
0,10
4,91
10,36
-

-
-
7,89
11,94
-

-
-
-
-
-

-
-
-
-
-

0,60
-
18,19
15,96
11,20

0,60
-
14,23
17,40
10,88

0,50
0,00 /
1,00
5,80
-
-
Minimimerkintä 1000e
0,21
15,87
19,06
-
-

0,50
-
-
-
-


Seligsonin ja Osuuspankin indeksirahastoissa merkintöjen ja lunastusten yhteydessä peritään rahastoon maksettava kaupankäyntipalkkio, eli niissä ei ole normaalia rahastoyhtiölle maksettavaa palkkiota.

Joissain rahastoissa kulut määräytyvät asiakkuuden tai sijoitusajan mukaan, taulukossa käytetty minimikuluja:
  • Nordean Avain- ja Check-in-asiakkailta ei peritä merkintäpalkkiota ja vastaavasti Kanta-asiakas saa 50 % alennuksen merkintäpalkkiosta (rahastosäästösopimukset)
  • Seligsonilla kaupankäyntipalkkiot muuttuvat sijoitusajan mukaan (puolen vuoden - vuoden sijoitusajalla pääsee minimipalkkioihin)

Varsinaisten kohdemarkkinan indeksiä seuraavien rahastojen lisäksi taulukossa on mukana neljä muutakin mielenkiintoista passiivista rahastoa. Seligsonin TOP 25 rahastot ovat passiivisesti hoidettuja rahastoyhtiön itse luomia osakekoreja seuraavia rahastoja. Molemmat ovat globaaleja rahastoja, toinen sijoittaa vahvoihin brändeihin ja toinen terveydenhuoltoalalle. Spiltanin passiiviset rahastot sen sijaan keskittyvät sijoitusyhtiöihin, toinen Ruotsiin ja toinen globaalisti.



Maailman markkinat


Mikäli maailman markkinoiden painotukset eri maiden ja toimialojen välillä kiinostaa, voi tutkailla vaikkapa paljon käytettyjä MSCI-indeksejä.

Maailman kehittyneet markkinat (MSCI World index)
(sisältää karkesti n. 90% kaikista maailman markkinoista)


Maailman kehittyvät markkinat (MSCI Emerging Markets Index)
(sisältää karkesti n. 10% kaikista maailman markkinoista)


Hajautus ja riskit


Riskien minimoimiseksi sijoitusten tulee olla riittävästi hajautettu. Tämä tarkoittaa lyhyesti sitä, että rahastoissa on riittävä määrä erilaisia ja eri puolilla maailmaa sijaitsevia yrityksiä. Indeksirahastoissa yrityksiä on tavallisesti todella paljon, eli niiden kanssa tulee itse huolehtia ainoastaan maantieteellisestä ja ajallisesta hajautuksesta.

Kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä ja pahimpana on tietenkin mahdollinen sijoitetun pääoman menettäminen kokonaan. Hyvin hajautetulla indeksirahastosalkulla käytännössä tällaista pääoman kokonaan menettämisen pelkoa ei ole. Ajallinen hajauttaminen myös takaa sen, että sijoituksia tehdään säännöllisesti pitkän ajan kuluessa ja kaikissa markkinoiden vaiheissa, niin nousuissa kuin laskuissakin, joten ajoittamisen ongelmaa ei ole. Markkinoiden laskukausia historiassa on ollut säännöllisesti, mutta aina niistä on noustu, eikä mikään anna aihetta olettaa, etteikö niin olisi jatkossakin. Milloin ja millä voimakkuudella laskukaudet tulevat, sitä ei kukaan tiedä, mutta monet kovasti arvailevat.

Hyvin hajautetulla salkulla ja säännöllisesti lisää sijoittamalla rahastosäästäjän ei tarvitse murehtia eikä miettiä markkinoiden liikkeitä. Jos ja kun markkinat maailmassa tuottavat jotain, tällainen säästäjä sen tuoton tulee saamaan. Lunastusajankohtaan on toki hyvä yrittää saada ajoitusta sen verran, ettei suuren laskumarkkinan pohjilla rahastojaan myy.

Yllä olevat kuvat markkinoiden jakautumisesta auttaa hahmottamaan etenkin alueellista hajautusta. Hyvään riskienhallintaa riittää koko maailmaa vähäisempikin hajautus. Esim. yksin USA muodostaa reilusti yli 50% maailman markkinoista ja USAn markkinoiden kehitys on vahvasti riiippuvainen myös koko maailman talouden kehityksestä (globaalit isot yritykset). Vastaavasti USAn suuresta painoarvosta johtuen koko maailman talous ja pörssikurssit myötäilevät enemmän tai vähemmän USAn tilannetta. Riittääkö hajautukseksi sitten pelkkä USA on pitkälti mielipidekymys. Sen sijaan sijoittaminen pelkkään Suomeen ei tarkoita riittävää alueellista hajautusta, vaikka toki suomalaisetkin firmat enenevissä määrin toimivat globaalisti.


Mallisalkut ja pohdintaa



Nordealla on valikoimissaan erinomainen tuote, Nordea Maailma indeksirahasto. Välttämättä rahastosäästäjä ei mitään muuta rahastoa tarvitse, tuolla rahastolla tuottoa tulee se, mitä maailman markkinat tarjoavat. Nordean indeksirahastot ovat kuitenkin hieman kalliit verrokkeihinsa nähden. Myös USA-rahaston puute hieman ihmetyttää.

Voidaksesi sijoittaa Nordean rahastoihin tulee olla Nordean asiakas.

Mallisalkku Nordean tuotteilla
  • Nordea maailma indeksi 100%

Halutessaan voi mukaan ottaa vaikapa Suomi-rahastoa, jos kotimaisia yrityksiä haluaa painottaa. Valitettavasti kehittyvien maiden indeksirahastoa ei ole - toki kehittyviin maihin sijoittavaaa rahastoa voi haeskella mukaan aktiivisten rahastojen joukosta jos niin haluaa, mutta tietenkin se nostaa jo valmiiksi melko korkeita kuluja.


Osuuspankki

Osuuspankilla on myös erittäin hyvät indeksituotteet, mutta kuten Nordelallakin, ne ovat hitusen kalliita. Kuitenkin kun huomioidaan OP-bonusten vaikutus (0,25%), ne nousevat kustannuksiltaan lähes samaan sarjaan halvimpien rahastojen kanssa.

Voidaksesi sijoittaa OP:n rahastoihin tulee olla Osuuspankin asiakas. Omistaja-asiakkaan etu sijoittaa ilman merkintäpalkkiota ei koske indeksirahastoja.

Mallisalkku OP:n tuotteilla
  • Pohjois-Amerikka 55%
  • Eurooppa 35%
  • Aasia 10%

Osuuspankin salkussa hajautus on karkeasti Nordean luokkaa. Myöskään OP:lla ei ole kehittyvien maiden indeksirahastoa, mukaan voi halutessaan hakea rahastoa aktiivisten rahastojen joukosta. Kokonaiskulut pysyvät melko hyvin kurissa jos kehittyvien markkinoiden painoksi laittaa esim. 10%. Mikäli haluaa vaikkapa pohjoismaita enemmän painottaa voi mukaan ottaa myös Pohjoismaat-rahaston.

Lisäys marraskuu 2017: Osuuspankille tullut valikoimiin indeksi-maailma rahasto, lisäksi kakkien indeksirahastojen kulut ovat pienentyneet merkittävästi. Uusi osuuspankin mallisalkku olisi ehdottomasti 100% OP Maailma-indeksi (+ mukaan ripaus aktiivista kehittyvää jos haluaa).

Kivijalkapankeista Handelsbankenilla on parhaat indeksituotteet, ne ovat kuluiltaan halvimmat ja mukaan voi ottaa myös kehittyvät markkinat. Myös eettisesti sijoittava koko maailman kattava rahasto on hyvä mutta kuluiltaan valitettavasti korkeampi.


Toisin kuin Nordealla ja Osuuspankilla, kuka tahansa voi tehdä rahastomerkintöjä rahastoihin oman pankkinsa verkkopankkitunnuksilla Handelsbankenin verkkosivuilta. Myös Nordnetin kautta voi ostaa USA ja Eurooppa -rahastoja.

Malisakku Handelsbakenin tuotteilla
  • USA 55%
  • Eurooppa 35 %
  • Kehittyvät 10%

Aasian kehittyneet markkinat jäävät kokonaisuudesta pois, eli mm. Japani, mutta hajautus on ehdottomasti silti hyvä ja voihan Japaniin/Aasiaan halutessaan valita jonkin aktiivisen rahaston pienellä painolla.

Lisäys marraskuu 2017: Uuden hinnoittelunsa johdosta Handelsbanken on entistäkin selvemmin halvin vaihtoehto.



eQ

Suomalaisella sijoituspalveluyritys eQ:lla on loistavat ja edulliset tuotteet. Käytännössä kaikki indeksituotteet ovat Yhdysvaltalaisen Vanguardin tuotteita, joihin eQ sijoittaa rahat ja ottaa itselleen hieman tuottoja välistä. Koska alkuperäiset Vanguardin rahastot ovat todella halpoja, pystyy eQ hinnoittelemaan itsensä tässäkin vertailussa halvimmaksi. 1970-luvulla perustettu Vanguard lienee yksi maailman arvostetuimmista varainhoitotaloista ja on ollut indeksisijoittamisen edelläkävijä.


Mallisalkku eQ:n tuotteilla
  • USA 50%
  • Eurooppa 30%
  • Japani 10%
  • Kehittyvät 10%
Loistava hajautus edullisesti. Lähinnä Kanada, Australia ja Aasian kehittyneitä maita joukosta puuttuu, mutta kokonaisuuden kannalta sillä ei suuremmin ole merkitystä.

Osalle rahastosäästäjistä eQ:n minimimerkinnät voivat olla ongelma - ensimerkintä 500e, seuraavat merkinnät 100e. Jos pystyy säästämään esim. 100e kuukaudessa rahastoihin, käy mallisalkun mukaiset ostokset hieman hankalaksi. Tällöin kannattaa keskittyä vaikka USA-rahastoon ja sijoittaa muihin rahastoihin vain harvakseltaan tai ei lainkaan.

eQ:n asiakkaaksi voi vaivattomasti rekisteröityä netissä.



Seligson on suomalainen sijoituspalveluyritys ja indeksisijoittamisen edelläkävijä Suomessa. Nykyisin kilpailu indeksirintamalla on kovempaa kuin ennen, eivätkä Seligsonin rahastot enää erotu niin selkeästi edukseen kuten ennen. Luotettavalla yhtiöllä on kuitenkin edelleen varsin kilpailukykyiset ja loistavan hajautuksen antavat rahastot. Aloittelevalle sijoittajalle Seligson myös tarjoaa sivuillaan paljon hyvää tietoa sijoittamisesta ja firman asiakaspalvelua ei ole syyttä kehuttu.

Mallisalkku Seligsonin tuotteilla
  • Pohjois-Amerikka 50%
  • Eurooppa 30%
  • Aasia 10%
  • Kehittyvät markkinat 10%

Salkun hajautus kattaa käytännössä koko maailman. Halutessaan salkkuun voi ottaa mukaan Suomi-rahaston tai TOP 25 -rahastoja. Seligsonin asiakkaksi voi rekisteröityä netissä ja rahastojen merkitseminen siellä käy helposti.



Nordnet on ruotsalainen nettipankki ja etenkin piensijoittajien suosiossa. Nordnetin omia tuotteita ovat vain superrahastot, muutoin Nordnet toimii osake- ja rahastovälittäjänä. Asiakkaaksi voi rekisteröityä netissä, minkä jälkeen voi aloittaa kaupankäynnin.


Nordnetin salkku voisi näyttää vaikkapa tältä
  • Superrahasto Suomi 10%
  • Superrahasto Ruotsi 10%
  • Superrahasto Norja 10%
  • Superrahasto Tanska 10%
  • Handelsbanken Eurooppa 10%
  • Handelsbanken USA 50%

Tämä hajautus tuo Euroopan ja etenkin Pohjoismaat vahvaan ylipainoon, mitä voi kuitenkin perustella superrahastojen minimaalisilla kuluilla (kaikissa juoksevat kulut 0%). Riskienhallintaa ajatellen hajautusta voidaan pitää melko hyvänä, vaikka rahastojen kulut onkin priorisoitu alueellisen hajautuksen edelle.

Vertailun rahastoista Nordnetissä voi superrahastojen lisäksi ostaa Spiltan Fonderin rahastoja sekä Handelsbankenin USA ja Eurooppa rahastoja. Spiltanin rahastoista etenkin Ruotsiin sijoittava rahasto on varsin edullinen ja hyvin menestynyt (globaali rahasto on vasta hiljan perustettu). Ruotsissa rahasto onkin suuressa suosiossa.


Spiltanin vertailussa mukana olevat rahastot eivät kuitenkaan ole parhaita mahdollisia salkun ytimen muodostamiseksi hajautuksen kannalta, koska ne keskittyvät lähinnä sijoitusyhtiöihin, toinen toki maailmanlaajuisesti.


Lyhyesti ETF-rahastoista


Pörssinoteerattu rahasto eli ETF on rahasto (useimmat indeksirahastoja), jolla käydään kauppaa pörssissä kuten osakkeilla. ETF:issä joitain kuluja tästä syystä syntyy enemmän, kuten kaupankäyntipalkkiot, spreadi, säilytys ja mahdollisesti valuutan vaihto. ETF-rahastot ovat parhaimmillaan kuitenkin juoksevilta kuluiltaan merkittävästi edullisempia kuin tavalliset indeksirahastot, joskin nykyisin laajasta valikoimasta löytyy myös kasapäin kalliita ja järjettömiä ratkaisuja.

Tavallista rahastosäästäjää ajatellen, joka haluaa laittaa pienen summan säännöllisesti rahastoon, ETF:t eivät kaupankäyntikulujensa vuoksi oikein sovi, poikkeuksena Nordnetin ETF kuukausisäästäminen, missä lukuisiin ETF:iin voi sijoittaa ilman ostokuluja (myös säilytys ilmaista). Myös Nordea on kunnostautunut viime aikoina osakekaupan hinnoittelussa, minkä piiriin siis myös ETF-kauppa kuuluu.


Kustannusvertailu (käyttäen Seligsonin tuottolaskuria)


Vertailussa lasketaan juoksevien kulujen osuutta säästäjällä, joka sijoittaa 200e / kk rahastoihin 20 vuoden ajan, oletuksena 8% vuosittainen tuotto. Kaikki tuotteet sijoittavat laajasti hajauttaen maailman kehittyneille markkinoille. Vertailuun otettu mukaan kaksi suosittua aktiivista rahastoa.


Tuote
eQ rahastosalkku ¹
Nordea Maailma indeksirahasto
S-
Säästörahasto Rohkea =
FIM 100
Juoksevat kulut
0,20
(halpa ETF)
0,43
(halpa indeksirahasto)
0,75
(kallis indeksirahasto)
1,1
(halpa aktiivinen rahasto)
1,91
(suht kallis aktiivinen rahasto)
Varallisuus sijoitusajan lopussa €
111 912
108 982
105 046
100 922
92 058
Tuotto sijoitusajan lopussa €
63 912
60 982
57 046
52 922
44 058
Juoksevien kulujen kustannukset €
2620
5550
9486
13 610
22 474
¹ USA 60%, Eurooppa 30%, Japani 10%, kulut Morningstarin salkkuohjelman laskemana

Taulukko auttaa hahmottamaan kulujen merkitystä kokonaisuudessa. Mitä pidempi sijoitusaika, sen oleellisempi merkitys kuluilla on. Vuosikymmenten säästämisessä lähtökohtaisesti kalliskin indeksirahasto on merkittävästi parempi kuin yhdistelmärahasto tai aktiivinen rahasto.

Ääripäiden välinen ero on melkoinen. Esimerkkilaskelmassa Osuuspankin erittäin suosittu Maailma-rahasto tuotti lähes 20 000 euroa (yli 17%) vähemmän kulujensa vuoksi kuin ETF.  Siinä saa salkunhoitaja tehdä monta oivallista sijoituspäätöstä kuroakseen kiinni kulujen aiheuttaman tuottoeron saatika, että tuottaisi indeksiään paremmin, eli onnistumismahdollisuudet eivät nouse kovin korkealle.


Lopuksi


Indeksisijoittaminen hyvällä hajautuksella on mitä todennäköisimmin paras ja helpoin tapa säännölliseen rahastosäästämiseen. Usein salkuissa käytetään ns. ydin - satelliittimallia, eli esim. indeksirahastot muodostavat sijoituksista valtaosan, sijoitusten ytimen. Lisäksi ydintä voi täydentää satelliitti-sijoituksilla, esim. mielenkiintoisilla aktiivisilla rahastoilla. Aktiivisissa rahastoissa huomiota kannattaa myös kiinnittää kuluihin ja erityisesti siihen, ettei rahasto ole ns. piiloindeksirahasto, joka vuodesta toiseen tuottaa suurin piirtein vertailuindeksinsä verran, rahaston kuluilla vähennettynä.

Oma sijoitussuunnitelmani löytyy tuolta. Kuten näkyy, en ole onnistunut luomaan itselleni sellaista yksinkertaista suunnitelmaa, joka todennäköisesti olisi minulle paras mahdollinen. Sijoitusmaailmaan kun hurahtaa käy yksinkertaiset ja hyvät ratkaisut vaikeiksi, kaikkea mielenkiintoista on niin paljon tarjolla.

Todennäköisesti pääsisin parempiin tuottoihin kuukausisäästämisessä valitsemalla kaikkien rahastojeni tilalle vain ja ainoastaan kustannusvertailussakin olleen ETF:n tai jonkin muun indeksirahaston. Mutta jos pääsen edes lähelle, niin laskettakoon menetetyt tuotot sitten harrastuksen hinnaksi :)

____________________

Kommentti 7.9.2017

Päivitin tänään rahastojen vertailutaulukon omalle indeksirahastovertailu-välilehdelleen. Uudessa taulukossa mukana myös SEBin rahastot (Usa ja Eurooppa kuluissaan keskitasoa, kehittyvät markkinat vertailun halvin). Lisäksi siihen on päivitetty juoksevat kulut ja tuotot.

Ehdottomasti oleellisin muutos on 1.9.2017 alkaen voimassa olleet Handelsbankenin rahastojen uudet hallinnointikulut. Handelsbankenin Eurooppa ja USA indeksi-rahastojen kulut ovat puoliintuneet (nyt 0,20%) ja myös kehittyvien markkinoiden rahaston kulut ovat oleellisesti laskeneet (nyt 0,65%).

Tämän uudistuksen myötä Handelsbankenin Eurooppa ja USA indeksirahastot ovat selvästi halvimmat indeksirahastot, mitä Suomesta saa. Huomionarvoista on se, että hinta on sama, kuin tekstin kuluvertailussa käytetyn EUNL etf:n hinta. Laajalta etf-rintamalta toki löytyy halvempiakin tuotteita, esim. vain USAan sijoittavia, mutta joka tapauksessa Handelsbankenin harppaus hintojen alentamisessa on erittäin merkittävä ja ero kilpailijoihin on valtava - voimme mielenkiinnolla jäädä odottamaan kilpailijoiden reaktioita!

Lisää kommentointia loogisesti kommentointi-osiossa :)