Nordnet Superluotto - riski ja mahdollisuus

Nyt kun markkinat ovat pitkään nousseet ja hetkellä millä hyvänsä tullaan rytinällä alas, ovat suomalaiset intoutuneet ottamaan enemmän velkaa sijoittamiseen kuin aikapäiviin. Raha on halpaa ja tuotot toistaiseksi ok tasolla.

Nordnet lainoitus ja superluotto

Jos riskeistä huolimatta velkaraha kiinnostaa niin yksi oiva vaihtoehto on Nordnet-lainoitus ja sen superluotto-ominaisuus. En tosin ole vielä hoksannut, miksi tuo "ominaisuus" täytyy erikseen aktivoida kun se voisi olla automaattisesti käytössä kaikilla lainoitusta käyttävillä.

Nordnetin lainoitus eli velan ottaminen toimii niin, että yksinkertaisen hakuprosessin jälkeen salkku-kohtainen lainoitus on erittäin joustavasti käytettävissä. Salkun osakkeet toimivat vakuutena ja Nordnet on määritellyt jokaiselle osakkeelle lainoitusasteen.

Eli jos sinulla on 1000e rahaa ja ostat koko rahalla Nokiaa (lainoitusaste 70%), on salkkusi lainoitusarvo silloin 700e. Tämä tarkoittaa sitä, että ostettuasi tonnilla Nokiaa voit ostaa vielä 700 eurolla mitä tahansa. Ja koska todennäköisesti seuraavallakin ostettavalla kohteella on jokin lainoitusaste, niin lainoitusarvoa ostoksiin jää vielä tämänkin jälkeen. Ja vielä seuraavan ja vielä seuraavan ja vielä seuraavankin ostoksen jälkeen! Tai sitten voit ostaa kerralla sitä Nokiaa niin paljon kuin lainoitus antaa myöden, eli... Matematiikka ei liene vahvin osa-alueeni, koska jouduin lunttaamaan yksinkertaisen kaavan Nordnetin sivuilta.

Minulla on 1000e rahaa ja haluan ostaa maksimipotin Nokiaa (70% lainoitusaste) velalla.
- 1000 / (1-0,7) = 1000 / 0,3 = 3333,333...
- Eli voin ostaa Nokiaa kerralla 3333 eurolla

Käänteisesti logiikka siis menee näin:
- Ostosten markkina-arvo ostohetkellä 3333 euroa
- Tästä 70% = n. 2333e = salkun lainoitusarvo (salkussa ei siis mitään muuta kuin tonnilla ostetut Nokiat)
- Salkun velaton arvo 1000e + velalla ostetut 2333e = markkina-arvo 3333e.

Lainaa voi koska vain ottaa lisää tai maksaa pois. Jos salkussa on lainoitusarvoa jäljellä, voit myös nostaa rahaa sieltä tilillesi, velkasaldo vain kasvaa. Korkokulut veloitetaan kerran kuukaudessa eikä lainaa tarvitse lyhentää milloinkaan. Korkokulut voi vähentää verotuksessa, koska kyseessä on tulonhankkimislaina. Eikös olekin näppärää ja yksinkertaista, kertakaikkiaan.

No joo, onhan se näppärää siis ihan oikeastikin. Mutta oleellista tietenkin on lainan korko ja se, että salkun lainoitusarvo pysyy plussalla. Korkotasot menevät Nordnetissä näin:
- Normaali korko 4,85%
- Superluoton hopeataso 2,49%
- Superluoton kultataso 0,99%

Jokainen, joka lainoitusta käyttää, voi aktivoida superluotto-ominaisuuden, mutta halvemmille tasoille pääseminen edellyttää ehdoissa määriteltyjä riittävää hajautusta ja riittävän alhaista lainoituksen käyttöastetta. Nordnetin sivuilta lainaten:
- Voit saada Kulta-tason 0,99 % koron, jos salkkusi yksittäinen osake tai ETF on enintään 20 % koko salkkusi markkina-arvosta tai sijoitusrahasto enintään 60 %. Käytössäsi on enintään 40 % salkkusi lainoitusarvosta.
- Voit saada Hopea-tason 2,49 % koron, jos salkkusi yksittäinen osake tai ETF on enintään 25 % koko salkkusi markkina-arvosta tai sijoitusrahasto enintään 75 %. Käytössäsi on enintään 60 % salkkusi lainoitusarvosta.

Superluoton vaatimukset tavallista ei-ammattimaista sijoittaa ajatellen ovat ihan hyvät, koska ne hillitsevät liiallista riskin ottamista. Suuri miinus ja epäloogisuus tulee hajautuksen kriteereissä kuitenkin siinä, että etf:t niputetaan samaan kategoriaan osakkeiden kanssa, eli vaikka etf:n hajautus kattaisi koko maailman, ja sijoitusta voitaisiin pitää suhteellisen vähäriskisenä (suhteessa muihin osakesijoituksiin) ei sen paino saa nousta salkussa kovin suureksi. Sen sijaan minkä tahansa tavallisen rahaston paino saa olla suurempi, vaikka kyseessä olisi paljon riskisempi sijoitus (esim. vähäisellä hajautuksella epävakaaseen kehitysmaahan sijoittava rahasto tms.).

Velkasalkun ongelmana on myös se, että silloin kuukausisäästäminen ilman ostokuluja etf:iin ei onnistu. Tätä surkeaa ominaisuutta voi toki kiertää avaamalla toisen salkun (ei aiheuta lisäkuluja), mutta silloin nämä etf:t eivät ole velkasalkussa turvaamassa ja lisäämässä lainoitusarvoa.

Tämän blogiteksin tarkoitus ei kuitenkaan ole toimia Nordnetin luotto-ominaisuuden mainoksena. Toki se on kätevä ja sitä itsekin käytän. Sen sijaan innoitus tähän juttuun lähti riskienhallinta-näkökulmasta ja sellaisesta varovaisesta pelosta, että onkohan kaikilla sijoittajilla nyt riskit varmasti hallinnassa velkojensa suhteen, jos pörssi vaikka sattuisikin romahtamaan huomenna. Historian valossa valitettavasti näin ei todennäköisesti ole.

Superluoton riskit

Käydäänpä siis läpi Nordnet-lainoituksen ja superluoton riskejä. Huvin vuoksi luokittelen riskit kolmeen kategoriaan ja kuvailen riskejä lyhyiden esimerkkitilanteiden avulla.

1. Tason riskit - Lievät

Helenalla on hyvin hajautettu sijoitussuunnitelman mukainen salkku. Hän pitää salkun aina siinä asennossa, että korko pysyy superluoton kultatasolla ja vielä ihan hyvällä turvamarginaalilla. Kesällä Helena kuitenkin halusi lähteä Egyptiin ja koska lomarahat ei ollut vielä tullut, päätti hän nostaa Nordnetin salkusta 3000 euroa rahaa. Siitä huolimatta salkku pysyi vielä kepeästi kultatasolla, eli halpaa lomalainaa!

Egyptissä Helena sukelteli ja relas - eikä katsellut uutisia ihan joka päivä. Kas keskiviikkona kesken Helenan loman paljastui aivan törkeitä Nordeaan liittyviä uutisia: Oli huijattu, piiloteltu, puijattu, kierretty ja kaarreltu yhtä aikaa. Koko seuraavan vuoden osingot oli vaarassa ja maine taas mennyt. Nordea sattui olemaan Hellun suurin omistus ja pahaksi onneksi Sampo vielä kolmanneksi suurin. Nordea sukelsi Helenaa syvemmälle ja tippui heti kaupankäynnin alettua 15%. Ja Sampo perässä yli 5%.

Helenan turvamarginaali oli kaventunut 3000 euron noston myötä ja suurten omistusten kurssimuutokset aiheuttivat lainoitusarvon pienentymisen niin, että korko siirtyi hopeatasolle eli alle prosentista liki kahteen ja puoleen. Helena huomasi tilanteen toki heti seuraavana päivänä ja teki suunnitelman: Mitään ei hätiköiden tän takia myydä vaan lomarahoista sit talletetaan lisää rahaa salkkuun ja korko palaa ennalleen. Eikä niitä korkokuluja niin kauheesti ehtinyt "ylimääräistä" kertyäkään - Nalle näet puhui kurssit nousuun jo viikossa.

2. Tason riskit - Vakavat

Riku on hieman höntti ja ajattelee, että on fiksua pitää lainoitusaste superin hopeatasolla - ja vieläpä ihan tapissa niin, että tuppaa herkästi heilahtaan normikoron puolelle. Ajoittain, kun Riku näkee upeita ostopaikkoja, hän ei voi vastustaa kiusausta ja tekee ostoksia, vaikka korko sitten heilahtaakin heti lähemmäs viittä prosenttia.

Kun Riku tutkii tarkemmin viime vuoden korkohistoriaa, hän huomaa, että maksimikorolla meni melkein kolme kuukautta, vaikka maksimikorolla piti mennä vaan ihan satunnaisesti lyhyitä pätkiä. Mutta niitä herkullisia ostopaikkoja vaan tuli niin usein. Ja sit piti venailla palkkaa melki kuukaudenkin et sai siirrettyä rahaa lisää Nordnetin salkkuun. Kerran Riku teki kuukauden ruokaostokset Visalla, koska halus minimoida sen Nordnetin koron. Fiksuna miehenä Riku kuitenkin pelas korttinsa niin, et Visasta ei mennyt korkoa ja pikkumyyntien avulla lopulta sai koron takas hopealle.

Riku laskeskelee, että huolimatta suurehkoista korkomenoista, lainoituksen ansiosta on tullut lisätuloja HUOMATTAVASTI paljon enemmän kuin mitä korkomenot ovat. Nousihan lähinnä suomiosakkeista koottu salkku yli 5% viime vuonna ja osinkosadekin kasteli ekaa kertaa oikein kunnolla! Noh, seuraavana vuonna osakkeet tuotti vähemmän ja Riku jäi nipin napin voitolle kun korkokulutkin huomioidaan. Onneksi korkojen verovähennys hieman jelppasi lopullista tilannetta.

3. Tason riskit - Katastrofaaliset

Teppo ajatteli, että velkaa vaan kunnolla ja etf:ää salkkuun. Oli tullut 10 000e just perintöä. Hajautus oli kohdillaan. Oli viittä eri laajalle sijoittavaa etf:ää ja lainoitusaste keskimäärin 70%. Ihan sekasin Teppo ei perinnöstä mennyt vaan otti luottoa "vaan" sen verran et pysy hopeatasolla - juuri ja juuri mutta kuitenkin.

Tutkaillaanpa ensin salkkua:
- Viisi eri etf:ää samalla 20% painolla
- Ostokset yhteensä 17000  = salkun markkina-arvo
- Etf:ien lainoitusaste 70% (keskiarvo)
- Salkun lainoitusarvo 11900
- Salkun velkasaldo 7000e
- Salkun velatan arvo 10000e
- Käytössä lainoitusarvosta 7000 / 11900 x 100 = noin 59%

Velkaa oli 7000e, salkun markkinaarvo 17000. Juuri työttömäksi jääneelle Tepolle ne olivat suuria rahoja mutta uskoa markkinoiden nousuun riitti. Sitten kuitenkin kävi niin, että USA hyökkäsi Pohjois-Koreaan. Ensin markkinat lähinnä riemastu, mutta Kiinalaiset ja Venäläiset pilas homman ja maailma meni varsin epävakaaseen asentoon.

Pörssit sukelsi ympäri maailman, parissa päivässä laskua tuli keskimäärin 40%. Pankit aloitti välittömästi omat riskienhallintatoimenpiteensä ja esim. Nordnetin osakkeille annetut lainoitusasteet putosivat välittömästi, keskimäärin 50%. Samalla ilmoitettiin mittavista lainojen korkojen noususta, tosin korkojen nousut tapahtuvat vasta kuukauden päästä ilmoituksesta.

Uudessa tilanteessa salkku näyttikin tältä:
- Salkun markkina-arvo 10200e
- Etf:ien lainoitusaste 35% (keskiarvo)
- Salkun lainoitusarvo 3570e
- Salkun velkasaldo 7000
- Salkun velaton arvo 3200
- Käytössä lainoitusarvosta 196%
= Ylilainoitusta aivan vietävästi

Tässä tilanteessa Nordnet voi myydä salkusta haluamansa arvopaperit saadakseen ylilainoituksen purettua. Onneksi salkun markkina-arvo edes edelleen oli suurempi kuin velkasaldo! Vielä suuremmalla lainoitusasteella voi helposti käydä niinkin, ettei edes kaikkien osakkeiden myynti kata velkoja.

Tepolla ei ollut mitään mahdollisuutta laittaa uutta rahaa salkkuun. Hän toimi nopeasti ja teki itse tarvittavat myynnit saadakseen tilanteen "kuntoon". Teppo myi tasaisesti kaikista omistuksistaan 55% ja sen jälkeen salkku näyttikin tältä:
- Salkun markkina-arvo 4590
- Etf:ien lainoitusaste 35% (keskiarvo)
- Salkun lainoitusarvo 1606,5
- Salkun velkasaldo 1390
- Salkun velatan arvo 3200
- Käytössä lainoitusarvosta n. 86,5%

Korko oli maksimi lähes 5% ja piakkoin nousemassa. Kurssien mahdollisesti laskiessa olisi taas pian lisämyyntejä edessä. Palatakseen entiseen arvoonsa salkun pitäisi nousta yli 370%. Sillä hetkellä, kun muut ostivat lisää tai olivat tekemättä mitään, Tepon piti myydä, pahimpaan mahdolliseen aikaan.

Huomioitakoon vielä, että esimerkin 2 Riku olisi ollut vastaavassa romahduksessa vähintään yhtä tukalassa tilanteessa kuin Teppo (superluoton hopeataso maksimissa, lainoitusasteet tuskin etf:iä suuremmat). Rikun tilanteessa oli kuitenkin yksi oleellinen ero Teppoon nähnden: Riku kävi töissä ja sai säännöllisiä tuloja, tilillä oli aina jonkin verran rahaa, käytettävissä oli Visa-luotto yms. Teppo sen sijaan oli työtön, jolla tili oli koko ajan nollilla ja laskujakin jokunen rästissä. Romahduksessa Tepolla ei ollut mitään mahdollisuuksia hankkia salkkuun lisää pääomaa, sen sijaan Riku olisi pystynyt hoitamaan akuutit ja pahimmat ongelmat muilla säästöillään ja pienillä myynneillä.

Sopimusehdot

Yritin noudattaa esimerkeissä Nordnetin sopimusehtoja, mutta muistutan, että voin katsoa mitä tahansa väärin ja tiedot voivat myös muuttua. Kaikki kannattaa aina tarkistaa Nordnetin sivuilta / asiakaspalvelusta. Superluoton korkojen osalta sivuilla on selkeästi tiedotettu, että mahdolliset korkojen nostot tulevat voimaan aikaisintaan 30 päivän kuluttua ilmoituksesta.

Lainoitusasteista sivuilla todetaan, että "Luoton käyttäjän on erittäin tärkeää huomioida, että Nordnetillä on oikeus milloin tahansa muuttaa arvopapereiden lainoitusasteita". Tätä tarkennetaan tarkemmissa sopimusehdoissa mm. seuraavasti:"Yhtiöllä on oikeus yksipuolisesti muuttaa rahoitusvälineille antamiaan lainoitusasteita. Mahdollisista lainoitusasteiden muutoksista pyritään pääsääntöisesti ilmoittamaan etukäteen Asiakkaalle, ellei muutos johdu Yhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta poikkeuksellisesta yhtiö- tai markkinatapahtumasta."

Lainoitusasteita pohtiessaan Nordnet kiinnittää huomiota mm. arvopaperin likviditeettiin ja volatiliteettiin, eli mitä enemmän on vaihtoa ja vähemmän kurssiheiluntaa, sitä paremmat edellytykset on hyvälle lainoitusasteelle.  Myös esimerkiksi yhtiön kilpailutilanne ja riskit vaikuttavat.

Normaalisti lainoitusasteet muuttuvat harvoin ja vähän kerralla, ja etenkin pudotukset tulevat voimaan yleensä noin kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Kuitenkin mahdollisuus muutella lainoitusasteita koska tahansa ja välittömästi on olemassa. Esim. Tepon tilanteessa kyseessä oli sen luontoinen Nordnetin vaikutusmahdollisuuksen ulkopuolella oleva markkinatapahtuma, että muutokset lainoitusasteissa yllä olevien sopimusehtojen mukaan varmasti voitiin tehdä välittömästi ilman pelkoa sopimusrikkeestä - minulla ei tietenkään ole hajuakaan, millaisessa tilanteessa ja kuinka rajusti Nordnetin lainoitusasteet voisivat muuttua, mutta kaikkeen on syytä varautua.

Historian valossa esimerkin omaiset kurssin pudotukset ja lainoitusasteiden muutokset eivät sinänsä kuitenkaan ole tuulesta temmattuja. Tietoni aiheesta ovat kuitenkin varsin hataralla tolalla ja perustuvat lähinnä käsitykseen, mikä aihetta sivuavista monenkirjavista jutuista ja artikkeleista on syntynyt.

Varautuminen

Oma lukunsa on, kannattaako velalla sijoittaa vai ei. En jää sitä pohtimaan tässä enempää. Keskityn siihen, miten velkasijoittaja voisi varautua pahimpaan. Nordnetin superluoton tasot antavat jo hyvän suunnan riskien hallintaan. Mielestäni velan tulisi ehdottomasti pysyä kultatasolla, hyvin väliaikaiset pyrähdykset hopean puolella voivat tilanteesta riippuen olla joskus hyväksyttäviä. Kultatasolla pysyminen varmistaa sen, ettei korkokulut kasva suhteettoman suuriksi ja ettei salkun riskitaso niin hajautuksen kuin velan määränkään suhteen nouse älyttömän suureksi.

Pelkää kultataso ei kuitenkaan anna vielä riittävää turvaa. Mitä todennäköisimmin kultatasolla pysyminen kuitenkin riittää pitämään salkun arvon plussalla eikä ylilainoitustilannettakaan kovin herkästi pääse syntymään. Kurssien ja/tai lainoitusasteiden lasku voi heittää koron kuitenkin hyvässäkin salkussa hopeatasolle monella aika herkästi. Jo pelkästään lähes 2,5% korko isohkosta sijoituslainasta on aika paha, mutta pahemmaksi hopeataso vielä muuttuu, jos päälle laitellaan hieman vahvempaa yleistä korkotason nousua , jolloin superluotonkin korot varmasti nousevat.

Oheisen linkin takaa löytyvässä piksu.netin aiheeseen liittyvässä artikkelissa hyvänä lainoitusasteena pidetään noin 10-15% salkun kokonaisarvosta, maksimissaan 40%. Jos Nordnet salkun keskimääräinen lainoitusaste on 70% ja kultatasolla pysyy kun käytössä on max 40% lainoitusarvosta, tekisi kultatason maksimilaina koko salkun velaksi 28% salkun kokonaisarvosta. Itselläni Nordnet-laina on noin 30% salkkuni kokonaisarvosta.

Velka-asioissa itse korostan sitä, kuinka tärkeää on ottaa asioista selvää ja on suunnitelma, missä tavalla tai toisella on varautunut kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin skenaarioihin. Riski on pidettävä sellaisena, ettei isompia ongelmia pääse missään tilanteessa syntymään, pahimpana kauhukuvana tietenkin pakkomyynnit. Ihmisten elämäntilanteet ja taloudelliset reunaehdot vaihtelevat niin paljon, ettei asioissa ole olemassa mitään yleispäteviä totuuksia ja neuvoja. Älä kuitenkaan ole kuin Teppo.

Helpointa varautumista lienee pitää velan määrä pienenä. Joskus voi riittää huolehtiminen siitä, että jostain on saatavilla rahaa salkkuun suurimman hädän hetkellä (muut omat säästöt, puolison säästöt, valmiiksi neuvoteltu pankkilaina, muita sijoituksia, jotka todennäköisesti laskisivat kriisissä osakkeita vähemmän ja joita tarvittaessa voi myydä) jne.

Riskienhallinan kannalta pankkilaina (missä on vakuutena esim. asunto) on superluottoa parempi vaihtoehto, koska kurssien laskiessa ei tarvitse huolehtia osakkeiden lainoitusasteista eikä pakkomyyntejä tarvitse pelätä. Normaalille kuluttajalle pankkien lainat tuppaavat vain olemaan kalliimpia kuin superluotto, niitä joutuu lyhentämään tai ainakin maksamaan pois sovitun ajan kuluttua, lainan lyhentämisestä menee kuukausittain palvelumaksuja, lainan nostokulut ovat pienillä lainoilla äkkiä siellä 3% tuntumassa jne.

Sijoituslainaa neuvoteltaessa suhteet pankkiin/työntekijään ja pankin työntekijän valmiudet ymmärtää sijoittamista ovat avain asemassa. Itselläni on sekä huonoja että hyviä kokemuksia pankeista sijoituslainoihin liittyen, näistä kokemuksista olisi ainakin jollain tasolla tarkoitus kirjoitella blogiinkin joskus.

Valoisa toukokuu - Ford, Aktia ym.

Se on taas aika tutkailla mitä edellinen kuukausi toi tulleessaan ja mihin ollaan matkalla...

Salkun tuotto ja osingot

Toukokuu sujui sijoitusten kurssikehityksen osalta enemmän kuin hienosti. Salkku tuotti lähes 2% voittoa vertailurahaston (EUNL) jäädessä pakkaselle. Salkun kehitystä voi tarkemmin tutkailla omalta 'Salkun kehitys' välilehdeltään, joskaan historiaa ei seurannalla vielä juuri mitään ole.

Olen toukokuun tulokseen varsin tyytyväinen, vaikkakin hyvä tulos osin selittyy Sammon osingoilla, mitkä irtosivat jo huhtikuussa mutta tulivat tilille vasta toukokuussa. Kaiken kaikkiaan osinkokevät alkaa hiljalleen olla takanapäin ja valtaosa koko vuoden osingoista näin myös saatu. Toki salkussa on myös osakkeita, joista osinkoja irtoaa useamman kerran vuodessa, joskaan asialla ei itselleni juuri merkitystä ole. Toukokuun ostojen myötä koko vuoden osinkoennusteeni (brutto) nousee mukavasti juuri ja juuri yli 2000 euron. Salkkuni osinkoihin voi tutustua tarkemmin omalla 'Osingot' välilehdellään.

Toukokuun uutisia

Omistuksiini liittyviä uutisointeja toukokuulta jäi mieleeni lähinnä nämä
- Ford, toimitusjohtajan vaihdos (mistä jäljempänä pari sanaa lisää). Fordin kurssi on ollut laskusuunnassa pitkään, tällä uutisella ei tuntunut juuri olevan merkitystä kurssiin.
- Nokia, merkittävä Apple-diili, joka nosti välittömästi kurssia. Mielestäni tämä on nyt hinnoiteltu osakkeeseen eli vaikka usko firmaan on kenties vahvempi kuin koskaan, en pidä osakkeen hintaa nyt erityisen houkuttelevana (kuten en oikein minkään muunkaan osakkeen).
- Fortum, spekulaatiot Uniperin ostamisesta. Fortumin kurssi on ollut pidempään hienoisessa nosteessa ja mikäli Fortum onnistuisi ostamaan Uniperin järkevällä hinnalla ja kokonaisuus olisi hyvin suunniteltu, voisi se olla uusi alku Fortumille ja osakekurssille.
- Telia, sopu osingonjaosta turkkilaisessa osakkuusyhtiö Turkcellissä. Telian kurssi on ollut jo pidempään nousujohteinen ja osaltaan tämä uutinen tukee positiivistä kehitystä.
- Nordea, pääkonttorin mahdollinen siirto Ruotsista Suomeen tai Tanskaan. Itse lähinnä toivon, ettei siirtyisi Tanskaan osinkovero-ongelmien vuoksi, saattaisin tässä tapauksessa jopa myydä omistukseni. Muutoin en jaksa kauheasti spekuloida asialla. Toivon, että viisaita ratkaisuja tehdään. Jotenkin asian vatvominen julkisuudessa ja ylipäänsä mahdollinen pääkonttorin siirto ei itsessäni herätä erityisesti luottamusta, parhaat ja vakaimmat firmat eivät säntäile siirtelemään pääkonttoria sen mukaan, mitä hallitukset milloinkin sattuvat päättämään. Toki jossain se raja tietenkin menee, mutta en ole täysin vakuuttunut Nordean toiminnasta, missä on makuuni hieman liikaa lapsekasta kiukuttelua.

Ostot ja myynnit

Ainoa hieman merkittävämpi ostos toukokuussa oli Fordin lisääminen. Kurssilaskun johdosta päädyin ostamaan lisäerän, hieman edellistä erää suuremman. Suurimpana Fordia koskevana uutisena toukokuulta jäi siis mieleen toimitusjohtajan potkut laahaavan myynnin vuoksi (etenkin Kiinassa ja USAssa). Toimitusjohtajalla oli takanaan 28 vuotinen ura Fordissa, toimitusjohtajana tosin oli työskennellyt vasta jokusen vuoden. Itselläni ei ole rahkeita arvioida oliko erottaminen järkevää vaiko ei, kokonaisuudessaan uutinen toki on negatiivinen. Positiivista on kuitenkin edes se, että uusi toimitusjohtaja valittiin johtoon talon sisältä.

Jään Fordin kanssa hieman odottavalle kannalle. Yhtiötä ja osaketta en muutenkaan ole tarpeeksi tarkkaan seurannut, lähinnä siksi, että keskityn etupäässä suomenkieliseen aineistoon, eikä infoa aivan valtavia määriä ole vastaan suomeksi tullut. Fordin osinkoprosentti on hyvällä yli 5% tolalla nykykurssilla ja osingonjakosuhde on suht alhainen. Talouden nousu globaalisti tukee myös Fordin myyntiä. Kuinka Ford sitten pärjää kilpailijoilleen ja tuleeko negatiivisia yllätyksiä vastaan, en osaa lainkaan arvioida. Fordin mahdollisten lisäostojen kanssa tulenkin olemaan hyvin varovainen.

Kuukauden muut ostot olivat pieniä, Nordnetin alle euron välityspalkkiolla tehtyjä. Kyseinen kampanja kestää vielä elokuun loppuun. Merkittävin pikkuostos oli Aktia, mitä omistin jo entuudestaan jonkin verran. Aktia julkaisi toukokuussa kevyen iloisesti yllättäneen (lähinnä palkkiotuotot kasvaneet erinomaisesti) Q1 raportin ja samana päivänä lisäostoni tein. Aktian kurssikehitys on perusteettomasti ja merkittävästi jäänyt jälkeen muista Pohjoismaisista pankeista. Haasteena on toki edelleen kasvun puute ja järeä meneillään oleva IT hanke, joka tulee vielä rokottamaan tämän vuoden tulosta kuluillaan. Toisaalta jahka hanke joskus vihdoin saadaan maaliin on odotettavissa merkittäviä säästöjä, todennäköisesti vuodesta 2018 alkaen. Mikäli Aktiaan liittyviä huonoja uutisia ei esiin ilmaannu olen erittäin kiinnostunut lisäämään positiotani edelleen osakkeessa, mikäli kurssilaskua vielä nähdään. Toisaalta finanssisektori on jo nyt vahvassa ylipainossa salkussani.

Pienistä omistuksistani tuplasin Tikkurilan painon, edelleen omistus on salkussani pieni. Kurssiliikkeet ovat olleet aika maltillisia ja osake on edelleen omaan makuuni hieman kallis, mutta paremman kurssilaskun osuessa kohdalle olen valmis lisäämään omistustani.

DNA:n ja eQ:n osakkeet sen sijaan myin pois hyvän kurssinousun jälkeen (hyvin pienet määrät osakkeita). Osin tämä oli rönsyjen karsimista, kun en päässyt ostamaan halvemmalla lisää. Osin kyse oli myös velkarahaan liittyvästä riskien hallinnasta, velkaa kun on salkussa liikaa.

Kuukausisäästäminen pyörii suunnitelman mukaan ja toukokuussakin tuli siis ostettua rahastoja laajalla rintamalla (Nordnet, Seligson). Tsekkaa sijoitussuunnitelma omalta välilehdeltään tuolta.

Nousijat ja laskijat

Merkittävistä sijoituksista parhaiten (yli 5%) toukokuussa nousivat:
- Telia lähes 9%
- Nokia lähes 8% (huom. myös osinko irtosi!)
- Fortum yli 6%

Karseinta kurssilaskua (yli 5%) edustivat:
- Nokian Renkaat lähes 8%
- Ford yli 6% (euroissa)
- AT&T lähes 6% (euroissa)

Kyttäyspaikat ja suunnitelmat

Salkku on tällä hetkellä hyvässä asennossa ja edelleen pitäisi välttää lisäostoja osakerintamalla. Kuitenkin, H&M on edelleen mielenkiintoisessa vaiheessa kurssinsa kanssa. Heilunta on aika voimakasta ja jännään, pääsenkö ensin ostamaan lisää (noin kurssilla 210sek) vai myymään (noin kurssilla 240sek). Lähempänä ostohintaa tuossa on pitkään pyöritty, toisaalta osingon irtoaminen ei vaikuttanut kurssiin juuri lainkaan ja muutenkin hienoista käännettä kurssissa on ollut havaittavissa.

Gjensidigen nousu on oleellisesti hidastunut toukokuussa. Jos kurssi jaksaisi nousta tuonne päälle 140nok niin todennäköisesti keventäisin hieman sijoituksen painoa.

Tikkurilan painoa salkussani lisäisin mieluusti jos kurssi tippuisi 17e tienoille.

Aktiaa voisin lisäillä kurssin 8,5e tienoilla.

Verizon laski toukokuussa aika mukavasti ja sormi jo syyhysi osta-painikkeella. Hyvin pienestä jäi kiinni ettei lisää tarttunut salkkuun. Sittemmin kurssi on jo hieman palautunut (tai valuuttakurssit muuttuneet), mutta hirmuisen kaukana ostohinnoista ei edelleenkään olla. Kurssin tulisi laskea noin 44usd tasolle, että ostan lisää, tosin tässä vaikuttaa myös valuuttakurssit (euron vahvistuessa hieman korkeampikin kurssi on ok).

Laajemmalla kyttäyslistalla ei oikein ole nyt mitään osaketta, mikä olisi lähelläkään ostohintoja. Jo kerran aikaisemmin omistamaani Pihlajalinnaa olen uudelleen alkanut pohdiskella, mutta osake ja sen hinnan järkevä taso on itselle valitettavan hankala ymmärtää, joten varsin varovainen minun pitää tämän kanssa olla jos ostoksille lähden. Kuitenkin edelleen on kutina, että jotenkin tästä sotetouhusta ja ylipäänsä (vääristyneestä?) terveysbisneksestä täytyisi päästä hyötymään.

Ostin käytetyn auton

Hiljattain jossain jutussani ohimennen mainitsin, että pitäisi löytää halpa auto. Nyt se on sitten lopulta löytynyt! Käytetyn auton hankinta oli sekin hieno kokemus ja opetti kaikenlaista, itse kun en ole käytettyä autoa yksityiseltä myyjältä koskaan ennen ostanut.

Kerron tässä miten homma sujui, mitä kaikkea kannattaa huomioida käytettyä autoa hankittaessa ja mistä voi olla apua. Ja huom, en ole autoasiantuntija, sen sijaan tykkään vertailla asioita ja kun kiinnostun jostakin, käytän kosolti aikaa asian parissa.

Ostokriteerit

Ennen käytetyn auton hankintaa oleellisin kysymys lienee se, minkälaisen auton  tarvitsee, paljonko sillä aikoo ajaa vuodessa ja mitä se saa maksaa. Itselläni tärkeimmät kriteerit olivat nämä:
- Hinta max 1500e, mieluusti vähemmän
- Ajettu max noin 250 000km, autosta riippuen (pieni kottero ei ehkä kestä kilometrejä yhtä hyvin kuin isommalla koneella varustettu auto)
- Auton tulisi olla vuosimallia 1998 tai uudempi
- Peräkoukku on oltava, koska tarvitsen sitä. Pelkän peräkoukun asentaminen maksaa minimissään n. 600 euroa, eli halvassa autossa se on ihan merkittävä lisä tuomaan autolle lisää arvoa.

No millaisen auton tuolla budjetilla sitten saa? Seurailin Nettiautoa useamman viikon enemmän kuin aktiivisesti, lähinnä oman alueeni autoja mutta vertailun vuoksi myös koko maan autoja. Ja kyllähän tuolla rahalla jo monenlaista on tarjolla! Pian totesin, että minulla on hyvät mahdollisuudet saada oiva kulkupeli jopa merkittävästi maksimiksi asettamaani 1500 euroa halvemmalla.

Muista nämä kun ostat käytetyn auton

Oleellisimmat asiat, mihin kannattaa kiinnittää huomiota ostaessa halpaa käytettyä autoa:
1) Onko autossa ruostetta?
2) Onko autossa jakohihna vai -ketju, jos hihnalla niin koska vaihdettu?
3) Millainen on auton huoltohistoria?
4) Millaiset renkaat autossa on?
5) Onko autossa tiedettyjä vikoja? Onko tiedossaolevia isompia remontteja?
6) Milloin auto on katsastettu?

1) Onko autossa ruostetta?

Käytettyjen autojen kenties suurin vitsaus on ruoste. Ruoste on rumaa mutta erityisesti sen ongelmat liittyvät kahteen seikkaan: ruostevaurioita on vaikea korjata hyvin ja ruoste aiheuttaa ongelmia katsastuksessa. Alustan kuntoa voi olla vaikea arvioida, mutta korin vauriot on ainakin helposti todettavissa. Hiemankin pahemmin ruostuneessa autossa korjauksia voi joutua tekemään noin kahden vuoden välein. Omassa korjaamossani koko helman ruostekorjaus maksaa noin 300e / sivu, ei hajuakaan onko se kallista vai halpaa. Toinen juttu sitten on jos itse osaa ja vaivautuu ruosteita korjailemaan.

Joka tapauksessa otin korjaamomiehen vinkin todesta: Etsi ruostesuojattu auto, kyllä niitä muita vikoja sitten on helppo korjailla.

Yritin kahlata nettiä läpi löytääkseni ne parhaimmat merkit ruosteen osalta. Hieman tunnuttiin netin palstoilla kallistuvan näkemykseen, että japsit ja korea-autot ruostuu eurooppalaisia nopeammin, etenkin Renaultia tunnuttiin usein kehuttavan. USA-autot jäivät keskusteluissa hieman paitsioon. Lähtökohtaisesti olen enemmän tykästynyt idän autoihin eli nämä eivät olleet niin tervetulleita tietoja. Totuus kuitenkin taitaa olla, että auto kuin auto ruostuu tietyissä olosuhteissa. Ruostumista voi ehkäistä tietenkin ruostesuojauksella, mutta myös riittävällä pesemisellä (huom. myös alustapesu) ja vahaamisella.

Niin ja se katsastushomma. Katastusmies ei pidä ruosteesta, jos se vaikuttavaa korin/rungon kestävyyteen tai ylipäänsä auton turvallisuuteen. Eli esim. ruoste ovessa voi heikentää ovea niin, että auto ei tärmäystilanteessa ole riittävän turvallinen, ja näin oven ruostuminen voi aiheuttaa katsastuksessa korjauskehoituksen.

Mielenkiintoista lisätietoa korroosiosta ja tähän liittyen auton katsastuksesta vaikkapa tuolla.

2) Onko autossa jakohihna vai -ketju, jos hihnalla niin koska vaihdettu?

En lähde pohtimaan, kumpi sinänsä on parempi, hihna vai ketju. Mutta hihna tulee vaihtaa säännöllisesti ja halpaa autoa ostettaessa hihnan vaihto-operaatio voi äkkiä maksaa enemmän kuin itse auto. Eli jos auto on hihnalla, tulee selvittää, milloin se on vaihdettu ja milloin se tulee huolto-ohjelman mukaan vaihtaa seuraavan kerran. Toki myös ketju voi tulla tiensä päähän, vaikka periaatteessa sen pitäisi kestää läpi auton elinkaaren.

3) Millainen on auton huoltohistoria?

Tämän kohdan oleellisuus ei tarvinne erityisiä perusteluja. Merkitys tietenkin kasvaa, mitä enemmän autolla on kilometrejä takanaan. Mikäli huoltohistoriasta ei ole olemassa minkäänlaista dokumenttiä tai huoltohistoria on huono, en lähtisi ostamaan tällaista paljon ajettua autoa. Suurimpana riskinä on tietenkin moottorin pettäminen ja tähän huolloista vaikuttanee eniten se yksinkertaisin ja tärkein eli öljynvaihdot. Lähtökohtaisesti käytettyä autoa ostaessa huoltohistorian tulisi olla kokolailla moitteeton.

Kilpailuta autohuolto ja säästä jopa 40%

AutoJerry.fi

4) Millaiset renkaat autossa on?

Hienoa, että edes yksi asia listassa on kutakuinkin oman ymmärrykseni rajoissa :) Renkaista usein riittää silmämääräinen tsekkaus, myös urasyvyys on helppoa mitata ja nastojen olemassaolon talvirenkaista havaitsee myös pikaisella vilkaisulla. Renkaiden merkitys ei kalliimpaa autoa ostettaessa tietenkään ole niin oleellinen juttu, riittävän hyvät uudet kesä- ja talvirenkaat saa reilusti alle tonnnilla. Mutta kun haluaa päästä halvalla ja auton hinta pyörii tuossa tonnin paikkeilla, on renkaiden kunnon merkitys suuri.

Renkaissahan urasyvyydet menee siis näin (pääurat)
- Kesärenkaat, lain vaatima minimi 1,6mm, suositus hyvän pidon varmistamiseksi vähintään 4mm
- Talvirenkaat, lain vaatima minimi 3mm (talvirengaspakon aikana 1.12.-28.2.), suositus vähintään 5mm.

Itse asetin väljän kriteerin, että renkaiden tulee olla hyvät tai melko hyvät. Koska autolle tulee kilometrejä vain vähän vuodessa (reilusti alle 10 000km), kuluu renkaatkin hitaasti, eli keskinkertaisetkin renkaat menevät vielä pitkään. Toisaalta hylkäsin suoraan autot, joissa ei ollut kuin pelkät kesä- tai talvirenkaat tai renkailla ei ajaisi vähintään muutamaa vuotta. Koska autolla tullaan ajamaan lähinnä lyhyttä matkaa alhaisilla nopeuksilla, olen valmis ajamaan renkaat lähelle lain vaatimaa minimirajaa urasyvyyksistä.

5) Onko autossa tiedettyjä vikoja? Onko tiedossaolevia isompia remontteja?

Niputin nämä sinänsä tärkeät asiat yhden otsakkeen alle, koska näitähän voi aina udella, mutta vastaukset on mitä sattuu :) Eli riskillä mennään, sanoo myyjä mitä sanoo. Hyvin dokumentoitu huoltohistoria toki auttaisi tässäkin, mutta useimmiten huoltohistorian todentaminen jää huoltokirjan leimojen varaan ja nämä asiat lähinnä ympäripyöreiksi puheiksi myyjän taholta ("kyllä noilla jarruilla nyt vielä pitkään ajelee...")

6) Milloin auto on katsastettu?

Renkaiden lisäksi niitä helppoja kohtia. Halvan käytetyn auton ostaja voi katsastuksessa ajautua tilanteeseen, missä korjattavaa onkin niin paljon, ettei korjaaminen enää kannata. Siksi on tärkeää, että autolla saa ajella ainakin sen puoli vuotta - vuoden ennen ensimmäistä koitosta.

Auton katsastusajankohdan voi helposti selvittää katsastusasemien sivuilta, esim tuolta. Itse hylkäsin lähes poikkeuksetta ehdokkaat, jotka olisi pitänyt katsastaa puolen vuoden sisällä.

Omistajanvaihdos, varmenne ja vakuutus

Näillä miettein päädyin ostamaan 2000 vuoden Ford Mondeon, hinta 850e.
- Seuraava katastus 01/18 eli n. 7,5kk ajoaikaa ennen seuraavaa katsastusta.
- Huoltohistoria täysin moitteeton (huoltokirjan leimojen ja vähäisten lisätietojen valossa).
- Ajettu n. 230 000km.
- Auto uutena ruostesuojattu ja sen jälkeen vielä noin kuuden vuoden ajan lisäsuojauksia
- Auton pohja pikaisella silmäyksellä ok kunnossa.
- Auton maalipinta ikäisekseen loistavassa kunnossa, lukuunottamatta pientä ruostekohtaa, joka on aiheutunut ilmeisesti korjaamatta jätetystä maalivauriosta sivun raapaistua johonkin. Käsitykseni mukaan ruosteen sijainti on sellainen, ettei tule katsastusmiestä auton elinkaren aikana häiritsemään. Tosin tässä mennään hieman mutulla.
- Renkaat hyvät (urasyvyydet suosituksissa tai paremmat) ja molemmat alumiinivantein → lähes yhtä arvokkaat kuin koko ostos.

Nykyisin rekisteriotteen 2. osaa ei enää tarvita, joskin sitäkin voi edelleen käyttää. Kaupat hoidetaan Trafin varmenne-palvelulla. Myyjä luo Trafin sivulla varmenteen, ostaja varmistaa Trafin sivulla varmenteen (ja näkee samalla mm. omistajan tiedot ja voi varmistaa myyjän olevan auton omistaja) ja tehdään kauppakirja (esim. Trafin sivulta voi tulostaa).

Ohjeita Trafin sivulla tuolla.

Tämän jälkeen autoon otetaan liikennevakuutus. Sen jälkeen, varmennetta käyttäen, auton voi rekisteröidä omiin nimiinsä. Kaikki on äärimmäisen helppoa ja esim. rekisteröinnin voi tehdä Trafin lisäksi myös vaikkapa oman vakuutusyhtiön sivuilla.

Potentiaalisia ostokohteita miettiessä kannattaa myös muistaa, että autojen pakolliset liikennevakuutukset ovat paljonkin eri suuruisia autosta riippuen. Liikennevakuutuksen hintoja voi verrata vakuutusyhtiöiden sivuilla, esim. IFin sivulla tuolla.

Kannattaa myös muistaa, että auton omistajan lisäksi autolla voi olla yksi tai useampi haltija, mitkä on helppo määritellä netin palveluissa. Esim. jos perheessä toisella puolisolla on itseä paremmat bonukset, kannattaa hänet merkitä haltijaksi ja ottaa vakuutus hänen nimiinsä. Tähän vuoteen saakka liikennevakuutusten kertyneitä bonuksia ei ole voinut käyttää saman henkilön toiseen liikennevakuutukseen, mutta tähän on tullut lakimuutoksia tämän vuoden alusta. Vakuutusyhtiöiden uudet liikennevakuutustuotteet ovat vasta tulleet tai tulossa markkinoille, mutta jatkossa on mahdollista (tai jossain yhtiöissä ehkä jo nyt) käyttää samoja bonuksia myös toiseen autoon.

Omat vakuutuksemme on IFissä ja uudet vakuutukset tulevat myyntiin lähiviikkoina. Ostetun auton vakuutukset laitoimme vaimoni nimiin, joka on vähemmän elämänsä aikana autojen kanssa tunaroinut ja bonuksia on enemmän. Pian täytyy tarkistaa, onko uusissa vakuutustuotteissa järkeä vai ei kunhan ne myyntiin saakka ensin ehtivät.

Lopputulos

Ja tässä mietteitä, mitä nyt tuumailen autostani ja mitä riskejä näen tulevaisuudessa. Autolla olen nyt ajanut noin 100km:
- Löysin kokolailla juuri sellaisen auton kuin mistä olin haaveillut.
- Seuraavaan katsastukseen suht hyvin aikaa. Ajatuksena käyttää auto vuosihuollossa joulu-tammikuussa ja sitten katsastaa se.
- Mikäli seuraava katsastus menee läpi ilman suurempia kuluja vaativia korjauksia, voi autoa alkaa pitää hyvänä ostoksena.
- Autossa on erittäin hyvä huoltohistoria mutta toisaalta sillä on jo aika paljon jo ajettu. Nyt vaan toivotaan, että mm. moottori ja vaihteisto kestää. Uskon ja toivon, että jos huolto-ohjelmaa on noudatettu ja minä jatkan säännöllisiä huoltoja, voi autolla ajella vielä useamman vuoden.

Vastuut

Käytettyjen autojen kauppaan sisältyy aina suuri huijauksen mahdollisuus. Lisäksi paljon ajettu vanha auto voi hajota käytännössä milloin vain.

"Käytettynäkään ostettu auto ei silti saa olla huonommassa kunnossa kuin kuluttajalla on auton ikä, sillä ajetut kilometrit, auton kauppahinta sekä myyjän autosta antamat tiedot huomioon ottaen yleensä aihetta edellyttää"

"Myyjä ei vastaa käytetyn auton virheestä, jos kyse on tavanomaisesta kulumisesta auton tai sen osan odotettavissa olevaan kestoikään nähden. Käytetyssä autossa voi siis olla käytöstä ja luonnollisesta kulumisesta johtuvia vikoja, jotka eivät ole virheitä"

-Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Tämän hintaluokan paljon ajetussa autossa siis voi tapahtua melkein mitä tahansa, eikä myyjää todennäköisesti saa osallistumaan kuluihin. Ehkä jos moottori aivan hetimmiten hajoaa ja auto on sen jälkeen arvoton ja joutaa romutettavaksi, voisi muutamaa satasta yrittää hyvitystä saada. Mutta muutamien kuukausien ajon jälkeen tuskin saa enää sitäkään. Todennäköisesti myyjän voisi saada vastuuseen lähinnä vain seikoista, mitkä olivat myyjän tiedossa, mutta hän ei niistä kertonut.

Kalliimpaa autoa ostettaessa, kuten usein muulloinkin, kannattaa perehtyä Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyviin sivuihin:
- Virhevastuu ja takuu autokaupassa
- Käytetyn auton virhe

Ja lopuksi...

Vain päivää ennen auton ostamista tuplasin Fordin osakepotin salkussani. Jälkikäteen pohtien, olihan tämä itsestään selvää, että tavalla tai toisella päädyn Fordin (autonkin) omistajaksi. Jo samana päivänä auto vakuutettiin IFin vakuutuksella - IFin emoyhtiö Sampo taas on salkkuni suurin sijiotus. Jos tulee rengasrikko, hankinko alle Nokian Renkaat? Joskus tuntuu siltä, että osakkeiden omistaminen ohjaa salakavalasti arjen kulkua ja valintoja. Toisaalta onhan se aika luonnollista, jos tavoitteena on sijoittaa laatuyrityksiin, joilla on parhaat tai vähintään erittäin hyvät tuotteet ja palvelut!