maanantai 5. kesäkuuta 2017

Nordnet Superluotto - riski ja mahdollisuus



Nyt kun markkinat ovat pitkään nousseet ja hetkellä millä hyvänsä tullaan rytinällä alas, ovat suomalaiset intoutuneet ottamaan enemmän velkaa sijoittamiseen kuin aikapäiviin. Raha on halpaa ja tuotot toistaiseksi ok tasolla.

Nordnet lainoitus ja superluotto


Jos riskeistä huolimatta velkaraha kiinnostaa niin yksi oiva vaihtoehto on Nordnet-lainoitus ja sen superluotto-ominaisuus. En tosin ole vielä hoksannut, miksi tuo "ominaisuus" täytyy erikseen aktivoida kun se voisi olla automaattisesti käytössä kaikilla lainoitusta käyttävillä.

Nordnetin lainoitus eli velan ottaminen toimii niin, että yksinkertaisen hakuprosessin jälkeen salkku-kohtainen lainoitus on erittäin joustavasti käytettävissä. Salkun osakkeet toimivat vakuutena ja Nordnet on määritellyt jokaiselle osakkeelle lainoitusasteen.

Eli jos sinulla on 1000e rahaa ja ostat koko rahalla Nokiaa (lainoitusaste 70%), on salkkusi lainoitusarvo silloin 700e. Tämä tarkoittaa sitä, että ostettuasi tonnilla Nokiaa voit ostaa vielä 700 eurolla mitä tahansa. Ja koska todennäköisesti seuraavallakin ostettavalla kohteella on jokin lainoitusaste, niin lainoitusarvoa ostoksiin jää vielä tämänkin jälkeen. Ja vielä seuraavan ja vielä seuraavan ja vielä seuraavankin ostoksen jälkeen! Tai sitten voit ostaa kerralla sitä Nokiaa niin paljon kuin lainoitus antaa myöden, eli... Matematiikka ei liene vahvin osa-alueeni, koska jouduin lunttaamaan yksinkertaisen kaavan Nordnetin sivuilta.

Minulla on 1000e rahaa ja haluan ostaa maksimipotin Nokiaa (70% lainoitusaste) velalla.
- 1000 / (1-0,7) = 1000 / 0,3 = 3333,333...
- Eli voin ostaa Nokiaa kerralla 3333 eurolla

Käänteisesti logiikka siis menee näin:
- Ostosten markkina-arvo ostohetkellä 3333 euroa
- Tästä 70% = n. 2333e = salkun lainoitusarvo (salkussa ei siis mitään muuta kuin tonnilla ostetut Nokiat)
- Salkun velaton arvo 1000e + velalla ostetut 2333e = markkina-arvo 3333e.

Lainaa voi koska vain ottaa lisää tai maksaa pois. Jos salkussa on lainoitusarvoa jäljellä, voit myös nostaa rahaa sieltä tilillesi, velkasaldo vain kasvaa. Korkokulut veloitetaan kerran kuukaudessa eikä lainaa tarvitse lyhentää milloinkaan. Korkokulut voi vähentää verotuksessa, koska kyseessä on tulonhankkimislaina. Eikös olekin näppärää ja yksinkertaista, kertakaikkiaan.

No joo, onhan se näppärää siis ihan oikeastikin. Mutta oleellista tietenkin on lainan korko ja se, että salkun lainoitusarvo pysyy plussalla. Korkotasot menevät Nordnetissä näin:
- Normaali korko 4,85%
- Superluoton hopeataso 2,49%
- Superluoton kultataso 0,99%

Jokainen, joka lainoitusta käyttää, voi aktivoida superluotto-ominaisuuden, mutta halvemmille tasoille pääseminen edellyttää ehdoissa määriteltyjä riittävää hajautusta ja riittävän alhaista lainoituksen käyttöastetta. Nordnetin sivuilta lainaten:
- Voit saada Kulta-tason 0,99 % koron, jos salkkusi yksittäinen osake tai ETF on enintään 20 % koko salkkusi markkina-arvosta tai sijoitusrahasto enintään 60 %. Käytössäsi on enintään 40 % salkkusi lainoitusarvosta.
- Voit saada Hopea-tason 2,49 % koron, jos salkkusi yksittäinen osake tai ETF on enintään 25 % koko salkkusi markkina-arvosta tai sijoitusrahasto enintään 75 %. Käytössäsi on enintään 60 % salkkusi lainoitusarvosta.

Superluoton vaatimukset tavallista ei-ammattimaista sijoittaa ajatellen ovat ihan hyvät, koska ne hillitsevät liiallista riskin ottamista. Suuri miinus ja epäloogisuus tulee hajautuksen kriteereissä kuitenkin siinä, että etf:t niputetaan samaan kategoriaan osakkeiden kanssa, eli vaikka etf:n hajautus kattaisi koko maailman, ja sijoitusta voitaisiin pitää suhteellisen vähäriskisenä (suhteessa muihin osakesijoituksiin) ei sen paino saa nousta salkussa kovin suureksi. Sen sijaan minkä tahansa tavallisen rahaston paino saa olla suurempi, vaikka kyseessä olisi paljon riskisempi sijoitus (esim. vähäisellä hajautuksella epävakaaseen kehitysmaahan sijoittava rahasto tms.).

Velkasalkun ongelmana on myös se, että silloin kuukausisäästäminen ilman ostokuluja etf:iin ei onnistu. Tätä surkeaa ominaisuutta voi toki kiertää avaamalla toisen salkun (ei aiheuta lisäkuluja), mutta silloin nämä etf:t eivät ole velkasalkussa turvaamassa ja lisäämässä lainoitusarvoa.

Tämän blogiteksin tarkoitus ei kuitenkaan ole toimia Nordnetin luotto-ominaisuuden mainoksena. Toki se on kätevä ja sitä itsekin käytän. Sen sijaan innoitus tähän juttuun lähti riskienhallinta-näkökulmasta ja sellaisesta varovaisesta pelosta, että onkohan kaikilla sijoittajilla nyt riskit varmasti hallinnassa velkojensa suhteen, jos pörssi vaikka sattuisikin romahtamaan huomenna. Historian valossa valitettavasti näin ei todennäköisesti ole.

Superluoton riskit


Käydäänpä siis läpi Nordnet-lainoituksen ja superluoton riskejä. Huvin vuoksi luokittelen riskit kolmeen kategoriaan ja kuvailen riskejä lyhyiden esimerkkitilanteiden avulla.

1. Tason riskit - Lievät

Helenalla on hyvin hajautettu sijoitussuunnitelman mukainen salkku. Hän pitää salkun aina siinä asennossa, että korko pysyy superluoton kultatasolla ja vielä ihan hyvällä turvamarginaalilla. Kesällä Helena kuitenkin halusi lähteä Egyptiin ja koska lomarahat ei ollut vielä tullut, päätti hän nostaa Nordnetin salkusta 3000 euroa rahaa. Siitä huolimatta salkku pysyi vielä kepeästi kultatasolla, eli halpaa lomalainaa!

Egyptissä Helena sukelteli ja relas - eikä katsellut uutisia ihan joka päivä. Kas keskiviikkona kesken Helenan loman paljastui aivan törkeitä Nordeaan liittyviä uutisia: Oli huijattu, piiloteltu, puijattu, kierretty ja kaarreltu yhtä aikaa. Koko seuraavan vuoden osingot oli vaarassa ja maine taas mennyt. Nordea sattui olemaan Hellun suurin omistus ja pahaksi onneksi Sampo vielä kolmanneksi suurin. Nordea sukelsi Helenaa syvemmälle ja tippui heti kaupankäynnin alettua 15%. Ja Sampo perässä yli 5%.

Helenan turvamarginaali oli kaventunut 3000 euron noston myötä ja suurten omistusten kurssimuutokset aiheuttivat lainoitusarvon pienentymisen niin, että korko siirtyi hopeatasolle eli alle prosentista liki kahteen ja puoleen. Helena huomasi tilanteen toki heti seuraavana päivänä ja teki suunnitelman: Mitään ei hätiköiden tän takia myydä vaan lomarahoista sit talletetaan lisää rahaa salkkuun ja korko palaa ennalleen. Eikä niitä korkokuluja niin kauheesti ehtinyt "ylimääräistä" kertyäkään - Nalle näet puhui kurssit nousuun jo viikossa.


2. Tason riskit - Vakavat

Riku on hieman höntti ja ajattelee, että on fiksua pitää lainoitusaste superin hopeatasolla - ja vieläpä ihan tapissa niin, että tuppaa herkästi heilahtaan normikoron puolelle. Ajoittain, kun Riku näkee upeita ostopaikkoja, hän ei voi vastustaa kiusausta ja tekee ostoksia, vaikka korko sitten heilahtaakin heti lähemmäs viittä prosenttia.

Kun Riku tutkii tarkemmin viime vuoden korkohistoriaa, hän huomaa, että maksimikorolla meni melkein kolme kuukautta, vaikka maksimikorolla piti mennä vaan ihan satunnaisesti lyhyitä pätkiä. Mutta niitä herkullisia ostopaikkoja vaan tuli niin usein. Ja sit piti venailla palkkaa melki kuukaudenkin et sai siirrettyä rahaa lisää Nordnetin salkkuun. Kerran Riku teki kuukauden ruokaostokset Visalla, koska halus minimoida sen Nordnetin koron. Fiksuna miehenä Riku kuitenkin pelas korttinsa niin, et Visasta ei mennyt korkoa ja pikkumyyntien avulla lopulta sai koron takas hopealle.

Riku laskeskelee, että huolimatta suurehkoista korkomenoista, lainoituksen ansiosta on tullut lisätuloja HUOMATTAVASTI paljon enemmän kuin mitä korkomenot ovat. Nousihan lähinnä suomiosakkeista koottu salkku yli 5% viime vuonna ja osinkosadekin kasteli ekaa kertaa oikein kunnolla! Noh, seuraavana vuonna osakkeet tuotti vähemmän ja Riku jäi nipin napin voitolle kun korkokulutkin huomioidaan. Onneksi korkojen verovähennys hieman jelppasi lopullista tilannetta.


3. Tason riskit - Katastrofaaliset

Teppo ajatteli, että velkaa vaan kunnolla ja etf:ää salkkuun. Oli tullut 10 000e just perintöä. Hajautus oli kohdillaan. Oli viittä eri laajalle sijoittavaa etf:ää ja lainoitusaste keskimäärin 70%. Ihan sekasin Teppo ei perinnöstä mennyt vaan otti luottoa "vaan" sen verran et pysy hopeatasolla - juuri ja juuri mutta kuitenkin.

Tutkaillaanpa ensin salkkua:
- Viisi eri etf:ää samalla 20% painolla
- Ostokset yhteensä 17000  = salkun markkina-arvo
- Etf:ien lainoitusaste 70% (keskiarvo)
- Salkun lainoitusarvo 11900
- Salkun velkasaldo 7000e
- Salkun velatan arvo 10000e
- Käytössä lainoitusarvosta 7000 / 11900 x 100 = noin 59%

Velkaa oli 7000e, salkun markkinaarvo 17000. Juuri työttömäksi jääneelle Tepolle ne olivat suuria rahoja mutta uskoa markkinoiden nousuun riitti. Sitten kuitenkin kävi niin, että USA hyökkäsi Pohjois-Koreaan. Ensin markkinat lähinnä riemastu, mutta Kiinalaiset ja Venäläiset pilas homman ja maailma meni varsin epävakaaseen asentoon.

Pörssit sukelsi ympäri maailman, parissa päivässä laskua tuli keskimäärin 40%. Pankit aloitti välittömästi omat riskienhallintatoimenpiteensä ja esim. Nordnetin osakkeille annetut lainoitusasteet putosivat välittömästi, keskimäärin 50%. Samalla ilmoitettiin mittavista lainojen korkojen noususta, tosin korkojen nousut tapahtuvat vasta kuukauden päästä ilmoituksesta.

Uudessa tilanteessa salkku näyttikin tältä:
- Salkun markkina-arvo 10200e
- Etf:ien lainoitusaste 35% (keskiarvo)
- Salkun lainoitusarvo 3570e
- Salkun velkasaldo 7000
- Salkun velaton arvo 3200
- Käytössä lainoitusarvosta 196%
= Ylilainoitusta aivan vietävästi

Tässä tilanteessa Nordnet voi myydä salkusta haluamansa arvopaperit saadakseen ylilainoituksen purettua. Onneksi salkun markkina-arvo edes edelleen oli suurempi kuin velkasaldo! Vielä suuremmalla lainoitusasteella voi helposti käydä niinkin, ettei edes kaikkien osakkeiden myynti kata velkoja.

Tepolla ei ollut mitään mahdollisuutta laittaa uutta rahaa salkkuun. Hän toimi nopeasti ja teki itse tarvittavat myynnit saadakseen tilanteen "kuntoon". Teppo myi tasaisesti kaikista omistuksistaan 55% ja sen jälkeen salkku näyttikin tältä:
- Salkun markkina-arvo 4590
- Etf:ien lainoitusaste 35% (keskiarvo)
- Salkun lainoitusarvo 1606,5
- Salkun velkasaldo 1390
- Salkun velatan arvo 3200
- Käytössä lainoitusarvosta n. 86,5%

Korko oli maksimi lähes 5% ja piakkoin nousemassa. Kurssien mahdollisesti laskiessa olisi taas pian lisämyyntejä edessä. Palatakseen entiseen arvoonsa salkun pitäisi nousta yli 370%. Sillä hetkellä, kun muut ostivat lisää tai olivat tekemättä mitään, Tepon piti myydä, pahimpaan mahdolliseen aikaan.

Huomioitakoon vielä, että esimerkin 2 Riku olisi ollut vastaavassa romahduksessa vähintään yhtä tukalassa tilanteessa kuin Teppo (superluoton hopeataso maksimissa, lainoitusasteet tuskin etf:iä suuremmat). Rikun tilanteessa oli kuitenkin yksi oleellinen ero Teppoon nähnden: Riku kävi töissä ja sai säännöllisiä tuloja, tilillä oli aina jonkin verran rahaa, käytettävissä oli Visa-luotto yms. Teppo sen sijaan oli työtön, jolla tili oli koko ajan nollilla ja laskujakin jokunen rästissä. Romahduksessa Tepolla ei ollut mitään mahdollisuuksia hankkia salkkuun lisää pääomaa, sen sijaan Riku olisi pystynyt hoitamaan akuutit ja pahimmat ongelmat muilla säästöillään ja pienillä myynneillä.

Sopimusehdot


Yritin noudattaa esimerkeissä Nordnetin sopimusehtoja, mutta muistutan, että voin katsoa mitä tahansa väärin ja tiedot voivat myös muuttua. Kaikki kannattaa aina tarkistaa Nordnetin sivuilta / asiakaspalvelusta. Superluoton korkojen osalta sivuilla on selkeästi tiedotettu, että mahdolliset korkojen nostot tulevat voimaan aikaisintaan 30 päivän kuluttua ilmoituksesta.

Lainoitusasteista sivuilla todetaan, että "Luoton käyttäjän on erittäin tärkeää huomioida, että Nordnetillä on oikeus milloin tahansa muuttaa arvopapereiden lainoitusasteita". Tätä tarkennetaan tarkemmissa sopimusehdoissa mm. seuraavasti:"Yhtiöllä on oikeus yksipuolisesti muuttaa rahoitusvälineille antamiaan lainoitusasteita. Mahdollisista lainoitusasteiden muutoksista pyritään pääsääntöisesti ilmoittamaan etukäteen Asiakkaalle, ellei muutos johdu Yhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta poikkeuksellisesta yhtiö- tai markkinatapahtumasta."

Lainoitusasteita pohtiessaan Nordnet kiinnittää huomiota mm. arvopaperin likviditeettiin ja volatiliteettiin, eli mitä enemmän on vaihtoa ja vähemmän kurssiheiluntaa, sitä paremmat edellytykset on hyvälle lainoitusasteelle.  Myös esimerkiksi yhtiön kilpailutilanne ja riskit vaikuttavat.

Normaalisti lainoitusasteet muuttuvat harvoin ja vähän kerralla, ja etenkin pudotukset tulevat voimaan yleensä noin kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Kuitenkin mahdollisuus muutella lainoitusasteita koska tahansa ja välittömästi on olemassa. Esim. Tepon tilanteessa kyseessä oli sen luontoinen Nordnetin vaikutusmahdollisuuksen ulkopuolella oleva markkinatapahtuma, että muutokset lainoitusasteissa yllä olevien sopimusehtojen mukaan varmasti voitiin tehdä välittömästi ilman pelkoa sopimusrikkeestä - minulla ei tietenkään ole hajuakaan, millaisessa tilanteessa ja kuinka rajusti Nordnetin lainoitusasteet voisivat muuttua, mutta kaikkeen on syytä varautua.

Historian valossa esimerkin omaiset kurssin pudotukset ja lainoitusasteiden muutokset eivät sinänsä kuitenkaan ole tuulesta temmattuja. Tietoni aiheesta ovat kuitenkin varsin hataralla tolalla ja perustuvat lähinnä käsitykseen, mikä aihetta sivuavista monenkirjavista jutuista ja artikkeleista on syntynyt.

Varautuminen


Oma lukunsa on, kannattaako velalla sijoittaa vai ei. En jää sitä pohtimaan tässä enempää. Keskityn siihen, miten velkasijoittaja voisi varautua pahimpaan. Nordnetin superluoton tasot antavat jo hyvän suunnan riskien hallintaan. Mielestäni velan tulisi ehdottomasti pysyä kultatasolla, hyvin väliaikaiset pyrähdykset hopean puolella voivat tilanteesta riippuen olla joskus hyväksyttäviä. Kultatasolla pysyminen varmistaa sen, ettei korkokulut kasva suhteettoman suuriksi ja ettei salkun riskitaso niin hajautuksen kuin velan määränkään suhteen nouse älyttömän suureksi.

Pelkää kultataso ei kuitenkaan anna vielä riittävää turvaa. Mitä todennäköisimmin kultatasolla pysyminen kuitenkin riittää pitämään salkun arvon plussalla eikä ylilainoitustilannettakaan kovin herkästi pääse syntymään. Kurssien ja/tai lainoitusasteiden lasku voi heittää koron kuitenkin hyvässäkin salkussa hopeatasolle monella aika herkästi. Jo pelkästään lähes 2,5% korko isohkosta sijoituslainasta on aika paha, mutta pahemmaksi hopeataso vielä muuttuu, jos päälle laitellaan hieman vahvempaa yleistä korkotason nousua , jolloin superluotonkin korot varmasti nousevat.

Oheisen linkin takaa löytyvässä piksu.netin aiheeseen liittyvässä artikkelissa hyvänä lainoitusasteena pidetään noin 10-15% salkun kokonaisarvosta, maksimissaan 40%. Jos Nordnet salkun keskimääräinen lainoitusaste on 70% ja kultatasolla pysyy kun käytössä on max 40% lainoitusarvosta, tekisi kultatason maksimilaina koko salkun velaksi 28% salkun kokonaisarvosta. Itselläni Nordnet-laina on noin 30% salkkuni kokonaisarvosta.

Velka-asioissa itse korostan sitä, kuinka tärkeää on ottaa asioista selvää ja on suunnitelma, missä tavalla tai toisella on varautunut kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin skenaarioihin. Riski on pidettävä sellaisena, ettei isompia ongelmia pääse missään tilanteessa syntymään, pahimpana kauhukuvana tietenkin pakkomyynnit. Ihmisten elämäntilanteet ja taloudelliset reunaehdot vaihtelevat niin paljon, ettei asioissa ole olemassa mitään yleispäteviä totuuksia ja neuvoja. Älä kuitenkaan ole kuin Teppo.

Helpointa varautumista lienee pitää velan määrä pienenä. Joskus voi riittää huolehtiminen siitä, että jostain on saatavilla rahaa salkkuun suurimman hädän hetkellä (muut omat säästöt, puolison säästöt, valmiiksi neuvoteltu pankkilaina, muita sijoituksia, jotka todennäköisesti laskisivat kriisissä osakkeita vähemmän ja joita tarvittaessa voi myydä) jne.

Riskienhallinan kannalta pankkilaina (missä on vakuutena esim. asunto) on superluottoa parempi vaihtoehto, koska kurssien laskiessa ei tarvitse huolehtia osakkeiden lainoitusasteista eikä pakkomyyntejä tarvitse pelätä. Normaalille kuluttajalle pankkien lainat tuppaavat vain olemaan kalliimpia kuin superluotto, niitä joutuu lyhentämään tai ainakin maksamaan pois sovitun ajan kuluttua, lainan lyhentämisestä menee kuukausittain palvelumaksuja, lainan nostokulut ovat pienillä lainoilla äkkiä siellä 3% tuntumassa jne.

Sijoituslainaa neuvoteltaessa suhteet pankkiin/työntekijään ja pankin työntekijän valmiudet ymmärtää sijoittamista ovat avain asemassa. Itselläni on sekä huonoja että hyviä kokemuksia pankeista sijoituslainoihin liittyen, näistä kokemuksista olisi ainakin jollain tasolla tarkoitus kirjoitella blogiinkin joskus.

2 kommenttia:

  1. Keskustelua Sharevillessä:
    https://www.shareville.fi/ryhmat/suomi-finland-212/kommentit/aikani-kuluksi-naputtelin-superluotosta-sen-riskeista-ja-yl-10284791/9333683

    VastaaPoista
  2. Mainiota luettavaa näin aloitteleval... aloittaneelle velkaantujalle, kiitos.

    VastaaPoista