Kivijalkapankin sijoituslaina vs Nordnet superluotto

Olen ottanut sijoituslainan pankista. Summasta olen sijoittanut nyt viidenneksen osakkeisiin ja 4/5 osaa lepäilee Bank Norwegianin tililläni (korko 1,75%) odottelemassa varsinaista käyttöönottoa.

Tällä hetkellä sijoitusvelan kokonaismäärä sijoitusten arvosta (missä mukana riskitön BN-talletus) on yli 60%. Äkkiseltään voisi vaikuttaa siltä, että riskiä on nyt kyllä liikaa pelissä. Mutta tavoitteena tässä touhussa kuitenkin on riskin minimointi.

Lähtötilanne ennen pankin sijoituslainaa

• Nordnet superluotto, korko 0,99%. Kultataso koko ajan tapissa.
• Velan määrä suhteessa koko salkun arvoon n. 30%
• Riskit:
• Äkkinäinen koron nousu (ilmoitus 1kk ennen nousua)
• Arvopapereiden lainoitusasteiden muutokset (muutokset voimaan välittömästi)
• Kurssien laskusta johtuva lainoitusarvojen alentuminen
• Riskien toteutuminen voi johtaa siihen, että
1. Lainan korko nousee äkillisesti kultatasolta putoamisen myötä ja / tai minimissään kuukauden viiveellä Nordnetin nostaessa korkoja.
2. Velan määrä nousee yli salkun lainoitusarvon (pakkomyyntien uhka), mikä tosin vaatisi salkussani aika rajuja markkinaliikkeitä JA lisäksi merkittäviä lainoitusasteiden alentamisia. Hätäisesti laskeskelin, että 50% kurssipudotus höystettynä 20% lainoitusarvojen laskulla alkaisi hätyyttelemään pakkomyyntirajaa.
• Huomioitava myös muu taloudellinen tilanne ja käytettävissä olevat mahdollisuudet. Käytännössä en missään tilanteessa esim. joutuisi pakkomyynteihin, vaan käyttäisin muita säästöjä / realisoisin muuta omaisuutta / ottaisin muualta velkaa. 

Sijoituslaina pankista

• Laina aika 20 vuotta
• Korko 1%, todellinen vuosikorko 1.20% (sisältää nostokulut ja kk-kulut)
• Korkosidonnaisuus 12kk euribor eli korko on tiedossa aina vuodeksi kerrallaan ja nousee täysin markkinakoron mukaan. 
• Vakuutena muu omaisuus, eli osakkeiden lainoitusarvoilla ja kurssilaskuilla ei ole lainan kanssa mitään tekemistä.
• Itselleni mieluisampi vaihtoehto kuin 3-5 vuoden bullet-laina, joka sekin olisi ollut mahdollinen.
• Korkovähennys tietenkin samaan tapaan kuin superluotossa.
• Kuten käytännössä aina pankkilainojen kanssa, lainaa voi halutessaan lyhentää nopeamminkin ja sen voi maksaa kokonaan pois milloin tahansa.

Riskienhallinta - miten käytän lainan?

Oleellisin pointti risienhallinan näkökulmasta on se, että voin pankkilainalla maksaa tarvittaessa kokonaan pois ehdoiltaan riskisemmän Nordnetin lainani. Tästä syystä päädyin korvamerkitsemään lainasta osan tätä tarkoitusta varten (puolet koko lainasta, vaikka todennäköisesti hieman vähempikin tulee riittämään).

Varsinaisesti käytettäväksi jäävää osuutta on tarkoitus sijoitella markkinoille hyvin harkitusti pidemmän ajan kuluessa - silloin kun saan laadukkaita osakkeita mielestäni riittävän halvalla. Velalla sijoittaessani jätän arpapaperit suosilla väliin. Toistaiseksi saan joka tapauksessa Bank Norwegianin tililtä enemmän tuottoa kuin mitä korkomenot ovat, eli kiirettä rahojen käyttämiselle ei varsinaisesti ole.

Olen pankkilainalla nyt pystynyt eliminoimaan kaikki velan riskit, mitkä liittyvät kurssien muutoksiin ja lainoitusarvoihin, sekä saanut tehtyä merkittävästi ennustettavammaksi korkojen liikkeet. Joka tapauksessa merkittäväksi riskiksi kokonaistaloutta ajatellen jää korkojen nousu, etenkin yhdistettynä asuntojen hintojen laskuun (erityisesti pientä sijoitusasuntoani ajatellen) ja pörssin romahtamiseen. Onneksi moinen kombinaatio ei todennäköisesti ihan nurkan takana ole vaanimassa.

Pahimmassakin skenaariossa riittänee se, että lopetan lisäsijoitusten tekemisen ja käytän osinkotulotkin lainojen lyhentämiseen. Tämäkin skenaario on jo aika epätodennäköinen ja mitä enemmän vuosia ennen pahimman tapahtumista ehtii kulua, sitä enemmän velatkin ovat jo ehtineet pienentyä.

Nordnet superluotosta olen aikaisemmin kirjoittanut blogiini jutun Nordnet Superluotto - riski ja mahdollisuus.


Lisäys julkaisemisen jälkeen (18.9.2017)
- Liikaa ei voi korostaa sitä, että velka-asioissa merkittävä rooli on kokonaistalouden velan määrällä suhteessa varallisuuteen sekä maksukyvyllä (eli mm. kuinka hyvät tulot on). Tämä pieni mutta niin oleellinen pohdinta pitkälti unohtui tekstistä.
- Eli ylipäätään jokaisen tilanne on erilainen ja oman talouden kokonaisuuden ymmärtäminen kaikkine riskeineen on olennaista.
- Itsellä (meidän kokonaistalous) kokonaisvelan määrä suhteessa bruttovarallisuuteen huitelee 50% tuntumassa. Käytännössä sijoituslainan mahdollistaa noin puoliksi maksettu omistusasunto. Ja velkavipu on nyt tapissa maksukykyä ajatellen :)

Linkkejä hyviin velka-aiheisiin juttuihin:
- Rikas Erakko: Kannattaako lainarahalla sijoittaa?
- Kai Nyman, Piksu.net, Ammattilaisen sijoitusvelka voi olla jopa 15% salkun arvosta

Sijoitussuunnitelman muutokset - Seligson Phoenix, Tropico LatAm, Russian Prosperity ym.

Sijoitussuunnitelman huolellinen laadinta ja siinä pysyminen on yksi tärkeimpiä seikkoja jokaiselle pitkäjänteiselle sijoittajalle. Oma sijoitussuunnitelmani löytyy tuolta. Tässä tekstissä puhun sijoitussuunnitelmani kuukausisäästämisestä, eli säännöllisestä ja pitkäjänteisestä sijoittamisesta rahastoihin ja etf:iin.

Kaikkein surkeimmaksi tilanne äityy silloin, kun rahastoja jatkuvasti myydään sijoituskohteiden vaihtuessa. On luonnollista, että sijoitusuran alkutaipaleella tilanne vielä elää ja muutoksia tehdään tiedon karttuessa ja parhaiden sijoituskohteiden löytyessä vasta hiljalleen. Tilanteen vakiinnuttua kaikki muutokset tulee tehdä perustellusti ja vasta tarkan harkinnan jälkeen. Painotusten säätäminen on syytä aina hoitaa uusien sijoitusten painotuksia kohdentamalla, pääsääntöisesti ei koskaan myymällä.

Sijoitusmaailma on kuitenkin täynnä houkutuksia ja myös oikeasti parempia tuotteita voi ilmaantua tarjolle. Oma sijoitussuunnitelmani muotoutui nykyisenlaiseksi vasta oltuani useita vuosia markkinoilla. Alkuun suunnitelman kustannustehokas hyvän hajautuksen ydin koostui Seligsonin indeksirahastoista ja sen jälkeen Handelsbankenin Global Index Criteria -rahastosta (koko maailman hajautus, kehittyvät ja kehittyneet, isot ja pienet firmat, hieman kuin Vanguardin VT mutta kulut 0,70%) ja päälle oli sitten vaihteleva määrä kaikkea sälää ja lukematon määrä kaikenlaisia kokeiluja. Rahallisesti suorat osakesijoitukset ovat olleet koko ajan paljon merkittävämmässä roolissa, kovin suuria veroja ei tullut makseltavaksi kun rahastot lopulta päädyin myymään uusien suunnitelmien tieltä.

Edellä mainituista indeksirahastoista päädyin lopulta luopua, koska juoksevat kulut olivat merkittävästi kalliimmat kuin etf-rintamalla ja en myöskään ollut tyytyväinen Seligsonin kestävän kehityksen indeksivalintoihin, jotka jättivät pois rahastoista Sampon ja Applen kaltaisia firmoja. Tuotteena taas Global Index Criteria on kyllä edelleen loistava (vaikka jonkinlainen kestävän kehityksen rahasto sekin on), mutta päädyin lopulta siihen, että 0,70% kulut ovat liikaa. Nykyisessä suunnitelmassa pääsen kokonaisuudessaan halvemmalla, vaikka mukana on myös useita kalliita aktiivisa rahastoja.

Itse päädyin nyt tekemään moniakin muutoksia suunnitelmaani. Suunnitelman idea ja ydin ei kuitenkaan juuri muuttunut, kyse on lähinnä hienosäädöstä. Uskonko, että uusi suunnitelma on parempi kuin vanha? En tiedä. Tuottaako se paremmin? Ehkä, ehkä ei. Onko sijoittaminen taas pykälän verran mielenkiintoisempaa ja tuo enemmän nautintoa? Ehdottomasti!

Muutokset perusteluineen

Seligson Pharos (poistuva rahasto)

- Edullinen ja hyvä yhdistelmärahasto. Erityisen hyvä karttamaan riskiä, mikä korkopuolella on näkynyt hienoisena alisuoriutumisena verrokkeihinsa nähden. Tämä ei kuitenkaan ole minua haitannut, päin vastoin, pidän tästä nimen omaan hyvän riskienhallinnan ja alhaisten kulujen (suhteessa verrokkeihin) vuoksi.
- Rahasto on ollut mukana ainoana lyhyen / keskipitkän sijoitusajan rahastona. Sijoituksia rahastossa on nyt sopivasti, jotta se ajaa asiansa pienenä vararahastona. Mahdollisesti teen tähän vielä lisäyksiä myöhemmin, mutta erikseen kertasijoituksilla.


Seligson Phoenix

- Rahastoyhtiö Seligsonin perustajan, Ahlströmin sukuun kuuluvan Peter Seligsonin hallinnoima rahasto.
- Pyrkii hyödyntämään yritysten erikoistilanteita ympäri maailmaa.
- Ei merkintä- eikä lunastupalkkioita.
- Juoksevat kulut 1,12% (vuonna 2016)
- Tuottosidonnainen palkkio on, vuonna 2016 ja tänä vuonna se ollut kuitenkin 0%.
- Perustettu vuonna 2000, siitä alkaen tuotto / vuosi 6,68%, vertailuindeksin tuotto / vuosi 2,67%. Vaikka historia ei ole tae tulevasta, antaa lähes 20 vuoden ajanjaksolla indeksin voittaminen kuitenkin uskoa rahastoon.
- Lyhyesti: Mielenkiintoinen rahasto, kulut aktiiviseksi rahastoksi melko sopuisat. Historia on vakuuttava.


Kehittyät markkinat - Latinalainen Amerikka ja Venäjä

Kokonaisuudessaan sijoitukseni kehittyville markkinoille ovat säälittävän pienet. Kk-sijoituksissa osuus on kuitenkin ollut suht sopiva, mutta nostamisen varaakin vielä oli. Kehittyvillä markkinoilla hyvä aktiivinen salkunhoito voi paremmalla todennäköisyydellä antaa enemmän lisähyötyä kuin kehittyneillä markkinoilla. Niinpä päädyin ottamaan mukaan kaksi uutta kehittyville markkinoille sijoittavaa aktiivista rahastoa - hyvin pienellä painolla.

Seligson Russian Prosperity
- Venäjä ja lähialueet
- Merkintäpalkkio 2,5% (pienet sijoitukset)
- Lunastuspalkkio 0% (jos sijoitusaika vähintään puoli vuotta)
- Juoksevat kulut 1,65% (vuonna 2016)
- Tuottosidonnainen palkkio on, vuonna 2016 ollut 0,92%, vuoden alusta 2,81%.
- Perustettu vuonna 2000, siitä alkaen tuotto / vuosi 13,83%, vertailuindeksin tuotto / vuosi 8,31%. Vaikka historia ei ole tae tulevasta, antaa lähes 20 vuoden ajanjaksolla indeksin voittaminen kuitenkin uskoa rahastoon.
- Lyhyesti: Rahastolla erittäin vakuuttava historia. Juoksevat kulut keskiverto Venäjärahastoa oleellisesti halvemmat. Merkintäsumma kirpaisee pahasti. Tuottosidonnainen palkkio voi olla isokin, mutta maksetaan vain indeksin voittamisesta.

Seligson Tropico LatAm
- Latinalainen Amerikka, etenkin Brasilia
- Merkintäpalkkio 1% (pienet sijoitukset)
- Lubastuspalkkio 0% (jos sijoitusaika vähintään puoli vuotta)
- Juoksevat kulut 1,50% (arvio)
- Tuottosidonnainen palkkio on, tänä vuonna ollut 0.31%
- Perustettu 2016, lyhyen olemassaolonsa aikana jäänyt vertailuindeksilleen.
- Lyhyesti: Mielenkiintoinen rahasto, kulut samaa tasoa verrokkiensa kanssa.


Handelsbanken USA ja Eurooppa indeksi

- Halvimmat saatavilla olevat tavalliset indeksirahastot, kulut 0,20% (kirjoitin jotain näistä jo aiemmin täällä)
- Eurooppa-rahasto on halpa jopa verrattuna etf-tarjontaan. Esimerkiksi Nordnetin kuukausisäästölistalla lähinnä vastaava on EUNK, jonka kulut 0,33% (pelkälle euro-alueelle toki löytyy halvempi DXET, 0,09% kulut, mutta euro-alue on Euroopasta vain 50%, suurimpina ulkopuolelle tuossa jäävät Iso-Britannia ja Sveitsi).
- USAn osalta halvempi toki olisi SXR8 joka itsellänikin siis suuremmalla painolla.
- Hajautusta Nordnetin ulkopuolelle, suoraan oman pankin kautta.


Seligson & Co ja Handelsbanken

Kuten huomata saattaa, sekä suunnitelmasta poistuva että kaikki uudet aktiiviset rahastot ovat Seligsonin rahastoja. Myös Seligsonin Phoebus on säästölistallani. Olen aloittanut sijoitusuraani Seligsonin tuotteilla, ja vaikka indeksituotteensa eivät minua enää kiinnostakaan, olen mielelläni mukana aktiivisissa rahastoissa. Jo pelkästään sen vuoksi, että Seligsonin neljännesvuosikatsaukset ovat NIIN mainiota luettavaa. Vielä mukavampi on lukea koko vihkonen läpi kun omistaa edes pienen siivun kaikkia rahastoja, joiden firmoista puhutaan. Ylipäätään, vaikea uskoa, että firmassa tehtäisiin mitään täysin järjetöntä.

Handelsbanken taas on oma pankkini ja omistan myös osaketta. Palvelu pankissa on ollut aivan omalla tasollaan verrattuna aikaisempiin kokemuksiini pankeista. Vain aika näyttää, tuleeko pankin vaihto vielä joskus ajankohtaiseksi, mutta tällä hetkellä sanoisin, että tästä on vaikea laitella paremmaksi. Osittain päätöksiini sijoittaa Handelsbankenin indeksirahastoihin liittyy myös omaan asiakkuuteen pankissa - etenkin USA-indeksin kohdalla, mikä olisi ollut mahdollista korvata halvemmalla etf:llä helposti. Jo aikaisemmin myös Handelsbankenin ruotsalaisiin pienyhtiöihin sijoittava rahasto on ollut mukana säästölistallani. Ajattelen mahdollisesti joskus tulevaisuudessa hyötyväni siitä, että on sijoituksia myös omassa pankissa - toisaalta, en missään nimessä sijoittaisi mielestäni huonoon tuotteeseen vain asiakassuhdetta vahvistaakseni.

Kuukausisäästämisen tarkempaa läpivalaisua on tarkoitus tehdä tässä pikapuoliin. Joka tapauksessa kehittyvien markkinoiden osuus, yli 13%, alkaa olla nyt aika sopiva.

Indeksirahastovertailun päivitys - Handelsbanken ylivoimainen

Blogini ensimmäisiä juttuja on Aloittelijan indeksirahasto-opas, mihin tein indeksirahastovertailun. Otin mukaan kaikki löytämäni indeksirahastot, joita Suomessa tavallinen sijoittaja voi ostaa. Ajatukseni oli, että voin päivittää taulukkoa aika ajoin ja lisäillä siihen lisää rahastoja sitä mukaa kun niitä tulee vastaan.

Päivityksiä helpoottaakseni pelkkä vertailutaulukko on omalla välilehdellään Indeksirahastovertailu. Vertailutaulukko on nyt päivitetty. Päivitykseen oli kaksikin syytä.


SEBin rahastot

Taulukkoon on lisätty SEBin Suomessa myytävät indeksirahastot USA, Eurooppa ja kehittyvät markkivat. USA ja Eurooppa rahastot ovat hinnoiltaan keskitasoa, kehittyvien markkinoiden rahasto on vertailun ylivoimaisesti halvin. Minimimerkintä 500e on kuitenkin aika paljon ja karsii suuren osan piensijoittajista, jotka haluavat joka kuukausi sijoittaa rahastoon pienen summan rahaa.

Rahastot varmasti olivat saatavilla jo aikoinaan kun alkuperäisen taulukon tein, jotenkin on vain mennyt ohi tuo tarjonta. Ovatpahan nyt taulukossa mukana, vaikka todennäköisesti harva blogin lukija noihin mitään koskaan tulee sijoittamaan :)


Handelsbankenin uusi hinnoittelu

SEBin rahastoja paljon oleellisempaa on, että Handelsbanken on uudistanut indeksirahastojensa hintoja 1.9.2017 alkaen. Eikä kyse ole mistään pienistä muutoksista vaan kyseessä lienee suurin uutinen indeksirahastorintamalla aikoihin!

Handelsbankenin Eurooppa ja USA indeksi-rahastojen kulut ovat nimittäin puoliintuneet (nyt 0,20%) ja myös kehittyvien markkinoiden rahaston kulut ovat oleellisesti laskeneet (nyt 0,65%). USAn ja Euroopan osalta kilpailijat tulevat kuluissa nyt kaukana perässä - keskihintaiset pyörivät siinä 0,40% tienoilla ja kalliit omassa sarjassaan siellä 0,75% tuntumassa. Kehittyvien markkinoiden osalta Handelsbankenin halvennus ei ole aivan niin mullistava, nyt rahasto pääsee samaan keskihintaisten sarjaan eQ:n kanssa. Toisaalta, jos minimimerkintä 500e on liikaa, jää vaihtoehdoiksi kehittyville markkinoille vain Seligson ja Handelsbanken, joista Handelsbanken on halvempi.

Mutta todellinen uutinen siis on USA ja Eurooppa indeksirahastojen uudet kulut 0,20%. Se on jo samaa tasoa tai jopa halvempi kuin mitä esim. rapakon takaa löytyy. Vertailun vuoksi, arvostetun Vanguardin tavallisten rahastojen hinnat ovat jo korkeammat - Euroopan osalta jopa Vanguardin instituutioille suunnattu rahasto on tätä kalliimpi! Hinnat lähestyvät jo ETF:ien hintoja, esim. maailmanlaajuisesti sijoittava ja suosittu EUNL on myös kuluiltaan 0,20%. Käytännössähän USA + Eurooppa kattaa EUNL:stä yli 80%, joten hajautus ei aivan oleellisesti heikkene, vaikka mm. Japani jäisikin pois.

Nyt ensimmäistä kertaa tavalliset indeksirahastot pystyvät kilpailemaan juoksevissa kuluissa ETF:ille. Tämä on ilouutinen ettenkin niille, jotka eivät syystä tai toisesta jaksa tai halua perehtyä ETF-maailmaan eivätkä niitä osta. Mm. USAan toki pystyy sijoittamaan ETF:n kautta paljon pienemmilläkin juoksevilla kuluilla, esim. S&P500-indeksin mukaisesti sijoittava SXR8 juoksevat kulut on vain 0,07%. Enää jättäytyminen tavallisten rahastojen pariin ei kuitenkaan aiheuta läheskään niin suuria ansion menetyksiä kuin ennen :)

Joku saattaa miettiä, että onko moinen 0.20% tai jopa vähemmän sitten mikään merkittävä ero juoksevissa kuluissa. Pienillä summilla ja lyhyellä sijoitusajalla ei tietenkään ole. Mutta riippumatta sijoitusten suuruudesta alkaa pitkällä sijoitusajalla merkitys kasvamaan. Jokainen voi testailla eroja tuotoissa esim. Seligsonin loistavalla tuottolaskurilla.

Hätäisesti testasin kulujen merkitystä näin:
- Jos sijoittaa 200e / kk, 20 vuoden ajan, muutos kuluissa 0,40% --> 0,20% tekee hieman yli 2000e säästöä (markkinatuotto 7%).
- Jos sijoitusaika pidennetään edellisestä 30 vuoteen, säästöä tuleekin jo yli 8000e.
- Ja jos tuosta summakin tuplataan 400 euroon on säästö 30 vuodessa yli 16000e

Itse en sijoita Handelsbankenin indeksirahastoihin omia rahojani, mutta lapsilleni säästän aivan pientä summaa. Koska sijoitusaika lapsille on hyvin pitkä ja toivottavasti säästäminen jatkuu vielä täysi-ikäisyyden jälkeenkin, otan uudistuksen enemmän kuin ilolla vastaan. Omistan myös Handelsbankenin osaketta ja olen siksikin tyytyväinen Handelsbankenin edelläkävijän rooliin tässä hinnoittelussa.

On huomionarvoista, että minimisummia kk-säästämiseen ei ole (Nordnetin kautta min 15e) ja ettei tarvitse olla Handelsbankenin eikä Nordnetin asiakas, vaan kuka tahansa voi merkitä rahastoja suoraan Handelsbankenilta.

Jonkin verran kritiikkiä on aiheuttanut rahastoissa aikaisempi vertailuindeksin muutos, nykyisin MSCI Select Global Norms & Ex Controversial Businesses -indeksi, eli jonkinlaista vastuullista sijoittamista. Lyhyellä tutkailulla itse uskon tuoton olevan jatkossa alueen markkinatuoton tasolla, mutta en silti pidä muutosta hyvänä, etenkin koska en helposti ja kattavasti löydä kriteerejä, miksi tiettyjä yrityksiä on jätetty indeksistä pois.

Lisäys 10.9.2017
Handelsbankenin tiedote kulujen muutoksesta löydettävissä pankin sivuilta. Suora linkki GoogleDriveen kopioituun tiedotteeseen tuolla (pankin sivulle ei tarkempaa linkkiä saanut).