tiistai 19. syyskuuta 2017

Kivijalkapankin sijoituslaina vs Nordnet superluotto


Olen ottanut sijoituslainan pankista. Summasta olen sijoittanut nyt viidenneksen osakkeisiin ja 4/5 osaa lepäilee Bank Norwegianin tililläni (korko 1,75%) odottelemassa varsinaista käyttöönottoa.

Tällä hetkellä sijoitusvelan kokonaismäärä sijoitusten arvosta (missä mukana riskitön BN-talletus) on yli 60%. Äkkiseltään voisi vaikuttaa siltä, että riskiä on nyt kyllä liikaa pelissä. Mutta tavoitteena tässä touhussa kuitenkin on riskin minimointi.


Lähtötilanne ennen pankin sijoituslainaa


  • Nordnet superluotto, korko 0,99%. Kultataso koko ajan tapissa.
  • Velan määrä suhteessa koko salkun arvoon n. 30%
  • Riskit:
    • Äkkinäinen koron nousu (ilmoitus 1kk ennen nousua)
    • Arvopapereiden lainoitusasteiden muutokset (muutokset voimaan välittömästi)
    • Kurssien laskusta johtuva lainoitusarvojen alentuminen
  • Riskien toteutuminen voi johtaa siihen, että
    1. Lainan korko nousee äkillisesti kultatasolta putoamisen myötä ja / tai minimissään kuukauden viiveellä Nordnetin nostaessa korkoja.
    2. Velan määrä nousee yli salkun lainoitusarvon (pakkomyyntien uhka), mikä tosin vaatisi salkussani aika rajuja markkinaliikkeitä JA lisäksi merkittäviä lainoitusasteiden alentamisia. Hätäisesti laskeskelin, että 50% kurssipudotus höystettynä 20% lainoitusarvojen laskulla alkaisi hätyyttelemään pakkomyyntirajaa.
  • Huomioitava myös muu taloudellinen tilanne ja käytettävissä olevat mahdollisuudet. Käytännössä en missään tilanteessa esim. joutuisi pakkomyynteihin, vaan käyttäisin muita säästöjä / realisoisin muuta omaisuutta / ottaisin muualta velkaa. 


Sijoituslaina pankista


  • Laina aika 20 vuotta
  • Korko 1%, todellinen vuosikorko 1.20% (sisältää nostokulut ja kk-kulut)
  • Korkosidonnaisuus 12kk euribor eli korko on tiedossa aina vuodeksi kerrallaan ja nousee täysin markkinakoron mukaan. 
  • Vakuutena muu omaisuus, eli osakkeiden lainoitusarvoilla ja kurssilaskuilla ei ole lainan kanssa mitään tekemistä.
  • Itselleni mieluisampi vaihtoehto kuin 3-5 vuoden bullet-laina, joka sekin olisi ollut mahdollinen.
  • Korkovähennys tietenkin samaan tapaan kuin superluotossa.
  • Kuten käytännössä aina pankkilainojen kanssa, lainaa voi halutessaan lyhentää nopeamminkin ja sen voi maksaa kokonaan pois milloin tahansa.


Riskienhallinta - miten käytän lainan?


Oleellisin pointti risienhallinan näkökulmasta on se, että voin pankkilainalla maksaa tarvittaessa kokonaan pois ehdoiltaan riskisemmän Nordnetin lainani. Tästä syystä päädyin korvamerkitsemään lainasta osan tätä tarkoitusta varten (puolet koko lainasta, vaikka todennäköisesti hieman vähempikin tulee riittämään).

Varsinaisesti käytettäväksi jäävää osuutta on tarkoitus sijoitella markkinoille hyvin harkitusti pidemmän ajan kuluessa - silloin kun saan laadukkaita osakkeita mielestäni riittävän halvalla. Velalla sijoittaessani jätän arpapaperit suosilla väliin. Toistaiseksi saan joka tapauksessa Bank Norwegianin tililtä enemmän tuottoa kuin mitä korkomenot ovat, eli kiirettä rahojen käyttämiselle ei varsinaisesti ole.

Olen pankkilainalla nyt pystynyt eliminoimaan kaikki velan riskit, mitkä liittyvät kurssien muutoksiin ja lainoitusarvoihin, sekä saanut tehtyä merkittävästi ennustettavammaksi korkojen liikkeet. Joka tapauksessa merkittäväksi riskiksi kokonaistaloutta ajatellen jää korkojen nousu, etenkin yhdistettynä asuntojen hintojen laskuun (erityisesti pientä sijoitusasuntoani ajatellen) ja pörssin romahtamiseen. Onneksi moinen kombinaatio ei todennäköisesti ihan nurkan takana ole vaanimassa.

Pahimmassakin skenaariossa riittänee se, että lopetan lisäsijoitusten tekemisen ja käytän osinkotulotkin lainojen lyhentämiseen. Tämäkin skenaario on jo aika epätodennäköinen ja mitä enemmän vuosia ennen pahimman tapahtumista ehtii kulua, sitä enemmän velatkin ovat jo ehtineet pienentyä.

Nordnet superluotosta olen aikaisemmin kirjoittanut blogiini jutun Nordnet Superluotto - riski ja mahdollisuus.


Lisäys julkaisemisen jälkeen (18.9.2017)
- Liikaa ei voi korostaa sitä, että velka-asioissa merkittävä rooli on kokonaistalouden velan määrällä suhteessa varallisuuteen sekä maksukyvyllä (eli mm. kuinka hyvät tulot on). Tämä pieni mutta niin oleellinen pohdinta pitkälti unohtui tekstistä.
- Eli ylipäätään jokaisen tilanne on erilainen ja oman talouden kokonaisuuden ymmärtäminen kaikkine riskeineen on olennaista.
- Itsellä (meidän kokonaistalous) kokonaisvelan määrä suhteessa bruttovarallisuuteen huitelee 50% tuntumassa. Käytännössä sijoituslainan mahdollistaa noin puoliksi maksettu omistusasunto. Ja velkavipu on nyt tapissa maksukykyä ajatellen :)

Linkkejä hyviin velka-aiheisiin juttuihin:
- Rikas Erakko: Kannattaako lainarahalla sijoittaa?
Kai Nyman, Piksu.net, Ammattilaisen sijoitusvelka voi olla jopa 15% salkun arvosta

2 kommenttia:

  1. Ihmeen halpaa lainaa pankistakin näköjään saa nykyään sijoituksia varten.

    VastaaPoista
  2. Joo, koitinkin Sharevillessä taannoin kysellä millaisella korolla pankkilainoja on sijoituksiin saanut, mutta ei oikein löytynyt ketään (kaikilla superluotto, opintolaina tms). Kovasti kiinnostaisi tietää, onko korko erityisen halpa suhteessa normaaliin tarjontaan vai ihan normi setti - että kuinka tyytyväinen sitä omaan pankkiin oikein pitäisi olla :)

    VastaaPoista