Ei vipu venettä kaada?

Hiljaiseloa

Olen päivittänyt blogia viimeksi viime vuoden puolella jos oikein muistan. Miksi näin? Ajanpuute. Kyllästyminen. En tarkkaan tiedä. Ylipäänsä olen seurannut markkinoita hieman vähemmän intensiivisesti, kuitenkin päivittäin. Kauppaa olen käynyt suht maltillisesti.

Mitäs tässä viime aikoina (noin vuoden aikana) on sitten kohdallani tapahtunut? Ihan lyhyesti muutamia juttuja:

• Tein pienemmät salkut ensin Osuuspankkiin (1% kulukaton innostamana, siellä asiakkuus ja arvo-osuustili oli valmiina) ja sitten Mandatumiin. Nyt olen nämä testisalkut myynyt tyhjiksi.
• OP alkoi sähläämään hinnoittelunsa kanssa, ilmeisesti 1% kulukatto poistuu jossain vaiheessa.
• Mandatum on varmaan hyvä kun ensin muuttuu käyttäjäystävällisemmäksi ja paremmaksi, hinnoittelu on jo nyt ok. Kaikki vaan oli niin vaikeaa ja monen mutkan takana Nordnetiin verrattuna.
• Tällä hetkellä sijoitukseni ovat siis pääosin Nordnetissä, lisäksi Handelsbankissa (oma pääasiallinen pankkini) suoraan rahastoja, Seligsonin rahastoja ja PYN Elite.
• Olen vihdoin virtaviivaistanut kk-säästöohjelmani, vuosia se ottikin. Nyt alkaa oleen ilo silmälle, löytyy siis tuolta.
• Olen myyyt rönsyjä pois salkusta ja sekin näyttää nyt hyvältä - lukuunottamatta hieman liian suurta Nordea-painoa. Päivitetty salkun sisältö löytyy tuolta.

Salkun sisällöstä

Salkun sijoitusten viimeaikaisesta (noin vuoden ajan) kehityksestä ja omista toimista lyhyesti, en kaivele faktoja vaan mutulla muistelen kehitystä ja ajan kulua:

• H&M vihdoin noussut kuopastaan. Isoimpia omistuksiani eli tämä ollut itselle erittäin merkittävä juttu. Vikat ostoerät pian +50%, kokonaisuus enää hieman miinuksella.
• AT&T noussut erinomaisesti ja kuuluu salkkuni positiivisempiin tapauksiin. 
• Hyvää kehitystä on ollut myös mm. Fortumilla ja Verizonella (en ole ostanut enkä myynyt).
• Sampo ja etenkin Nordea lasketelleet, molempia olen ostanut lisää.
• SHB laskenut myös, olen ostanut lisää.
• L&T laskenut, olen ostanut lisää.
• Nokia joo, kaikki tietää viime päivien laskun.
• Nokian Tyres, olen ostanut laskussa lisää
• PYN Elite on junnannut paikoillaan, mielessä hieman keventää sen osuutta. Uskoa Vietnamiin ja rahastoon on, mutta sijoitus on hyvin riskinen ja käteisen osuutta täytyisi hieman lisätä.
• Muhin rahastoihin olen koko ajan säästänyt lisää ja mm. Phoebukseen myös mutoin kuin kuukausittain. 

Usko omista sijoituksista ei varsinaisesti isosti horju nyt mitään firmaa kohtaan. H&M oli pitkään isoin murhe, nyt se on Nordea. Aloin osteleen sitä lisää aivan liian aikaisin n. 10e tasolta, eli vaikka uskoa tulevaan vielä löytyykin, olen isosti pakkasella ja osingot ovat ihan eri tasolla kuin vaikkapa vuosi sitten kuvittelin olevan lähivuosina. Osinkovirtaan tuli lisälovea myös Sammon osingonleikkauksen myötä. Nokia on niin pienellä painolla, ettei heikkous niin paljoa merkitse (pidän osakkeet vain siksi, että kyseessä on elämäni ensimmäiset osakkeet, en jaksa enää edes kunnolla seurata firmaa eikä uskoa firmaan oikein löydy).

Vipunen vivulla kohti uusia haasteita

Kuten nimenikin kertoo, vipu on osa elämääni. Tällä hetkellä olen ottanut pankista ulos käytännössä kaiken mitä irti saa, sijoitusasuntoon ja osakkeisiin. Blogin salkun sisältö ei sisällä käteisen osuutta, mahdollisesti jatkossa lisään sen sinne ja tiedot velkaisuudesta myös. Itselläni on kaikenlaisia taulukoita toki, ja kun käteinen tuonne lisätään, on sen osuus 15% salkusta. Tämä käteisen osuuden lisäys tietenkin laskee muiden sijoitusten prosentuaalista osuutta kokonaisuudesta hieman, esim. Sammon osuus vähenee n. 2%  12% tuntumaan.

Velan osuus koko portfolion markkina-arvosta on huimat 45%, tässä mukana siis käteisen osuus. Jos maksaisin käteisen osuudella velkaa pois, olisi velan osuus koko markkina-arvosta noin 35% eli edelleen erittäin paljon. Koen kuitenkin (edelleen), että riskini ovat hyvin, jopa keskimääräistä vipusijoittajaa paremmin, hallinnassa. Käteisen osuutta on tarkoitus maltillisesti hieman lisätä, mikäli hyviä kevennyksen paikkoja ilmaantuu. Myyntilistalla (pieniä kevennyksiä) voisivat olla jo mainitun PYN Eliten lisäksi ainakin Nordea ja SHB, ehkä myös Sampo. Näistä lievää uskon horjumista ainoastaan Nordeaa kohtaan, muita on vain tullut ostiskeltua liikaa :)

Kuten olen aiemmin kertonut, minulla on 1% korolla pankista sijoituslaina, maksuaika 20 vuotta. Maksan lainaa pois kuukausittain ansiotuloistani. Lainan vakuutena ei ole osakkeita, eli minkäänlaiset muutokset pörssikursseissa tai vakuusarvoissa eivät vaikuta lainaan millään lailla. Nordnetissä minulla on luotto-ominaisuus aktivoituna, mutta sen luottoa käytän vain satunnaisesti ja pienillä summilla. Isossa romahduksessa mahdollisesti lisään superluoton käyttöä.

Edelleenkin teen töitä sen eteen, että mahdollisessa romahduksessa en panikoidu, uskon salkkuni firmojen (ja rahastojen) kestävän markkinoiden myllerrykset, olen varautunut osinkovirtojen heikentymiseen (vaikka vakaita osinkofirmoja suosinkin) ja ennenkaikkea, uskon pystyväni lisäämään omistuksiani romahduksessa sen sijaan, että alkaisin väärällä hetkellä niitä myymään.

P.S.

Vipusijoittaja, lue vielä kerran nämä, äläkä sählää lainojesi kanssa itseäsi isoon liemeen - ole valmis, tapahtui IHAN MITÄ TAHANSA :)

• Piksu.net: Ammattilaisen sijoitusvelka voi olla jopa 15% salkun arvosta
• Nordnet Superluotto - riski ja mahdollisuus

Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 3 Kehittyvät markkinat

Julkaisin jo taannoin jutun Miten valitsen aktiivisen rahaston? Listasin siinä kymmenen kohdan check-listin, minkä käyn läpi, kun harkitsen aktiiviseen rahastoon sijoittamista ja lopuksi analysoin Seligson Phoebus-rahaston.

Nyt käyn läpi kehittyvien markkinoiden rahastot Nordnetin kampanjasta Valitse voittajarahastot - 9 rahastoa, jotka ovat lyöneet indeksin. Pähkäilen siis, mitä mieltä minä olen näistä rahastoista ja millä  perusteilla voisin ajatella sijoittavani niihin tai miksi en sijoita. Aikaisemmin olen käynyt läpi kampanjan Globaalit rahastot ja Suomi-rahastot.

Kehittyvien markkinoiden rahastot

Nyt analysointivuorossa on siis Nordnetin kampanjan Kehittyvien markkinoiden rahastot:
* Handelsbanken Kehittyvät Markkinat Teema (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)
* Swedbank Robur Global Emerging Markets (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)
* JPM Emerging Markets Equity (Nordnet, Morningstar, avaintietoesite)

Nopealla silmäyksellä kampanjasivun tietoihin näyttäisi siltä, että mukaan on valittu kolme ihan ok rahastoa. Kehittyvien markkinoiden aktiivisessa rahastossa sallin hieman suuremmat kulut kuin kehittyville markkinoille sijoitettaessa. Eniten silmään pistää Swedbankin lyhyempi historia, mikä todennäköisesti tekee rahastosta itselleni kaikkein vähiten mielenkiintoisen. Handelsbankenin rahastolla on parhaat 10v tuotot ja se on halvin eli ennakko-odotuksissani näin pikavilkaisun perusteella arvioin sen olevan näistä kolmesta paras.

"Kehittyvien markkinoiden rahastot tarkoittavat sijoittamista maihin ja alueisiin, joissa kehitys on nopeaa ja taloudellinen kasvu vahvaa. Sijoitus kehittyville markkinoille tarkoittaa suurempaa riskiä, mutta niissä on mahdollisuus myös suurempaan tuottoon." -Nordnet

Kehittyvät markkinat on laaja käsite ja eri tahot voivat määritellä ne myös hieman eri tavoin. Yleisesti esim. indeksirahastoissa seurattu kehittyvien markkinoiden indeksi on MSCI:n kehittyvien markkinoiden indeksi, missä suurimmat maapainotukset ovat (noin arvoina) Kiina (30%), Etelä-Korea (14%), Taiwan (12%), Intia (9%) ja Brasilia (8%). Nämä muodostavat lähes 80% koko indeksin painosta. Indeksi kattaa Latinalaisen Amerikan, Afrikan, kehittyvän Aasian, Venäjän, Lähi-idän ja kehittyvän Euroopan maita. Etelä-Korea ja Taiwan ovat mukana indeksissä, vaikka toisissa yhteyksissä ne luetaankin kehittyneiden maiden joukkoon (esim. Morningstar-luokittelu). Aktiivisten rahastoja siis vertaan paljon ja monellakin tapaa tähän indeksiin.

Mikäli haluaa sijoittaa kehittyville markkinoille passiivisesti matalilla kustannuksilla, käy se helposti esim. iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF:llä (IS3N) joka 0,18% juoksevilla kuluilla (12.12.2018 Morningstar) seuraa tarkasti yllä mainittua kehittyvien maiden indeksiä. Itse olen valinnut huonomman (kalliimman) vaihtoehdon ja sijoitan kuukausittain pienen määrän Handelsbankenin MSCI Emerging Markets Index -rahastoon (kulut 0,66%). Tavallisten kehittyville markkinoille sijoittavien indeksirahastojen kulut Suomessa pyörivät siinä 0,45-0,75% tietämillä.

Toistaiseksi isoimmat sijoitukseni kehittyville markkinoille / reunamarkkinoille ovat aktiiviset rahastot PYN Elite (Vietnam, isoin positio) ja Seligsonin Venäjälle sekä Latinalaiseen Amerikkaan sijoittavat rahastot.

Vertailuissa mukana oleviin rahastoihin en siis itse sijoita, mutta olen Handelsbankenin tyytyväinen asiakas ja osakkeen omistaja. Mitään tässä blogissa olevaa ei tule tulkita sijoitussuositukseksi.

Handelsbanken Kehittyvät Markkinat Teema

1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. Rahasto sijoittaa laajalti kattaen käytännössä pääpiirteittän kaikki kehittyvien markkinoiden maantieteelliset alueet. Sijoituksia rahastossa on liki 90kpl.

"Kehittyvät Markkinat Teema-rahasto sijoittaa Aasian, Latinalaisen Amerikan, Itä-Euroopan ja Afrikan osakemarkkinoille. Rahasto voi myös sijoittaa yhtiöihin, joilla on merkittävää toimintaa kehittyvien markkinoiden alueilla. Rahaston sijoituksissa huomioidaan erityisesti kestävä kehitys." -Handelsbanken

Indeksiin nähden Latinalainen Amerikka on ylipainossa ja Aasia alipainossa. Rahasto noudattaa jonkinlaisia Handelsbankenin vastuullisen sijoittamisen säädöksiä eikä sijoita esim. aseisiin, tupakkaan alkoholiin jne. ja sen virallinen vertailuindeksi on MSCI EM Select Global Norms and Criteria Index.

Handelsbankenin Teema-rahastoperheen rahastoja kuvaillaan yhtiön sivuilla seuraavanlaisesti: Temaattinen sijoittamisstrategia tarkoittaa sijoitusten tekemistä yhtiöihin tietyn tarkkaan valitun ja huolella analysoidun sekä pitkäaikaisen sijoitusteeman puitteissa, jonka odotamme tuottavan hyvin pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä pääteemoistamme ovat Demografia, Tuottavuus, Elämäntyylit ja Ympäristö.

Itse en anna tuolle Teema-hömpötykselle pätkääkään arvoa, vastuullinen sijoittaminen sekin jakaa mielipiteitä kovasti. Itselleni vastuulliset kriteerit ovat ok kunhan kriteerit ovat fiksut ja melko väljät. Handelsbankenilla vastuulliset kriteerit ovat juurikin kokolailla sen suuntaiset kuin minulle sopiikin, hyviä yhtiöitä ei juurikaan jää pois pois lukien tietyt selkeät edelläkin mainitut kategoriat (aseet yms).

2. Taustayhtiö. Handelsbanken on luotettava ja iso toimija. Juttusarjan edellisessä osassa rustasin tähän jotain hieman enemmän Suomi-rahaston kohdalle, käy tsekkaamassa jos napostelee. 

3. Milloin rahasto on perustettu? Morningstarin mukaan rahasto on perustettu 26.2.2015. Todennäköisesti kyse on juuri isoille pankeille tyypillisestä poukkoilevasta politiikasta rahastojensa kanssa, rahastoja sulautellaan ja tehtaillaan uusia sitä mukaa, ettei kukaan pysy kärryillä. Nyt vastuullisuus on muotia mihin osaltaan ehkä nämä HB:n Teema-rahastotkin jotenkin liittyvät. Rahasto on ennen nykyistä muotoaan toiminut pitkään ja todennäköisesti lähes samankaltaisena, pienellä pintapesulla siitä on sitten vain tehty ajan henkeen sopiva vastuullinen Teema-rahasto.

Asiaan hieman paremmin perehdyttyäni löysin tiedon Ruotsin Morninstarista, että rahasto on (jollain nimellä?) perustettu 25.11.1997.

4. Tuottohistoria. Tuottohistoria näyttää äkkiseltään katsoen hyvältä. 10v ajalta vuotuinen tuotto on yli 1% indeksiä parempi, siitä pienemmillä ajanjaksoilla lähestytään sitten indeksin tuottoa ja lopulta jopa alitetaan se. Pitkän aikavälin tuotto kuitenkin on tärkeämpää, joten olen (löyhästi) kiinnostunut rahastosta. Kovin kummoinen tuo 10v indeksin lyönti ei ole, päätän tsekata Morningstar-kaaviosta hieman pidemmän otannan ja näinhän se taas menee - erittäin pitkällä aikavälilllä indeksin lyöminen se vain on haastavaa puuhaa eikä tämäkään siihen ole lähellekään päässyt noin vuodesta 2001 laskien (graafissa siis vertailuindeksi tulee mukaan kuvaan noin vuoden 2001 alussa).

Itselleni on tässä kohtaa koko lailla selvää, etten tule tähän rahastoon sijoittamaan. Rahasto on tuottanut indeksiään huonommin tällä noin 18 vuoden ajanjaksolla mitä graafi kuvaa eikä rahastosta ole paljastanut mitään niin mielenkiintoista tai erityistä, että siitä huolimatta haluaisin tähän sijoittaa.

5. Salkunhoitaja Morningstarin mukaan toiminut 03 / 2016 alkaen, eli ei vielä kauaa, mikä tietenkin huono asia rahastoa arvioitaessa.

6. Juoksevat kulut 1,60% ovat mielestäni ihan ok keskivertokulut aktiiviselle kehittyvien maiden rahastolle. Tässä otannassa ne siis ovat myös pienimmät kulut näiden kolmen rahaston joukossa.

7. Tuottosidonnainen palkkio, ei ole.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? Ei tietoa.

9. Bonussektori -

10. Morningstar rating ✭✭ ✭ ✭

Johtopäätökset: Rahasto on hyvä mutta mahtaako pärjää hyvälle indeksirahastolle pitkässä juoksussa?

Swedbank Robur Global Emerging Markets

1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. Rahasto sijoittaa laajalti kehittyvien maiden yrityksiin sekä pieneltä osin myös yrityksiin, joilla on merkittävää toimintaa kehittyvissä maissa (mukaan lukien Frontier Markets eli ns. reunamarkkinat, jotka MSCI luokittelussa ovat vielä pykälää verran riskisempiä ja kehittymättömämpiä markkinoita). Rahaston sijoituksissa "erikoisuutena" suht vahva osuus länsimaisilla yrityksillä, jotka vain toimivat rahaston sääntöjen puitteissa riittävissä määrin myös kehittyvillä markkoilla (euro-alue + Kanada yritykset n. 8% koko rahastosta). Sijoituksia rahastossa on yli 80 kpl ja yritysten koko keskimäärin hieman Handelsbankenin rahastoa pienempi.

2. Taustayhtiö. Swedbank on luotettava ruotsalainen pankki, muutoin ei ole rahkeita tätä kohtaa analysoida.

3. Milloin rahasto on perustettu? Morningstarin mukaan 1.2.2007, esim. historiatiedot kuitenkin löytyvät alkaen vuoden 2013 tienoilta.

4. Tuottohistoria. 5 vuoden tuotto on ollut kehittyvien maiden indeksiä parempaa ennen rahaston kuluja, kulujen jälkeen jää indeksistä hieman jälkeen. Lyhyemmän aikavälin tarkasteluissa ei ole mennyt ihan niin hyvin ja esim. 1v tuotossa rahasto jää yli 10% indeksistä jälkeen.

5. Salkunhoitaja Morningstarin mukaan toiminut 04 / 2016 alkaen, eli ei vielä kauaa, mikä tietenkin huono asia rahastoa arvioitaessa.

6. Juoksevat kulut 1,72%. Pidän hieman kalliina, ellei hintaan kuulu jotain poikkeuksellista (mitä tässä siis ei ole). Ei suinkaan silti ole vielä kalleimmasta päästä rahastoja (kalleimmat 2% ja ylikin).

7. Tuottosidonnainen palkkio? Ei ole.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? Ei tietoa.

9. Bonussektori -

10. Morningstar rating ✭ ✭ ✭

Johtopäätöset: Mielenkiintoinen ja ehkä ihan ok rahasto viime aikojen huonosta menestyksestä huolimatta. Vähissä ovat kuitenkin syyt miksi tähän sijoittaisin. Reunamarkkinoiden edes minimaalinen/potentiaalinen mukanaolo ehkä plussaa. Yllättävän vahva euro/Kanada osuus ei itseäni miellytä. Rahastosta vaikea löytää suomenkielistä infoa mikä selkeä miinus myös.

JPM Emerging Markets Equity

1. Rahaston sijoitukset ja markkina-alue. Vähintään 67% sijoituksista firmoissa, joiden kotipaikka sijaitsee tai jotka harjoittavat suurinta osaa liiketoimistaan kehittyvässä maassa (avaintietoesite). Käytännössä sijoitukset maantieteellisesti jakautuvat aikalailla indeksin mukaan, Latinalainen Amerikka on hieman ylipainossa muiden alueiden kustannuksella ja lisäksi USA on mukana n. 2% painolla. Yritykset ovat kooltaan isompia kuin kahdessa edellisessä rahastossa, keskimääräisesti jopa meskittävästi isompia kuin indeksissä. Rahastossa on 74 sijoitusta.

2. Taustayhtiö. JPMorgan on Yhdysvaltalainen suurpankki ja niistä voi tietenkin olla montaa mieltä. Joka tapauksessa sijoitusta tekevää ajatellen luotettava toimija. Tuollaisilla pankeilla on sijoitustuotteita joka lähtöön ja vielä miljoonia enemmän, hieman suhtaudun skeptisesti siihen, että kaikkiin rahastoihin on löydetty se osaavin ja paras henkilö rahastoa hoitamaan. Kaikille pitää myydä jotain ja jos heikommatkin tuotteet menevät kaupaksi, ei kaikkeen tarvitse niin panostaa. Nämä siis omia (hieman negatiivissävytteisiä ja omien asenteiden värittämiä) ajatuksia, joilla ei ole tukena mitään faktapohjaa.

3. Milloin rahasto on perustettu? Morningstarin mukaan 31.3.2005. (oikeasti vuonna 1994, mikä selvisi kohtaa 5 kirjoitettaessa)

4. Tuottohistoria. Rahasto on koko elinikänsä tuottanut karkeasti sanoen hitusen alle indeksin. Hieno saavutus, esim. 10v ajanjaksolla hävinnyt indeksilleen vain 0,68% vuositasolla eli paljon vähemmän kuin kulujensa verran. Tuolla alkaa pärjätä jo nipin napin kalliille indeksirahastollekin. Myös kaavio 03/2005 alla kertoo, että vielä hieman pidemmälläkin aikavälillä on mukavasti indeksiä peesattu, jopa niin tarkasti, että voisi melkein ajatella tämän olevan jonkin sortin piiloindeksirahasto.

5. Salkunhoitaja Morningstar kertoo toisen salkunhoitajan aloittaneen vuonna 2013 ja toisen vuonna 1997. Siis hetkinen? Rahastohan on perustettu vuonna 2005. Eli oikeasti rahasto on vanhempi ja tämä osuussarja tms. on vain luotu tuolloin vuonna 2005. Pitkästä historiasta ja salkunhoitajan pysyvyydestä ehdottomasti isosti plussaa tälle rahastolle. Tuottohistoria kuitenkin löytyy helposti vain vuodesta 2005 alkaen mikä on huono juttu. JPMorganin sivulta löytyy helposti oikea rahaston perustamisvuosi (1994) mutta koko tuottohistoriaa en sieltäkään äkkiseltään löydä.

6. Juoksevat kulut 1,75% eli pienellä erolla kallein näistä kolmesta rahastosta.

7. Tuottosidonnainen palkkio? Ei ole.

8. Onko salkunhoitaja sijoittanut merkittävästi itse rahastoonsa? En tiedä.

9. Bonussektori -

10. Morningstar rating ✭✭✭✭

Johtopäätökset: Suht ok rahasto, mutta ei ole tuottanut indeksiä paremmin, miksi tuottaisi jatkossa?

Lopullinen tuomio

Rahastojen tuottohistorian vertailu on vaikeaa, koska rahastot ovat niin eri ikäisiä. Kuitenkin näyttää siltä, että kaikki rahastot pitkässä juoksussa tuottavat kokolailla saman verran ja vähemmän kuin indekinsä. Tuotto on kuitenkin niin hyvää, etten näitä täysin tyrmää. Swedbankin rahaston ehkä rankkaan vähiten houkuttelevaksi lyhyen historian ja viime aikaisen voimakkaan laskun vuoksi.  Rahastojen tuotto maximiajalta, miltä vertailua saan tehtyä (03/2005 -->) on käytännössä sama, hienoiesti JPMorganin eduksi (kuva alla). 10v tuotossa Handelsbanken taas oli tuottanut selvästi paremmin (HB voitti indeksin, JPMorgan hävisi indeksille).



Lopulta nostan Handelsbankenin kaikkein parhaaksi näistä alhaisimpien kulujen vuoksi. Ja siksi, että Te lukijat ryntäätte ostamaan rahastoja ja lopulta juoksevista kuluista osa valuu minulle Handelsbankenin osakkeen arvonnousun ja osinkojen muodossa. Itse en siis tule sijoittamaan näistä mihinkään, koska indeksirahasto on parempi vaihtoehto. Aktiiviset rahastot ovat mielestäni paikallaan pienemmille alueille sijoitettaessa, jolloin oikeasti voi saada lisätuottoa siitä, että joku paikanpäällä ymmärtää maan ja yritysten tilasta jotain enemmän kuin globaalien rahastojen hoitajat konttoreissaan täällä Pohjolassa tai USAssa.

Tsekkaa koko juttusarja:
- Miten valitsen aktiivisen rahaston?
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 1 Globaalit rahastot
- Analyysissa Nordnetin voittajarahastot - OSA 2 Suomi-rahastot


Disclaimer: Saattaa sisältää virheitä. Kirjoittaja ei ymmärrä edes sijoittamisen alkeita. Ei sisällä ostosuosituksia. Jos et sijoita et voi hävitä rahojasi markkinoille.

Kuulumiset - Pankkisektori, OP:n kaupat, riskit

Finanssisektori

Olen jatkanut Pohjoismaisen finanssisektorin ylipainottamista edelleen. Etenkin keväällä/talvella tuli tankattua lisää mm. Handelsbankenia ja Nordeaa, jonkin verran myös Aktiaa ja Sampoa. Sittemmin kurssit ovat lähteneet nousuun ja pitkästä aikaa salkulla tuntuu pyyhkivän melko hyvin. Handelsbanken on noussut suurimmaksi sijoitukseksi ohi Sammon, käytännössä molempien paino kaikista sijoituksistani on noin 10%. Kun kolmanneksi suurin sijoitus on Nordea liki 8% painolla ja Aktia sekä Gjensidige ovat nekin kumpikin painoltaan noin 6% saadaan finanssisektorin (pankkeja + vakuutusyhtiöitä Suomesta, Ruotsista ja Norjasta) painoksi koko potista karkeasti jopa noin 40%. Olen siis tieni valinnut ja tehnyt sen erittäin selvästi.

Nordean kohdalla lisäostot ovat edelleen harkinnassa. Mikäli sektorin hyvä kurssikehitys jatkuu, saatan tehdä jotain pieniä kevennyksiä. Esim. Handelsbankenin lisäostot aloitin kurssitasolta 115sek eli tietenkin liian aikaisin (alimmat uudet ostot tasolta 95sek; alimmat vanhat ostot tasolta 90sek; kurssi nyt noin 110sek). Vaikka kurssi sinänsä on jo kivasti pohjilta palautunut on kruunun heikentyminen syönyt tästä noususta ison osan.

Finanssisektorin osalta luotan edelleen siihen, että nämä firmat Pohjoismaissa ovat laajalla rintamalla hyvässä kunnossa ja mahdolliset riskit toteutuessaankin ovat vain hetkellisiä kriisejä, joista noustaan taas vahvasti jaloilleen. Q2-raportit antoivat laajalti positiivista signaalia pankisektorilta - toki signaali oli melko heikko mutta käänteen merkkejä ilmoilla on joka tapauksessa.

Erityishuomioita:
- Aktian IT-hanke saatu jo jonkin aikaa sitten maaliin. Hyötyjen realisointi mahdollisesti jopa ennakoitua nopeampaa. Osakesarjojen yhdistäminen luo lisää likviditeettiä ja tekee Aktiasta helpomman kohteen yritysostolle. Aktiaa voisin lisäillä edelleen jos hinta valuu taas joskus sopivaksi.

- Sammon meno ollut ollut tasaisen vahvaa, IF tukijalkanaan tähän on helppo luottaa. Etenkin Norjassa vakuutusyhtiöillä ollut ongelmia (uudet pelurit kuten Protector Forsikring tulleet voimakkaasti alaspäin, Gjensidigelläkin ollut jyrkkiä liikkeitä osareiden aikaan). Gjensidigestä en ole läheskään yhtä hyvin kartalla kuin Sammosta, enkä ainakaan herkästi ole aikeissa sitä ostaa lisää. Sampoa ostin lisää kurssiin 42e ja lisäostoja olisin tehnyt taas 40e hintaan, mutta ihan sinne asti ei päästy. En ole sulkenut lisäostoja pois tulevaisuudessakaan.

- Nordean IT-hanke alkaa lähitulevaisuudessa tuottamaan tuottoa, tähän asti siitä on tullut vain kuluja. Jos uudistukset saadaan kunnialla maaliin, ja tehostamistoimenpiteet onnistuvat, ei Nordean tuloksen muutoin tarvitse edes nousta, ja silti sijoitus tällä hinnalla on (omalla mutullani) hyvä. Lisäksi esim. Suomeen muuton mukanaan tuomat indeksimuutokset voivat tuoda osakkeeseen teknistä nousupainetta (esim. OP:n näkemys). Mikäli mediaan on luottaminen, rahaa sataa tulevaisuudessa omistajille kosolti jo senkin vuoksi, että EU:n vakavaraisuusvaatimukset jne. ovat Ruotsia löysemmät :) Vakavasti puhuen tämä voi olla yksi elementti pitämään osinkoa noususuunnassa, vaikka tuloksentekokyky ei parantuisikaan oleellisesti. 

- Handelsbanken on laatupankki ja lisäksi oma pankkini. Handelsbankenia seuraan lähinnä OP:n analyysipalvelun kautta (lyhyitä kommentteja, enemmän juttua pankkisektorista ylipäänsä) ja Phoebus-blogin ja Seligsonin katsauksien kautta. HB on yksi harvoista ulkolaisista omistuksistani, jonka uutisointia aktiivisesti osareiden aikaan seuraan myös ruotsinkielisestä mediasta. Kaikkinensa HB lienee ulkolaisista omistuksista kaikkein "varmimmalla" pohjalla viitaten siihen, miten firmaa seuraan. Mikäli kurssi uudelleen laskee, aloittanen lisäostot uudelleen viimeistään 95sek tietämillä.

- Korkojen nousu sinänsä olisi myös tervetullut bonus koko finanssisektorille, joskin se koskee kaikki toimijoita tasapuolisesti eikä näin ollen toimi ihmeidentekijänä, vaikkakin koko toimialaa buustaavana tekijänä kyllä. Korot kuitenkin voivat pysyä matalalla Euroopassa vielä pitkään.

Tuolla päivitetty Salkun sisältö ja Sijoitussuunnitelma.

Osuuspankki - Nordnet - Handelsbanken - Seligson

Vaikka olen vaihtanut pääasiallisen pankkini Osuuspankista Handelsbankeniin jo aikoja sitten, olen edelleen myös OP:n omistajajäsen ja käytän bonuksiani pitääkseni siellä säilytystä, mihin kuuluu samalla pääsy OP:n analyysipalveluihin. Tuo OP:n salkku on ollut vuosia tyhjilllään, kunnes nyt OP:n uuden hinnoittelun myötä olen alkanut tekemään siellä melko aktiivisesti kauppaa.

Eli uusi hinnoittelu lyhyesti tarkoittaa sitä, että alle 800e kaupoissa välityspalkkio on aina 1%, niin Suomeen kuin ulkomaillekin. Mikäli sijoittaa ulkomaille, on valuutanvaihtokulu  0,30% ja säilytys 0,10%. Summa summarum: Selkeä hinnoittelu, mikä mahdollistaa pienet ostot niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Isommat ostokset tulevat esim. Nordnetissä halvemmaksi. En jää enempää tässä pohtimaan sitä, onko 1% sitten paljon vai vähän - jollekin se on paljon, itselle se on kohtuullinen kulu huomioiden sen, että se mahdollistaa pienet ostot ympäri maailman, mikä esim. Nordnetissä ei ole mahdollista. Valuutanvaihtokulu + säilytyspalkkio kirpaisee, mutta niin kirpaisee myös Nordnetin jopa 20e palkkiot ostettaessa.

Itse ostan osakkeita usein laskevaan kurssiin ja useammin kuin kerran homma olisi mennyt hienommin maaliin, jos ostot olisi voinut tehdä pienemmillä summilla. Muutoinkin oma riskienhallintani on paremmalla tolalla kun voin ostaa osaketta sillä summalla kuin haluan, vaikka sitten hieman useammin. Nordnetissä olen aina tuskaillut sen kanssa, kuinka paljon olen valmis ostokuluja maksamaan saadakseni osaketta esim. USAsta tai Kanadasta. Pahimmillaan ostokulut ovat olleet yli 1,5%. Toki OP:n 0,10% vuosittaiset kulut aiheuttavat sen, että vuosien pidossa Nordnet  herkästi tulee silti halvemmaksi, mutta se ei olekaan se isoin pointti - vaan se, että OP:ssa voin ostaa kerralla kymmenen kertaa pienemmällä summalla. Jos "isompia" ostoja jatkossa vielä teen, niin toki teen ne Nordnetin puolella (missä myös valuutanvaihtokulut ovat pienemmät).

Lisäksi olen nyt ostellut pienellä summalla useita osakkeita, mitä olen pitkään jo tuumaillut, mutta mihin en ole halunnut laittaa niin suurta summaa rahaa, että osto Nordnetin palkkioilla olisi ollut järkevä (Hoivatilat, Verkkokauppa.com). Tällaisia pikkuostoja, hieman seurantamielessä position avaus, tulen varmasti tekemään jatkossakin.

En ole siis siirtymässä pois Nordnetistä, mutta olen vahvasti ottamassa OP:n mukaan sen rinnalle. Osin tätä päätöstä on ollut myötävaikuttamassa se, että olen ollut Nordnetiin viime aikoina hieman tyytymätön. Mikään ei ole pitkään aikaan mennyt millään muotoa parempaan suuntaan. Päin vastoin, hankaluuksia oli välillä paljonkin, hyviä kampanjoita ei ole ollut miesmuistiin (joita toki ei edes tarvittaisi, jos hinnat olisivat halvemmat), hinnoittelukilpailuun ei ole millään muotoa vastattu (OP, Nordea) ja ehkä eniten itseäni nyppii muutos listaamattomien osakkeiden säilytyksen suhteen, mikä hiljan muutettiin maksulliseksi. Jokaisen Nordnetin asiakkaan on hyvä muistaa, että kaikki muutkin ehdot voivat muuttua lyhyelläkin aikataululla: Lainoitusasteet, superluoton korot, maksuttomat ominaisuudet, kaikki. Itselläni isossa kuvassa luottamus ja tyytyväisyys on hienoisesti laskenut Nordnetiin, enkä halua keskittää liian suurta osaa sijoituksistani firmaan, johon en ole täysin tai lähes täysin tyytyväinen. Toisaiseksi Nordnetissä on vielä noin 80% kaikesta sijoitusvarallisuudestani, mutta suunta on laskeva.

Osana sijoitusteni hajautusta olen laittanut myös kk-säästösuunnitelmaani uuteen uskoon, säilyttäen kuitenkin sen tietyn ytimen ennallaan. Olen vahvistanut Seligsonin ja Handelsbankenin osuutta merkittävästi, Nordnetissä olen karsinut kaikki etf:t pois kuten myös useita tavallisisa rahastoja. Seligson on oman tuntuman mukaan mitä luotettavin toimija. Handelsbankeniin olen myös ollut liki 100% tyytyväinen. Lisäksi voin tarvittaessa käyttää HB:n rahastoja lainojeni vakuutena, jos tällaista tarvetta joskus ilmenee (Nordnetiä turvallisemmilla ehdoilla).

Riskienhallinta

Kuten edellä jo muistuttelin, kannattaa olla kartalla Nordnetin ehdoista esim. lainoitusasteiden suhteen. Aiheesta lisää esim. vanhassa jutussani.

Itse olen ottanut jo jonkin aikaa sitten omasta pankistani sijoituslainan, käytännössä sama korko kuin superluotossa + noin 20e käsittelymaksuja / vuosi. Toki laina on euroboriin sidottu ja sitä täytyy myös lyhentää. Pitkällä maksuajalla kk-erä on kuitenkin pieni ja korkokin on aina vuodeksi kerrallaan tiedossa - toisin kuin Nordnetin superluotossa, missä isompi kriisi todennäköisesti välittömästi romahduttaa lainoitusasteet ja korot nousevat pikimmiten perässä.

Vaikka olen sijoittanut varallisuuteeni nähden isosti velkarahalla, on osa sijoituslainasta kuitenkin ollut tallessa Bank Norwegianin tilillä 1,75% korolla. Olen jo aikaisemminkin miettinyt Nordnetin superluoton pois maksamista kokonaisuudessaan ja nyt tämän kuun aikana tämän suunnitelman toteutan. Kimmokkeena tähän toimi tietenkin Norwegianin ilmoitus koronlaskusta, eli ensi kuun alusta alkaen rahat tuottavat Norjassa vähemmän kuin mitä superluoton korko on.

Vaikka sijoitan liiaksi velkarahalla, ei markkinoiden mahdollinen romahdus aiheuttaisi minulle tässä suhteessa paniikkia. Sijoituslainaa voin maksaa pois palkkatuloistani (tai tarvittaessa myös osingoista). Osakkeiden lainoitusasteet eivät vaikuta minuun enää millään muotoa. Korkojen nousukin tapahtuu vain korontarkistuspävänä kerran vuodessa.